Taiteen Sulattamo ry

Taiteen Sulattamolla kehitetään uusia innovaatioita ja toimintoja. Yksi näistä on Mixu Laurosen kehittämistyönä toteutettava uusi Roolipeli mielenterveyden teemojen ympärillä. Roolipelaaminen on Taiteen Sulattamolla jo testissä ollutta toiminta ja sitä kehitetään eteenpäin meille sopivaksi. Peliprojekti Mentalsin sisältöä avaa pelinkehittäjä tässä blogissa. Projekti Mentals Vuonna 2016 järjestettiin kilpailu, jonka tarkoituksena oli kirjoittaa roolipeli kahdessakymmenessäneljässä tunnissa. Päätin osallistua kilpailuun, mutta en oikein keksinyt aihetta. Pyörittelin päässäni kaikenlaista, ja lopulta mieleeni juolahti arjen supersankarius. Se on kehittämäni termi, joka kuvaa mielenterveyden haasteita kohtaavien selviämistä arjessa. Arjen sankareista puhutaan paljon, mutta monesti unohtuu, että on ihmisiä, jotka joutuvat päivittäin taistelemaan paitsi arjen askareiden, myös mielenterveydellisten hidasteiden kanssa – ja onnistuvat siinä. Heitä minä kutsun arjen supersankareiksi. Sain

Mielenterveydenhoitajakoulutus , oma koulutus: Minulle opiskeleminen on aina ollut henkiinjäämisstrategia. Olen viihtynyt koulussa välituntisinkin olemalla kirja kädessä ja imemällä tietoa. Lapsuuden kodissa ongelma oli alkoholi ja pakenin sitä kirjojen maailmaan. Kulttuurin Verson koulutuksessa kohtasin itseni ja sen, mitä olen maailmassa oppinut ja miten tätä oppimaani voin käyttää hyväksi omassa ohjauksessani. Kävin aikoinaan taidelukion 1980-luvulla Itä-Suomessa. Sen jälkeen menin opiskelemaan mielenterveyshoitajaksi Länsi-Suomeen. Koulutuksen aikana kyselin alituisesti itseltäni, että voiko minusta tulla tarpeeksi hyvä hoitaja. Tulin siihen tulokseen, että ei ja jätin koulun käymisen kesken. Täytin silloin 20-vuotta ja olin aika ehdoton itsearvioinnissani. Koulua olisi ollut käymättä 1⁄2 vuotta. 15 vuotta opinnoista lähtemisen jälkeen minulla todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Siksi olen nyt vertaisryhmäohjaaja. Kävin Taitee

Kulttuurin Verso -hanke on vaiheessa, jossa kehitettyä koulutusmallia testataan käytännössä kouluttamalla Soveltavan taiteen Vertaisryhmänohjaajia. Hankkeessa yhdistetään konkreettisella tavalla taide sekä sosiaali- ja terveysala.  Olen seurannut julkista keskustelua ja aiheeseen liittyviä paneeleja, missä hyvin tarkoitusperin yritetään löytää yhdyspintoja ja mahdollisuuksia taiteen tuomiseksi sosiaali- ja terveysalalle. Yleensä keskusteluun on osallistunut taiteilijoita ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Keskustelu on ollut kiinnostavaa ja tärkeää, mutta usein siitä on silti puuttunut uudet ajatukset, ideat, keksinnöt, yhteistyö. Taidetta viedään jo monella tapaa sosiaali- ja terveysalan yksiköihin ja se on erittäin arvokasta. Ydinkysymys onkin mitä muuta voidaan tehdä? Mitä voidaan tehdä eri tavalla, miten taide voisi olla osa toimintaa, osa organisaatiota? Ja tätä ydinkysymystä usein kierretään aiheeseen liittyvissä keskusteluissa, paneeleissa ym., koska näistä keskusteluist

Viime viikolla julkaistiin Turun Taideakatemian Talk -alustalla kirjoittamani artikkeli  kehittämishankkeesta, jonka toiminnallisessa ytimessä oli ohjaamani Kenen ääni kuuluu -ääni- ja liiketeos. Teoksen pääosassa olivat mielenterveystoipujien kokemukset vallasta ja vallankäytöstä. Kehittämishankkeeni tavoitteena oli havainnoida, miten taideprosessi voi tukea toipumisorientaatiokulttuuria esimerkiksi palvelutaloympäristössä. Toisena tavoitteena oli herätellä ääniteoksen inspiroimana yleistä keskustelua siitä, miten valta ja vallankäyttö näkyvät mielenterveystoipujan arjessa. Palautteiden ja havaintojeni perusteella Kenen ääni kuuluu -teos toimii ensisijaisesti valtateemaan liittyvänä keskustelunvirittäjänä mielenterveystoipujien parissa. Yleisöpalautteiden perusteella teoksen toivottiin kantautuvan päättäjien, esimerkiksi politikkojen ja mielenterveysalanammattilaisten korviin. Laajemmalle keskustelulle on tilausta.  Osallistujien kertoman mukaan teosprosessi vaikutti postitiivisesti m

Toiminnanjohtajana sain vastaanottaa vuoden 2020 Uusmaalainen kulttuuriteko -tunnustuksen Red Carpet-festareiden gaalaillassa 27.8.2020. Tänä vuonna Kaunis mieli -hankkeelle annetun tunnustuksen jakoi Uudenmaan liitto.  Tunnustuksen valinnan tehnyt Red Carpet -festarin Jury, johon kuuluivat vuonna 2020 näyttelijä  Elina Knihtilä, näyttelijä ja käsikirjoittaja  Pirjo Lonka, elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja  Jalmari Helander, elokuva- ja televisiotuottaja  Marko Talli, oli yksimielisesti sitä mieltä, että Kaunis mieli on paras palkinnon saaja tälle vuodelle. Lyhyesti perusteltuna:  näinä poikkeusoloaikoina tuo Kaunis mieli on ajankohtaisin ja ansaitsee siksi tämän palkinnon. Siinä kiehtoo sen laaja-alaisuus ja tarinakerronnan monimuotoisuus. "Tarinaa se leffakin kertoo".  Kaunis mieli -hanke on luonut täysin uudenlaisen Kokemusasiantuntija taiteen keinoin -koulutuskonseptin tukemaan mielenterveystoipujia ja heidän omaisiaan sekä lisäämään ymmärrystä sairaudesta. Uudeltamaa

Järjestöjen matalankynnyksen mielenterveys palvelut ovat tärkeä osa ihmisen mielenterveyden haasteista toipumisen prosessia. Suomessa on noin 10 000 erilaista sote-alan järjestöä ja yhdistystä. Osa näistä järjestöistä on mielenterveystyötä tekeviä toimijoita. Koronan aiheuttama poikkeuksellinen tilanne, on kuormittanut monia mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevia sekä monen tilanne on kriisiytynyt pahoin. Iso vaikutus ihmisten mielenhyvinvointiin ja toipumisen edistymiseen on ollut sillä, että keväällä järjestöt, jotka tarjoavat matalankynnyksen palveluita joutuivat sulkemaan ovensa. Toiminta siirtyi verkkoon, mutta moni ihminen jäi oman onnensa nojaan. Järjestöt tekivät kuitenkin merkittävää kriisityötä niin verkossa kuin puhelinpalveluina. Nämä toimenpiteen olivat merkittävässä osassa ihmisten selviämistä koronakeväästä.   Valtakunnallisessa mielenterveysyhdistysten verkkopalaverissa nousi esille selkeä piikki sairaala hoitoihin hakeutumisessa. Monet järjestöjen palveluita kä

Mielenterveyttä ja hyvinvointia taiteesta. K oronakevään aiheuttamista haavoista ja mustelmista selviäminen ihmisen ja yhteiskunnan tasolla ottaa aikaa. On tärkeää tehdä panostuksia monilla eri tasoilla, jotta mustelmat haalistuisivat nopeasti ja ihmiset pääsisivät takaisin uudenlaiseen normaaliin arkeen kiinni. Koko yhteiskunnan kannalta on merkittävää aloittaa tukevat elvytystoimenpiteet, jotta hyvä tulevaisuus on mahdollinen. T aiteen ja kulttuurin merkitys sekä yksilöjen että yhteisöjen tasolla on suuri. Raskaan ja kuormittaneen ajanjakson jälkeen on tärkeää nähdä valoa tulevaisuudessa ja saada positiivisia kokemuksia. On tärkeää saada emootioita elämään, sillä ne vahvistavat ihmistä. Tässä taiteen tuottamat kokemukset ovat tärkeässä osassa. M onissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa on todettu, sekä tuotu vahva näyttö siitä, että taiteen kokemisella ja taiteellisella toiminnalla on suuri merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin ja sen edistämisen kannalta. Taite