Siirry pääsisältöön

Kenen ääni kuuluu - Maailma tarvitsee lisää artivismia


Viime viikolla julkaistiin Turun Taideakatemian Talk -alustalla kirjoittamani artikkeli 

kehittämishankkeesta, jonka toiminnallisessa ytimessä oli ohjaamani Kenen ääni kuuluu -ääni- ja liiketeos. Teoksen pääosassa olivat mielenterveystoipujien kokemukset vallasta ja vallankäytöstä. Kehittämishankkeeni tavoitteena oli havainnoida, miten taideprosessi voi tukea toipumisorientaatiokulttuuria esimerkiksi palvelutaloympäristössä. Toisena tavoitteena oli herätellä ääniteoksen inspiroimana yleistä keskustelua siitä, miten valta ja vallankäyttö näkyvät mielenterveystoipujan arjessa.


Palautteiden ja havaintojeni perusteella Kenen ääni kuuluu -teos toimii ensisijaisesti valtateemaan liittyvänä keskustelunvirittäjänä mielenterveystoipujien parissa. Yleisöpalautteiden perusteella teoksen toivottiin kantautuvan päättäjien, esimerkiksi politikkojen ja mielenterveysalanammattilaisten korviin. Laajemmalle keskustelulle on tilausta. 


Osallistujien kertoman mukaan teosprosessi vaikutti postitiivisesti mielenterveyteen. Osassa palautteista kuvataan jopa oireiden vähenemistä. Näkemykseni mukaan Kenen ääni kuuluu -teos oli aktivistisella otteella tehtyä taidetta. Yksilön ääni tuli kuulluksi sellaisenaan kuin se on. Edellä mainittuihin perusteisiin nojaten päädyin kuvamaan teosta ja siihen liittyvää prosessia artivistiseksi.


Tässä kohtaa tunnen suurta iloa ja kiitollisuutta siitä, että jälleen kerran nämä yksilöt, jotka antoivat kokemuksensa ja äänensä Kenen ääni kuuluu - teokseen pääsevät vielä kerran framille tämän artikkelin julkaisun myötä. Yhteistyökumppaneita olivat Taiteen Sulattamon lisäksi muun muassa Lilinkotisäätiö, Niemikotisäätiö, Roihuvuoren palvelutalo ja Mental Beauty Records/Roso-tuotanto.

Haluan myös osoittaa suurta kunnioitusta ja kiitosta äänitaiteilija Jyrki Monoselle, joka toimi teoksen säveltäjänä ja editoijana. 


Olen toiminnan ihminen ja pyrin aina miettimään miten oma arvomaailmani näkyisi käytännössä. Maailmaan mahtuu paljon puhetta ja hyviä aikeita, mutta monesti ne konkreettiset teot jäävät tekemättä.


Haastan kaikki lukemaan tämän artikkelin ja ennen kaikkea kuuntelemaan tämän teoksen ja siinä olevien ihmisten todellisia kokemuksia. 


Kaikilla meillä on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Ketä voin rohkaista tänään? 
Kuka kaipaa kuuntelevaa korvaa juuri tänään?
Mitä minä voin tehdä?


Linkki artikkeliin: https://talk.turkuamk.fi/taide/kenen-aani-kuuluu-artivismi-tukemassa-toipumisorientaatiokulttuuria-mielenterveystoipujien-parissa/?fbclid=IwAR2IyXlQ2PUgSgz1lhqdzcr9dlkh2K9ysiKfJvJPfGOxYYBuLTxmmzhIQ30

Linkki teokseen: https://soundcloud.com/mikaela-mansikkala/kenen-aani-kuuluu



        Mikaela Mansikkala 

        Kulttuurin Versolainen 

        Teatteri-ilmaisunohjaaja YAMK


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erään koulutuksen tarina - Kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistuja kertoo

Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Hengittäkää sisään ajatuksia, joita koette tarvitsevanne tänään. Puhaltakaa ulos ajatuksia, joista haluatte päästää irti. Päästän mielessäni irti häpeästä, liiallisesta analysoimisesta ja itsekriittisyydestä. Sisään hengitän lempeyttä, rauhaa sekä kykyä keskittyä hetkeen. Tämän maadoittumisharjoituksen myötä palaan mielessäni muistelemaan sitä, kuinka tällaisen maadoittumisharjoituksen ja fiilisringin jälkeen tuntui luontevalta sukeltaa omaan kokemukseen taiteen keinoin. Taidemenetelmät olivat todella monipuolisia ja oli erityisen tärkeää, että ryhmässä vallitsi lempeä ilmapiiri, jossa oli turvallista kokeilla omien rajojen mukaan myös sellaisia taidemenetelmiä, jotka tuntuivat itselle vaikeilta tai joissa koki olevansa huono. Usein taidemenetelmiä varten piti päättää joku tietty tapahtuma omasta tarinasta. Tapahtuman valitseminen tuntui itselle usein haasteelliselta, mutta lopulta se toi näkyväksi, mitkä tapahtumat omassa tarinassa ovat niitä ...

Vapaat vibat -taidenäyttely syntyi irti päästämisen teemasta

Anu Ipatti on yksi näyttelyn tilataideteoksen "Uusi tarkoitus" tekijöistä.   “Tänä syksynä sain osallistua Taiteen Sulattamon taidenäyttelyprojektiin. Projektin alkaessa jokainen sai kertoa, mitä toivoo kurssilta. Minun toiveeni oli luovan tekemisen lisäksi päästä rakentamaan näyttelyä oppiakseni, miten se tehdään. Projekti oli todella antoisa.  Sain tutustua uusiin, samanhenkisiin ihmisiin, nauttia luovasta työskentelystä flow-tilassa, jossa aika ja paikka katosivat ja toteuttaa tilataideteoksen yhdessä ryhmän kanssa. Työskentelyyn virittäytymisessä minulle toimi parhaiten tilassa liikkuminen liikuttaen kehoa itselle mieluisalla tavalla rauhallisen musiikin tahtiin ja sen jälkeen pysähtyminen valitsemaani asentoon päästäen irti päivän tapahtumista. Virittäytymisen jälkeen luova tekeminen lähti liikkeelle vaivattomasti, ja ideoita teokseen pulppusi päästä. Työstimme tilataideteosta neljän naisen voimin. Päätimme, ettemme liikaa kysy toistemme mielipiteitä siitä, mitä teokseen...

Toipujien oma Mielekäs Muutos - erään itseopiskelukurssin tarina

“Taiteen Sulattamon toiminta on todella tehnyt uusia aluevaltauksia”, huomasin ajattelevani, kun kirjauduin ensimmäistä kertaa valkoiseen, suorastaan askeettiseen oppimisympäristöön internetissä. Kaikki oli saanut alkunsa paria vuotta aikaisemmin erään kokemusasiantuntija Tim Saarisen ajatuksesta ja tässä sitä oltiin; luomassa jotain uutta jossain uudessa paikassa.  Käsillä oli Mielekäs Muutos -itseopiskelukurssi, jonka sisältöjä olimme kehittäneet yli vuoden ryhmiimme osallistuvien toipujien kanssa. Sisällöistä oli tullut niin hyviä, että halusimme kertoa niistä ja niiden tuomista hyödyistä koko maailmalle! Päädyimme aloittamaan kuitenkin koti-Suomesta ja kutsuimme mukaan ennakkoluulottomia testaajia. Materiaali ja tehtävät kannustivat oman elämän reflektointiin ja motivoivat tekemään muutoksia itsensä hyväksi. Testaajilla oli kaksi viikkoa aikaa tutustua kurssiin ja vastata palautekyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin kokemuksia kurssin käytettävyydestä, rakenteesta, visuaalisesta il...