Siirry pääsisältöön

Ensi-illassa



Pohja edellä –ensi-illan nähnyt näyttelijä Sara Paavolainen tiivisti illan tunnelmat suunnilleen näin: ”Tietysti repliikkien vaativuudesta näkee, kuka lavalla olijoista oli ammattinäyttelijä, mutta läsnäolon laadussa yksikään esiintyjistä ei jäänyt toisesta jälkeen.”

Käsikirjoittaja oli tietysti esityksen nähdessään ihan fiiliksissä. Mietti, että kuinka tuo voi tulla noin komeasti ja kas vain tähän kohtaukseen on löytynyt uutta hauskuutta. Jokin kohtaus liikutti, koska sen tunnelmat ja oivallukset olivat ihan niitä alkuperäisiä, joita puolitoista vuotta sitten hahmoja ensi kertaa suunnitellessa oli ajatellut. Toisaalla taas ohjaajat ovat tehneet kunnon irtioton, ja silloin kirjoittajasta tuntui, että ihmeellistä voiko sen noinkin nähdä.

Jokainen yleisön reaktio, naurahdus ja liikahdus on merkki jostain. Perille menneestä viestistä, osumasta. Tuntuiko kirjoittajasta vain vai oliko niitä osumia melko tiuhassa? Kun jokainen esiintyjä oli tuttu, häntä tietysti mielessään kannatteli vuorosanasta toiseen. Mutta kun yleisökin näytti tekevän niin, jotain on ilmeisesti tehty oikein.

Pohja edellä, työnimeltään ”Häpeä”, osuu moneen. Jokainen on häpeässä käväissyt, joku ehkä siinä rypenytkin, seissyt ilman paitaa ihmisten edessä niin kuin virkaheittoa jääkiekkovalmentajaa Maikkelia esittänyt Juha Uutela tai soittanut suljettuun puhelinnumeroon niin kuin Pia Christina Vallenius ruotsinopettaja Seijana.

Se on yksi juttu, jonka Sulattamo tahtoo sanoa: ihmisinä olemme enemmän samanlaisia kuin erilaisia.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erään koulutuksen tarina - Kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistuja kertoo

Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Hengittäkää sisään ajatuksia, joita koette tarvitsevanne tänään. Puhaltakaa ulos ajatuksia, joista haluatte päästää irti. Päästän mielessäni irti häpeästä, liiallisesta analysoimisesta ja itsekriittisyydestä. Sisään hengitän lempeyttä, rauhaa sekä kykyä keskittyä hetkeen. Tämän maadoittumisharjoituksen myötä palaan mielessäni muistelemaan sitä, kuinka tällaisen maadoittumisharjoituksen ja fiilisringin jälkeen tuntui luontevalta sukeltaa omaan kokemukseen taiteen keinoin. Taidemenetelmät olivat todella monipuolisia ja oli erityisen tärkeää, että ryhmässä vallitsi lempeä ilmapiiri, jossa oli turvallista kokeilla omien rajojen mukaan myös sellaisia taidemenetelmiä, jotka tuntuivat itselle vaikeilta tai joissa koki olevansa huono. Usein taidemenetelmiä varten piti päättää joku tietty tapahtuma omasta tarinasta. Tapahtuman valitseminen tuntui itselle usein haasteelliselta, mutta lopulta se toi näkyväksi, mitkä tapahtumat omassa tarinassa ovat niitä ...

Työkokeilu on selvästi kohentanut sosiaalista itsetuntoani

Millaisia kokemuksia Taiteen Sulattamon työkokeilijoilla on työkokeilustaan? Mitkä asiat motivoivat heitä ja millaisia heidän työpäivänsä ovat? Tässä blogitekstissä pääset lukemaan Luovan taidetoiminnan työkokeilijoiden Vilman ja Sateen kokemuksista. Sade (vas.) ja Vilma taidetoiminnassa tekemiensä teosten kanssa. Kuva: Taiteen Sulattamo 4/2025. Työkokeilun tyypillisiä päätavoitteita on saada työkokemusta ja kartoittaa tulevaisuuden uravaihtoehtoja. Toisille työkokeilun tavoitteena on saada arkeen rutiinia ja rakennetta. Työkokeilussa Taiteen Sulattamolla pääsee myös tutustumaan laajasti järjestötoimintaan. Myös työkokeilijat Vilma ja Sade allekirjoittavat nämä tavoitteet. He kokevat tavoitteensa myös toteutuneen erinomaisesti ja uskovat työkokeilusta olevan hyötyä tulevaisuudessa. Vilma kertoo työkokeilustaan näin: “Halusin juuri Taiteen Sulattamolle työkokeiluun, koska huomasin viihtyväni täällä. Taide on minulle tärkeää, joten tuntui luonnolliselta hakeutua työkokeilupaikkaan, jossa...

Toipujien oma Mielekäs Muutos - erään itseopiskelukurssin tarina

“Taiteen Sulattamon toiminta on todella tehnyt uusia aluevaltauksia”, huomasin ajattelevani, kun kirjauduin ensimmäistä kertaa valkoiseen, suorastaan askeettiseen oppimisympäristöön internetissä. Kaikki oli saanut alkunsa paria vuotta aikaisemmin erään kokemusasiantuntija Tim Saarisen ajatuksesta ja tässä sitä oltiin; luomassa jotain uutta jossain uudessa paikassa.  Käsillä oli Mielekäs Muutos -itseopiskelukurssi, jonka sisältöjä olimme kehittäneet yli vuoden ryhmiimme osallistuvien toipujien kanssa. Sisällöistä oli tullut niin hyviä, että halusimme kertoa niistä ja niiden tuomista hyödyistä koko maailmalle! Päädyimme aloittamaan kuitenkin koti-Suomesta ja kutsuimme mukaan ennakkoluulottomia testaajia. Materiaali ja tehtävät kannustivat oman elämän reflektointiin ja motivoivat tekemään muutoksia itsensä hyväksi. Testaajilla oli kaksi viikkoa aikaa tutustua kurssiin ja vastata palautekyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin kokemuksia kurssin käytettävyydestä, rakenteesta, visuaalisesta il...