Siirry pääsisältöön

Luovaa kirjoittamista ryhmässä, ajatuksia, tunteita ja kokemuksia

Kirjoittaminen ryhmässä. Mitähän siitäkin tulee? Menen kuitenkin rohkeasti mukaan antamatta omien ajatusteni muodostua korkeaksi kynnykseksi.
 
Ala-asteella aloin kirjoittaa tarinoita, ja minua pidettiin hyvänä ainekirjoittajana. Jo silloin lauseiden muodostaminen oli kuitenkin työlästä, kun koetin hioa niistä päässäni täydellisiä. Tai edes kelvollisia niin että kehtaisin näyttää tuotokseni opettajalle. Saati että kestäisin sen kun tarinani luettaisiin ääneen. Vertailin itseäni kovasti toisiin, ja kirjoittamisesta puuttuikin ilo sekä vapaus.
 
Olen käyttänyt sanoja paljon itseni peittämiseen, enemmän kuin paljastamiseen. Entä jos paljastaisin kirjoitustyöpajassa liikaa? Mitä me siellä edes teemme? Heittäydyin työpajan tehtäviin kuitenkin ennakkoluulottomasti, tavoittelematta mitään. Oli mielenkiintoista huomata, miten erilaisia ajatuksia esimerkiksi sana "punainen" tai "kesä" herätti. Kun luimme ääneen toisillemme jopa lämmittelyharjoituksetkin, se avasi uusia polkuja mieleen ja joskus pois kävellessä tuntui kuin pää olisi pursuillut erilaisia näkökulmia, sanoja, hetkiä, tapoja toimia ja ajatella. Läkähdyttävä luomisen ilo sekä villi vapaus kuplivat askelissa. Tuntuu ihanalta heittäytyä kirjoittamiseen, antaa yhden lauseen johtaa seuraavaan ajattelematta, mikä on lopputulos. Kirjoitan satunnaisia mielikuviani paperille, luen toisille enkä mieti että miltä tämä kuulostaa. Kun jokainen kertoo ainakin vähän itsestään, minun ei tarvitse pelätä että paljastanko liikaa.
 
 Olemme saman pöydän ääressä tasavertaisina. En vertaa itseäni toisiin, vaan annan mielikuvien tulvia itsestäni ja kirjoitan ne paperille sekä kuuntelen mielenkiinnolla, mitä tehtävänanto herätti toisissa. Kaikkien tuottama teksti on arvokasta ja tärkeää, vaikka se olisi kuinka lyhyttä ja tulisi ulos millaisessa muodossa tahansa. Kirjoittamisen ei tarvitse olla yksinäistä puurtamista, vaan se voi olla myös antoisaa yhdessä heittäytymistä. Tarinani saa olla absurdi, hassu, hauska, tunteellinen, eikä sen tarvitse olla edes tarina. Muutamia sanoja, joku ajatus. Mitä tehtävänannosta kulloinkin mieleen tulee. Kukaan ei sano että se mitä teen on väärin, ei ole odotuksia eikä pettymyksiä. Yhdessä kirjoittaminen on antoisaa. Vapauttavaa. Ihanaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Työkokeilu on selvästi kohentanut sosiaalista itsetuntoani

Millaisia kokemuksia Taiteen Sulattamon työkokeilijoilla on työkokeilustaan? Mitkä asiat motivoivat heitä ja millaisia heidän työpäivänsä ovat? Tässä blogitekstissä pääset lukemaan Luovan taidetoiminnan työkokeilijoiden Vilman ja Sateen kokemuksista. Sade (vas.) ja Vilma taidetoiminnassa tekemiensä teosten kanssa. Kuva: Taiteen Sulattamo 4/2025. Työkokeilun tyypillisiä päätavoitteita on saada työkokemusta ja kartoittaa tulevaisuuden uravaihtoehtoja. Toisille työkokeilun tavoitteena on saada arkeen rutiinia ja rakennetta. Työkokeilussa Taiteen Sulattamolla pääsee myös tutustumaan laajasti järjestötoimintaan. Myös työkokeilijat Vilma ja Sade allekirjoittavat nämä tavoitteet. He kokevat tavoitteensa myös toteutuneen erinomaisesti ja uskovat työkokeilusta olevan hyötyä tulevaisuudessa. Vilma kertoo työkokeilustaan näin: “Halusin juuri Taiteen Sulattamolle työkokeiluun, koska huomasin viihtyväni täällä. Taide on minulle tärkeää, joten tuntui luonnolliselta hakeutua työkokeilupaikkaan, jossa...

Erään koulutuksen tarina - Kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistuja kertoo

Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Hengittäkää sisään ajatuksia, joita koette tarvitsevanne tänään. Puhaltakaa ulos ajatuksia, joista haluatte päästää irti. Päästän mielessäni irti häpeästä, liiallisesta analysoimisesta ja itsekriittisyydestä. Sisään hengitän lempeyttä, rauhaa sekä kykyä keskittyä hetkeen. Tämän maadoittumisharjoituksen myötä palaan mielessäni muistelemaan sitä, kuinka tällaisen maadoittumisharjoituksen ja fiilisringin jälkeen tuntui luontevalta sukeltaa omaan kokemukseen taiteen keinoin. Taidemenetelmät olivat todella monipuolisia ja oli erityisen tärkeää, että ryhmässä vallitsi lempeä ilmapiiri, jossa oli turvallista kokeilla omien rajojen mukaan myös sellaisia taidemenetelmiä, jotka tuntuivat itselle vaikeilta tai joissa koki olevansa huono. Usein taidemenetelmiä varten piti päättää joku tietty tapahtuma omasta tarinasta. Tapahtuman valitseminen tuntui itselle usein haasteelliselta, mutta lopulta se toi näkyväksi, mitkä tapahtumat omassa tarinassa ovat niitä ...

Nuorten kokemuksia taidetoiminnasta

Toivoa ja turvaa taiteen kautta - Nuorten kokemuksia Sulattamolta Taide voi tukea nuoren mielenterveyttä monin tavoin, erityisesti silloin, kun se mahdollistaa kohdatuksi tulemisen, turvallisuuden tunteen ja yhteyden muihin. Tätä vaikutusta vahvistavat Nuorten Sulattamon palautekyselyt, joihin vastasi kymmeniä nuoria kevään ja kesän 2025 aikana. Vastausten perusteella on selvää: taide ei ole vain tekemistä, se on väylä itsetuntemukseen, yhteyteen ja toipumiseen. Turvallinen tila rakentuu kohtaamisesta Valtaosa nuorista koki taidetoiminnan ilmapiirin turvalliseksi ja avoimeksi. Ohjatut ryhmät, kesäleirit ja vierailupäivät tarjosivat mahdollisuuden tulla nähdyksi sellaisena kuin on, ilman suorituspaineita tai diagnooseja. Taiteen tekeminen toimi paitsi itseilmaisun välineenä, myös tunteiden käsittelyn ja ilon lähteenä. Nuoret sanoittivat kokemuksiaan näin: "Se oli kivaa, että minua kuunneltiin." "Tuli tunne, että mua oikeasti autetaan." "Sain olla oma itseni il...