Taiteen Sulattamo ry

Kolme sosiaalialan ammattilaista inspiroitui tutkimaan kuinka paljon vaikutusta  ammattilaisten tietoisilla tai tiedostamattomilla asenteilla, toiminnalla sekä kielenkäytöllä on mielenterveyden ongelmiin liittyvän stigman ylläpysymiseen. Lue koko artikkeli tästä: Asiantuntijasta kanssakulkijaksi – Mielenterveystyön ammattilaiset stigmaa taklaamassa Heidi Harju Jenni Karhunen Reetta Sedergren Laurea 2019         Johdanto Olemme kolme sosiaalialan ammattilaista ja työskentelemme pääkaupunkiseudulla mielenterveystyön, kotouttamistyön ja nuorisotyön parissa. Havahduimme yhteisten YAMK-opintojemme sekä asiakastyön kokemuksiemme kautta pohtimaan, millainen rooli ammattilaisten tietoisilla tai tiedostamattomilla asenteilla, toiminnalla sekä kielenkäytöllä on mielenterveyden ongelmiin liittyvän stigman ylläpysymiseen: minkä verran ammattilaiset määrittävät omien asenteidensa kautta asiakkaidensa elämää? Vahvistavatko ammattilaiset asiakkaan sairausidentiteettiä entisestään?

Viime viikonloppuna pääsin kokemaan henkilökohtaisen #taklaastigma -hetken. Olin matkalla kotiin kevään ensimmäiseltä kasvimaareissulta mukanani roskapussi, jota olin viemässä kotiroskikseen koska kasvimaalla ei ole jätehuoltoa. Vaatteeni olivat vähän kuraiset pyllisteltyäni kukkapenkissä krookuksia etsimässä. Bussipysäkillä seistessäni huomasin, että joku vanhempi mies katseli minua kulmat kurtussa paheksuvaan sävyyn, mutten ajatellut asiaa sen kummemmin. Sitten bussissa eräs vanhempi rouva oli vähällä taittaa niskansa kun keskittyi tuijottelemaan minua olkapäänsä yli nenänvarttaan pitkin, ihan kuin saattaisin vaikka haihtua häpeästä jos tarpeeksi tuijottaa. En haihtunut. Jäin hämmentyneenä tuijottamaan takaisin. En ymmärtänyt tuijotuksen syytä, mutta tilanteen laukaisemiseksi bussista jäädessäni jäin kuitenkin iloisesti hymyillen vilkuttamaan tälle rouvalle ikkunan läpi, joka puolestaan jäi bussiin paheksumaan maailman menoa, ystävälliseen hymyyni vastaamatta. Va