Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2020.

Taiteen ja mielenterveystyön yhdyspinnoilla

Kulttuurin Verso -hanke on vaiheessa, jossa kehitettyä koulutusmallia testataan käytännössä kouluttamalla Soveltavan taiteen Vertaisryhmänohjaajia. Hankkeessa yhdistetään konkreettisella tavalla taide sekä sosiaali- ja terveysala.  Olen seurannut julkista keskustelua ja aiheeseen liittyviä paneeleja, missä hyvin tarkoitusperin yritetään löytää yhdyspintoja ja mahdollisuuksia taiteen tuomiseksi sosiaali- ja terveysalalle. Yleensä keskusteluun on osallistunut taiteilijoita ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Keskustelu on ollut kiinnostavaa ja tärkeää, mutta usein siitä on silti puuttunut uudet ajatukset, ideat, keksinnöt, yhteistyö. Taidetta viedään jo monella tapaa sosiaali- ja terveysalan yksiköihin ja se on erittäin arvokasta. Ydinkysymys onkin mitä muuta voidaan tehdä? Mitä voidaan tehdä eri tavalla, miten taide voisi olla osa toimintaa, osa organisaatiota? Ja tätä ydinkysymystä usein kierretään aiheeseen liittyvissä keskusteluissa, paneeleissa ym., koska näistä keskusteluist

Kenen ääni kuuluu - Maailma tarvitsee lisää artivismia

Viime viikolla julkaistiin Turun Taideakatemian Talk -alustalla kirjoittamani artikkeli  kehittämishankkeesta, jonka toiminnallisessa ytimessä oli ohjaamani Kenen ääni kuuluu -ääni- ja liiketeos. Teoksen pääosassa olivat mielenterveystoipujien kokemukset vallasta ja vallankäytöstä. Kehittämishankkeeni tavoitteena oli havainnoida, miten taideprosessi voi tukea toipumisorientaatiokulttuuria esimerkiksi palvelutaloympäristössä. Toisena tavoitteena oli herätellä ääniteoksen inspiroimana yleistä keskustelua siitä, miten valta ja vallankäyttö näkyvät mielenterveystoipujan arjessa. Palautteiden ja havaintojeni perusteella Kenen ääni kuuluu -teos toimii ensisijaisesti valtateemaan liittyvänä keskustelunvirittäjänä mielenterveystoipujien parissa. Yleisöpalautteiden perusteella teoksen toivottiin kantautuvan päättäjien, esimerkiksi politikkojen ja mielenterveysalanammattilaisten korviin. Laajemmalle keskustelulle on tilausta.  Osallistujien kertoman mukaan teosprosessi vaikutti postitiivisesti m

Taiteen Sulattamon taiteen keinoin tehtävä mielenterveystyö palkittiin 27.8.2020

Toiminnanjohtajana sain vastaanottaa vuoden 2020 Uusmaalainen kulttuuriteko -tunnustuksen Red Carpet-festareiden gaalaillassa 27.8.2020. Tänä vuonna Kaunis mieli -hankkeelle annetun tunnustuksen jakoi Uudenmaan liitto.  Tunnustuksen valinnan tehnyt Red Carpet -festarin Jury, johon kuuluivat vuonna 2020 näyttelijä  Elina Knihtilä, näyttelijä ja käsikirjoittaja  Pirjo Lonka, elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja  Jalmari Helander, elokuva- ja televisiotuottaja  Marko Talli, oli yksimielisesti sitä mieltä, että Kaunis mieli on paras palkinnon saaja tälle vuodelle. Lyhyesti perusteltuna:  näinä poikkeusoloaikoina tuo Kaunis mieli on ajankohtaisin ja ansaitsee siksi tämän palkinnon. Siinä kiehtoo sen laaja-alaisuus ja tarinakerronnan monimuotoisuus. "Tarinaa se leffakin kertoo".  Kaunis mieli -hanke on luonut täysin uudenlaisen Kokemusasiantuntija taiteen keinoin -koulutuskonseptin tukemaan mielenterveystoipujia ja heidän omaisiaan sekä lisäämään ymmärrystä sairaudesta. Uudeltamaa

Pidetään Mielenterveysjärjestöjen pyörät pyörimässä!

Järjestöjen matalankynnyksen mielenterveys palvelut ovat tärkeä osa ihmisen mielenterveyden haasteista toipumisen prosessia. Suomessa on noin 10 000 erilaista sote-alan järjestöä ja yhdistystä. Osa näistä järjestöistä on mielenterveystyötä tekeviä toimijoita. Koronan aiheuttama poikkeuksellinen tilanne, on kuormittanut monia mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevia sekä monen tilanne on kriisiytynyt pahoin. Iso vaikutus ihmisten mielenhyvinvointiin ja toipumisen edistymiseen on ollut sillä, että keväällä järjestöt, jotka tarjoavat matalankynnyksen palveluita joutuivat sulkemaan ovensa. Toiminta siirtyi verkkoon, mutta moni ihminen jäi oman onnensa nojaan. Järjestöt tekivät kuitenkin merkittävää kriisityötä niin verkossa kuin puhelinpalveluina. Nämä toimenpiteen olivat merkittävässä osassa ihmisten selviämistä koronakeväästä.   Valtakunnallisessa mielenterveysyhdistysten verkkopalaverissa nousi esille selkeä piikki sairaala hoitoihin hakeutumisessa. Monet järjestöjen palveluita kä

Taide ja kulttuuri ovat tärkeä koronakevään exit-väylä.

Mielenterveyttä ja hyvinvointia taiteesta. K oronakevään aiheuttamista haavoista ja mustelmista selviäminen ihmisen ja yhteiskunnan tasolla ottaa aikaa. On tärkeää tehdä panostuksia monilla eri tasoilla, jotta mustelmat haalistuisivat nopeasti ja ihmiset pääsisivät takaisin uudenlaiseen normaaliin arkeen kiinni. Koko yhteiskunnan kannalta on merkittävää aloittaa tukevat elvytystoimenpiteet, jotta hyvä tulevaisuus on mahdollinen. T aiteen ja kulttuurin merkitys sekä yksilöjen että yhteisöjen tasolla on suuri. Raskaan ja kuormittaneen ajanjakson jälkeen on tärkeää nähdä valoa tulevaisuudessa ja saada positiivisia kokemuksia. On tärkeää saada emootioita elämään, sillä ne vahvistavat ihmistä. Tässä taiteen tuottamat kokemukset ovat tärkeässä osassa. M onissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa on todettu, sekä tuotu vahva näyttö siitä, että taiteen kokemisella ja taiteellisella toiminnalla on suuri merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin ja sen edistämisen kannalta. Taite

Koronakriisillä on suuri vaikutus ihmisten mielenterveyteen - tukea mielenterveysjärjestöistä

Tänään perjantaina 15.5. saimme lukea huolestuttavan uutisen, jonka mukaan itsemurhissa Suomessa on tapahtunut koronakevään aikana 15 prosentin kasvu.  "Koronakevät näyttää lisänneen itsemurhien määriä Suomessa. Maalis–huhtikuun aikana epäiltyjä itsemurhia tehtiin Suomessa lähes 15 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen.    Poliisihallituksen keräämän kuolemansyyntutkintatilaston mukaan epäiltyjä itsemurhia tapahtui tänä keväänä kahdessa kuukaudessa 129.   Tilaston mukaan itsemurhaan päätyi siis 16 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna."                           Selventää Anni Tolonen Yle uutisten artikkelissaan Tämä uutinen on hälyyttävä. Nyt on ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin, jotta voimme kääntää tämänhetkisen tilanteen suunnan, ennen kuin se pahenee entisestään. Mitä se tarkoittaa mielenterveysjärjestön näkökulmasta? Se tarkoittaa yhä suurempaa paloa vaikuttaa, se tarkoittaa jatkuvaa työtä tiedon ja ongelmien näkyväksi tekemise

Yhdessä vieritetty lohkare

Minä olen Juho-Akseli Laitalainen ja tämä on kokemukseni  Taiteen Sulattamolla  niin kävijänä kuin työntekijänä ja ohjaajana. Elämäni alkoi maaliskuun kolmaskymmenespäivä vuonna 1992 Sipoossa. Ja jottei tästä tule pitkää omaelämäkerrallista tekstiä niin pidän homman lyhyenä. Opiskelin kaksoistutkinnon ja ylioppilastodistuksen lisäksi sain merkonomin paperit. Suoritin siviilipalveluksen Töölön Yhteiskoulussa ja olin töissä pari kuukautta palkallisena siellä. Koko elämänkaareni ennen siirtymistä Taiteen Sulattamolle oli sekalaisia mediatöitä ja poliittista aktiivisuutta. Omaa elämää on varjostanut jatkuvasti enimmäkseen masennus ja ADHD, joka diagnosoitiin vasta viime vuonna. Aikalailla koko aikani teininä ja aikuisena on ollut lähinnä sumuista sekoitusta ahdistusta, masennusta ja epätoivoa. Hampaita kiristellen jatkuvasti pyrin suoriutumaan ja tekemään erilaisia projekteja unohtaakseni itseni. En ole edes varma kuinka monta burnouttia olen kokenut yhteensä. Sekin on o

Vieraskynä: Metropolia Ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelijat

Taiteen Sulattamolla vieraili viime vuoden aikana valtava määrä toiminnastamme kiinnostuneita eri alojen edustajia. Olemme tavanneet hankkeiden ja perustoiminnan puitteissa asiakkaidemme lisäksi niin taiteilijoita, mielenterveyden ammattilaisia eri sektoreilta kuin opiskelijoitakin. Meillä on nyt ilo katsella taaksepäin hienoja kohtaamisia ja jakaa muistoja kiinnostavista keskusteluista. Tämän kertaisen blogimme vieraskynänä ovat toimineet Metropolia Ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelijat jotka vierailivat Taiteen Sulattamolla tutustumassa Kaunis mieli -hankkeen toimintaan 29.10.2019. Haastattelimme seitsemää hankkeessa toimijaa tuottajista kouluttajiin ja osallistuimme itse kokemusasiantuntija taiteen keinoin kouluttajien koulutukseen. Kaunis mieli -hankkeeseen tutustuminen oli meille kulttuurituottajina erityisen mielenkiintoista, sillä taidetta ja mielenterveystyötä yhdistävän hankkeen toiminta eroaa monelta osin pelkän kulttuurikentän s