Siirry pääsisältöön

Onnellisuuden avaimet piilee omassa ajattelussa

Syksy on monelle uuden aikaa. Alkaa uusia opintoja, uusi harrastus tai kenties lupaus itselle uudenlaisesta arjesta. Kaiken uuden keskellä on hyvä välillä löytää aikaa myös muistelulle ja oman työn sekä arkielämän positiivisen uteliaalle ihmettelylle. Löysimme Mielekäs Muutos -tiimissä aikaa syksyn askareiden keskeltä kysyä itseltämme; Mihin olemme tulleet? Mistä lähdimme liikkeelle?

"Saman pöydän ääreen mahtuu tasavertaisesti keskustelemaan sote-ammattilainen, korkeakouluopiskelija ja koko aikuisikänsä työelämän ulkopuolella ollut, ja jokainen voi oppia toisiltaan jotain suurta."

Liki puolitoista vuotta sitten istahdimme uutena tiiminä alas miettimään, millaiset arkielämän ja ihmisyyden taidot ja palaset, tukisivat toimijuutta, hyvinvointia ja osallisuutta. Maalailimme kuvaa mielissämme siitä, miten mahdollisesti vaikuttaisimme joidenkin ihmisten elämään ja pääsisimme todistamaan hienoja etenemisiä, mutta emme silloin vielä osanneet aavistaa, kuinka merkityksellistä ja ainutlaatuista työtä tulemme tekemään. Nyt sen oivaltaminen tuntuu tavattoman hyvältä, jopa etuoikeutetulta. 

Kun puhutaan elämän ja ihmisyyden yleismaailmallisista pienistä, mutta keskeisistä kysymyksistä, ei ole merkityksellistä kuka tai mikä kukin on. Saman pöydän ääreen mahtuu tasavertaisesti keskustelemaan sote-ammattilainen, korkeakouluopiskelija ja koko aikuisikänsä työelämän ulkopuolella ollut, ja jokainen voi oppia toisiltaan jotain suurta. Olemme Mielekäs Muutos -ryhmätoiminnan aikana oivaltaneet, että onnellisuuden avaimet piilevät omassa ajattelussa. Onnellisimpia meistä ovat he, jotka ovat omaksuneet tyytyväisyyden omasta elämästään ja päästäneet irti jossittelusta. Vaikka sairastumisen myötä on joutunut hautaamaan haaveet lentokapteenin ammattista tai huippu-urheilusta, löytyy tyytyväisyyttä ja mielihyvää mahdollisuuksista olla oma itsensä ja elää itsensä näköistä arkea. Onnellisuutta on herätä aamulla syömään ravitseva aamupuuro, harrastaa ja kokea kulttuuria sekä olla sosiaalinen ja tuntea yhteenkuuluvuutta järjestötoiminnassa.

"-- ajattelun avulla löydämme itselle merkityksellisen syyn muuttaa toimintaamme."

Yhdessä ajatteleminen ja arkifilosofinen keskustelu ei ole totuttua sääntöjä kuuliaisesti noudattavalle suomalaiselle suorittajalle. Olemme yksin mietteisiin vaipuvaa tekijäkansaa, josta tyypillisesti nuoriso osaa erottautua kyvyllään kyseenalaistaa ja olla äänekkäästi jotain mieltä. Vierastamme ajatusta, että muutos saadaan aikaiseksi ajattelemalla, ei tekemällä. Kuitenkin nimenomaan ajattelun avulla löydämme itselle merkityksellisen syyn muuttaa toimintaamme. Toiminnan muutoksen seuraukset vahvistavat motivaatiota vasta usein viiveellä, ja silloinkin ajattelemalla tunnistamme muutosperäisen onnistumisen ja lisääntyneen hyvinvoinnin. Sitä on Mielekäs Muutos. 

Kirjoittaja on Sonja Arokari, joka kuuluu Taiteen Sulattamon Mielekäs Muutos -tiimiin. Sonja on oppinut Taiteen Sulattamolla kiinnittämään enemmän huomiota elämän pieniin iloihin, kuten koiran päiväunituhinaan sylissä sohvannurkassa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Äidit – kiitos teille hoivasta, rajoista ja rakkaudesta!"

ADHD-liitto on tehnyt vahvaa yhteistyötä Taiteen Sulattamon Kokemuksesi on arvokas -hankkeen kanssa. Liitto on tunnistanut kokemus- ja vertaiskoulutustensa oppimisympäristön PAIKKO-järjestelmän avulla. Liitolle on myös juuri myönnetty Kokemustoiminnan vastuullisuuden sydän. ADHD-liiton kokemustoimijan, Leevin, sanoin haluamme toivottaa hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja äidinmielisille! "Äidit – kiitos teille hoivasta, rajoista ja rakkaudesta!  HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ Hei, luet ajatusvirtaani, joten pahoittelen mahdollisia sekoiluja ja ylipitkiä virkkeitä. Ajatus tämän tekstin kirjoittamiseen lähti alun perin kokemustoiminnan kautta. Luodessani omaa tarinaani esitettäväksi ja sitä esittäessäni ADHD-liiton kokemustoimijakoulutuksessa, kouluttajani nosti erään huomion puheestani, joka poiki lopulta idean tämän tekstin kirjoittamiseen. Tuo huomio oli samaan aikaan hyvin pieni asia, jonka itsekin olin naurahtaen ohimennen maininnut huomioimatta sitä kuitenkaan sen enempää, mutta kuten

Kokemustoiminnan monet kasvot: Virike ry

Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Seuravaaksi esittelemme Virike ry :n kokemusasiantuntijan, Heidin. "Olen Heidi, iältäni 46v, ja olen käynyt kokemusasiatuntijakoulutuksen Virike Ry:llä vuonna 2020 Mikkelissä. Olen koulutukseltani päihde- ja mielenterveystyön lähihoitaja, mutta ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo useita vuosia kroonisten kipujen, masennuksen, ja Ehlers-Danlosin syndrooman takia. Arvokkain oppi, jonka sain kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli se, että olen ihmisenä tärkeä. Omalla sairastumiskokemuksella on merkitystä, se ei ole mennyt hukkaan. Sain siitä hyvän työkalun, jolla voin auttaa esim. terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita laajentamaan ajattelutapojaan koskien meitä sairastuneita. Lisäksi koulutus poisti sitä valtavan suurta häpeää, jota koin todella pitkään sairastumisestani.  Olen käynyt kertomassa tarinaani kouluilla opiskel

Best of Both Worlds – Kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa

Kokemusasiantuntijuuden laajentuessa kasvaa paradoksaalisesti sekä paine koulutusten yhdenmukaisuuteen että monimuotoisuuteen. Erilaisia kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestetään ansiokkaasti sekä järjestöissä, hyvinvointialueilla että oppilaitoksissa. Järjestökoulutusten vahvuuksia ovat esimerkiksi kohderyhmän tunteminen, mahdollisuus pieniin opetusryhmiin, tuttuun toimintaympäristöön ja yksilöllisiin oppimispolkuihin. Järjestöissä ja hyvinvointialueilla on mahdollista luoda myös saumaton polku kokemusasiantuntijalle koulutuksesta kokemustoimintaan – ja sen yli.  Järjestöissä kuitenkaan harvoin on resurssia oppilaitostasoiseen koulutuksen laadunhallintaan. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat myös STEA:n rahoituksella, jota ei ole tarkoitettu tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen (tai edes sen oppimisympäristönä toimimisen) tukemiseen. Harvat järjestöt ovat myöskään vieneet koulutustaan Koski-järjestelmään opintokeskusten kanssa kanssa tehtävän yhteistyön kautta