Taiteen Sulattamo ry

Kuvitellaan tapahtuma, jonka vetovastuu on jaettu. Kuvitellaan tapahtuma, jolle tila ja aika on varattu, mutta jonka rakenne, ohjelma ja esillepano muodostuvat orgaanisesti yhteistyössä, kuin itsestään. Voiko tämä olla totta. Tapahtumatori rakenteilla 10.5.2023 Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa järjestettiin tällainen kuuden tunnin mittainen tapahtuma, eli Terveyttä kulttuurista -päivä . Tapahtuman tiedotteessa todettiin ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin olevan monista osista rakentuva kokonaisuus. Tähän kokonaisuuteen vaikuttavat myös yhteisöllisyys ja kulttuuriset tarpeet, kuten halu tehdä käsillä, laulaa, soittaa, liikkua, keksiä, luoda uutta ja kokea mielekkyyttä sekä iloita kauneudesta. Päivän aikana jaettiin vinkkejä, toimintaa ja oivalluksia taiteen, kulttuurin ja luovien menetelmien hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Tapahtuman kohdeyleisönä olivat niin keskuksen sen päiväiset satunnaiset kävijät, kuin talossa työskentelevät ammattilaiset.

Mediassa  puhutaan tällä hetkellä paljon siitä, miten koronarajoitukset Suomessa toteutetaan, ja millainen logiikka rajoituksissa on. Teatterit ja kulttuuripalvelut ovat suurimmalta osalta kiinni, ja jos jotain palveluita on tarjolla, niin kulttuurikokemuksia saavutetaan silti hyvin rajoitetusti. Pääkaupunkiseudulla rajoitukset tiukkenevat, ja ovet sulkeutuvat. Monia pohdituttavat ja puhututtavat ravintoloiden aukiolosäädökset tai nyt lomakaudella Lapin laskettelukeskusten rajoitukset ja ihmismassat, joita keskuksissa on. Sosiaalisen median eri kanavat sekä media yleensäkin on laajasti täynnä asiaan liittyvää keskustelua.   Twitterissä liikkuva kommentti, By Andre Wickström on saanut paljon näkyvyyttä. Voiko jotenkin laittaa teatterit enemmän kiinni niin tästäkin selvitään.  https://twitter.com/andrewickstroem Näihin kommentteihin en ota kantaa , mutta ajatuksia tämä keskustelu herättää, myös täällä Taiteen Sulattamolla. Mielenterveys-, taide- ja kulttuuritoiminta on meillä kaikin kein

Mielenterveydenhoitajakoulutus , oma koulutus: Minulle opiskeleminen on aina ollut henkiinjäämisstrategia. Olen viihtynyt koulussa välituntisinkin olemalla kirja kädessä ja imemällä tietoa. Lapsuuden kodissa ongelma oli alkoholi ja pakenin sitä kirjojen maailmaan. Kulttuurin Verson koulutuksessa kohtasin itseni ja sen, mitä olen maailmassa oppinut ja miten tätä oppimaani voin käyttää hyväksi omassa ohjauksessani. Kävin aikoinaan taidelukion 1980-luvulla Itä-Suomessa. Sen jälkeen menin opiskelemaan mielenterveyshoitajaksi Länsi-Suomeen. Koulutuksen aikana kyselin alituisesti itseltäni, että voiko minusta tulla tarpeeksi hyvä hoitaja. Tulin siihen tulokseen, että ei ja jätin koulun käymisen kesken. Täytin silloin 20-vuotta ja olin aika ehdoton itsearvioinnissani. Koulua olisi ollut käymättä 1⁄2 vuotta. 15 vuotta opinnoista lähtemisen jälkeen minulla todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Siksi olen nyt vertaisryhmäohjaaja. Kävin Taitee

Kulttuurin Verso -hanke on vaiheessa, jossa kehitettyä koulutusmallia testataan käytännössä kouluttamalla Soveltavan taiteen Vertaisryhmänohjaajia. Hankkeessa yhdistetään konkreettisella tavalla taide sekä sosiaali- ja terveysala.  Olen seurannut julkista keskustelua ja aiheeseen liittyviä paneeleja, missä hyvin tarkoitusperin yritetään löytää yhdyspintoja ja mahdollisuuksia taiteen tuomiseksi sosiaali- ja terveysalalle. Yleensä keskusteluun on osallistunut taiteilijoita ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Keskustelu on ollut kiinnostavaa ja tärkeää, mutta usein siitä on silti puuttunut uudet ajatukset, ideat, keksinnöt, yhteistyö. Taidetta viedään jo monella tapaa sosiaali- ja terveysalan yksiköihin ja se on erittäin arvokasta. Ydinkysymys onkin mitä muuta voidaan tehdä? Mitä voidaan tehdä eri tavalla, miten taide voisi olla osa toimintaa, osa organisaatiota? Ja tätä ydinkysymystä usein kierretään aiheeseen liittyvissä keskusteluissa, paneeleissa ym., koska näistä keskusteluist

Mielenterveyttä ja hyvinvointia taiteesta. K oronakevään aiheuttamista haavoista ja mustelmista selviäminen ihmisen ja yhteiskunnan tasolla ottaa aikaa. On tärkeää tehdä panostuksia monilla eri tasoilla, jotta mustelmat haalistuisivat nopeasti ja ihmiset pääsisivät takaisin uudenlaiseen normaaliin arkeen kiinni. Koko yhteiskunnan kannalta on merkittävää aloittaa tukevat elvytystoimenpiteet, jotta hyvä tulevaisuus on mahdollinen. T aiteen ja kulttuurin merkitys sekä yksilöjen että yhteisöjen tasolla on suuri. Raskaan ja kuormittaneen ajanjakson jälkeen on tärkeää nähdä valoa tulevaisuudessa ja saada positiivisia kokemuksia. On tärkeää saada emootioita elämään, sillä ne vahvistavat ihmistä. Tässä taiteen tuottamat kokemukset ovat tärkeässä osassa. M onissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa on todettu, sekä tuotu vahva näyttö siitä, että taiteen kokemisella ja taiteellisella toiminnalla on suuri merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin ja sen edistämisen kannalta. Taite

Tänään perjantaina 15.5. saimme lukea huolestuttavan uutisen, jonka mukaan itsemurhissa Suomessa on tapahtunut koronakevään aikana 15 prosentin kasvu.  "Koronakevät näyttää lisänneen itsemurhien määriä Suomessa. Maalis–huhtikuun aikana epäiltyjä itsemurhia tehtiin Suomessa lähes 15 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen.    Poliisihallituksen keräämän kuolemansyyntutkintatilaston mukaan epäiltyjä itsemurhia tapahtui tänä keväänä kahdessa kuukaudessa 129.   Tilaston mukaan itsemurhaan päätyi siis 16 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna."                           Selventää Anni Tolonen Yle uutisten artikkelissaan Tämä uutinen on hälyyttävä. Nyt on ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin, jotta voimme kääntää tämänhetkisen tilanteen suunnan, ennen kuin se pahenee entisestään. Mitä se tarkoittaa mielenterveysjärjestön näkökulmasta? Se tarkoittaa yhä suurempaa paloa vaikuttaa, se tarkoittaa jatkuvaa työtä tiedon ja ongelmien näkyväksi tekemise

Minä olen Juho-Akseli Laitalainen ja tämä on kokemukseni  Taiteen Sulattamolla  niin kävijänä kuin työntekijänä ja ohjaajana. Elämäni alkoi maaliskuun kolmaskymmenespäivä vuonna 1992 Sipoossa. Ja jottei tästä tule pitkää omaelämäkerrallista tekstiä niin pidän homman lyhyenä. Opiskelin kaksoistutkinnon ja ylioppilastodistuksen lisäksi sain merkonomin paperit. Suoritin siviilipalveluksen Töölön Yhteiskoulussa ja olin töissä pari kuukautta palkallisena siellä. Koko elämänkaareni ennen siirtymistä Taiteen Sulattamolle oli sekalaisia mediatöitä ja poliittista aktiivisuutta. Omaa elämää on varjostanut jatkuvasti enimmäkseen masennus ja ADHD, joka diagnosoitiin vasta viime vuonna. Aikalailla koko aikani teininä ja aikuisena on ollut lähinnä sumuista sekoitusta ahdistusta, masennusta ja epätoivoa. Hampaita kiristellen jatkuvasti pyrin suoriutumaan ja tekemään erilaisia projekteja unohtaakseni itseni. En ole edes varma kuinka monta burnouttia olen kokenut yhteensä. Sekin on o

Taiteen Sulattamolla vieraili viime vuoden aikana valtava määrä toiminnastamme kiinnostuneita eri alojen edustajia. Olemme tavanneet hankkeiden ja perustoiminnan puitteissa asiakkaidemme lisäksi niin taiteilijoita, mielenterveyden ammattilaisia eri sektoreilta kuin opiskelijoitakin. Meillä on nyt ilo katsella taaksepäin hienoja kohtaamisia ja jakaa muistoja kiinnostavista keskusteluista. Tämän kertaisen blogimme vieraskynänä ovat toimineet Metropolia Ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelijat jotka vierailivat Taiteen Sulattamolla tutustumassa Kaunis mieli -hankkeen toimintaan 29.10.2019. Haastattelimme seitsemää hankkeessa toimijaa tuottajista kouluttajiin ja osallistuimme itse kokemusasiantuntija taiteen keinoin kouluttajien koulutukseen. Kaunis mieli -hankkeeseen tutustuminen oli meille kulttuurituottajina erityisen mielenkiintoista, sillä taidetta ja mielenterveystyötä yhdistävän hankkeen toiminta eroaa monelta osin pelkän kulttuurikentän s