Siirry pääsisältöön

Taiteen Sulattamon taiteen keinoin tehtävä mielenterveystyö palkittiin 27.8.2020



Toiminnanjohtajana sain vastaanottaa vuoden 2020 Uusmaalainen kulttuuriteko -tunnustuksen Red Carpet-festareiden gaalaillassa 27.8.2020. Tänä vuonna Kaunis mieli -hankkeelle annetun tunnustuksen jakoi Uudenmaan liitto. 

Tunnustuksen valinnan tehnyt Red Carpet -festarin Jury, johon kuuluivat vuonna 2020 näyttelijä Elina Knihtilä, näyttelijä ja käsikirjoittaja Pirjo Lonka, elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja Jalmari Helander, elokuva- ja televisiotuottaja Marko Talli, oli yksimielisesti sitä mieltä, että Kaunis mieli on paras palkinnon saaja tälle vuodelle. Lyhyesti perusteltuna: näinä poikkeusoloaikoina tuo Kaunis mieli on ajankohtaisin ja ansaitsee siksi tämän palkinnon. Siinä kiehtoo sen laaja-alaisuus ja tarinakerronnan monimuotoisuus. "Tarinaa se leffakin kertoo". 



Kaunis mieli -hanke on luonut täysin uudenlaisen Kokemusasiantuntija taiteen keinoin -koulutuskonseptin tukemaan mielenterveystoipujia ja heidän omaisiaan sekä lisäämään ymmärrystä sairaudesta. Uudeltamaalta koulutus on levinnyt ympäri Suomea. 

Koulutuksessa kokemusasiantuntijat opastetaan käyttämään taiteen eri muotoja tarinankerrontansa tukena. Koettu kokemus on usein helpompi kertoa ja ymmärtää taiteen avulla.




Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista tietoa sairaudesta, halu jakaa oma tarinansa ja vaikuttaa ympäristöönsä. Valmistuttuaan hän tekee tärkeää työtä tietoisuuden lisääjänä, palveluiden kehittäjänä ja tasa-arvon puolestapuhujana.

Tämä tunnustus juuri tässä hetkessä on suomalaiselle mielenterveystyölle ja järjestötyölle tärkeä.


Mielenterveysjärjestöt ovat vuoden 2021 alustavan budjettiehdotuksen mukaan suurten avustus leikkausten kohteena. Ehdotuksessa halutaan leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista 33%. Tämän suuruinen leikkaus tarkoittaa pahimmillaan, että joka kolmas sote-järjestö joutuu lakkauttamaan toimintansa talouden kaatuessa. Kuinka käy tulevaisuudessa järjestöjen tekemän, tärkeän mielenterveystyön? Se jää nähtäväksi, kun valtion budjettiriihi on päättynyt. Mielenterveysjärjestöt osaltaan ovat merkittävässä osassa suomalaista mielenterveystyötä. Jos järjestötoimintaa kapenee tai kaatuu ei julkinen sektori pysty vastaamaan mielenterveyden haasteiden kanssa elävien ihmisten avuntarpeeseen. Jo nyt heikommassa osassa olevat ihmiset ovat vaarassa jäädä ilman tukea ja apua elämän haastavissa tilanteissa.


Taiteen Sulattamo tekee mielenterveystyötä taiteen ja luovuuden keinoin. Toiminnassamme on hankkeita ja kynnyksetöntä taidelähtöistä toimintaa. Vahvan tutkimusnäytön mukaan taide ja kulttuuri lisäävät mielenterveyttä, mielen hyvinvointia sekä ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Siksi tämä kulttuurikentän meille antama tunnustus on merkittävä. Se kertoo meille, että työmme on merkittävää nyt ja tulevaisuudessa, ja pyrimme kaikin keinoin jatkamaan tätä työtä, vaikka aika on raskas tässä hetkessä. Teemme työtä ihmisille, jotka tarvitsevat mielenterveyteen tukea enemmän kuin koskaan aikaisemmin.



Helsingissä 28.8.2020


Toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kulttuuripajat kulttuurihyvinvointitoiminnan ytimessä mielenterveyskentällä

  Mitä eroa on Taiteen Sulattamo ry:n ja kulttuuripajojen toiminnalla? Tämä kysymys nousee säännöllisesti esiin, mutta näkökulman voisi tällä kertaa kääntää myös siihen, mitä yhteistä niillä on. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti. Toimintamalli on saavuttanut pitkäjänteisellä menestyksekkäällä työllä vankan aseman ja kehittyy reagoiden kentän muutostarpeisiin. Kulttuuripajamalli on levinnyt ja juurtunut valtakunnalliseksi toimintamuodoksi. Taiteen Sulattamon tausta taas on vahvasti taiteen, erityisesti näyttämötaiteen, menetelmin tehtävässä mielenterveystyössä – taide edellä. Sulattamo tietää, miten taideprosessit edistävät mielenterveyttä. Työmme pureutuu aina taiteen kautta toimintaan ja taiteeseen toimintamme ytimessä. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti Vuosi 2023 on Taiteen Sulattamon kymmenes toimintavuosi. Taiteen Sulattamo sai alkunsa ammattitaiteilijoiden ja helsinkiläisten m

Kokemustoiminnan monet kasvot: Surevan kohtaaminen

  Kokemuksesi on arvokas - hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monissa organisaatioissa ja monimuotoisena erilaista kokemustoimintaa järjestetään. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Surevan kohtaaminen -toiminnassa vaikuttavan Tuijan.  Olen Tuija Udd-Manninen. Olen 37 vuotta ja teen kokemuspuheenvuoroja edustaen niin Nuoret Lesket kuin Surunauha -järjestöäkin. Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2022 lähtien. Mielestäni tärkein ja arvokkain oppi käymästäni kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli, että puheenvuoroa tehdessä saa ja pitääkin olla oma itsensä.  Kokemuskentällä olen tehnyt puheenvuoroja liittyen työelämään, lasten surusta sekä mitä läheisen itsemurhan kokeminen vie ja tuo omasta elämästä. Olen ollut mukana muutamassa projektissa, jossa on kehitetty tiedon ja avun löytymistä surun keskellä. Puheenvuoropyynnöt olen usein

Best of Both Worlds – Kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa

Kokemusasiantuntijuuden laajentuessa kasvaa paradoksaalisesti sekä paine koulutusten yhdenmukaisuuteen että monimuotoisuuteen. Erilaisia kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestetään ansiokkaasti sekä järjestöissä, hyvinvointialueilla että oppilaitoksissa. Järjestökoulutusten vahvuuksia ovat esimerkiksi kohderyhmän tunteminen, mahdollisuus pieniin opetusryhmiin, tuttuun toimintaympäristöön ja yksilöllisiin oppimispolkuihin. Järjestöissä ja hyvinvointialueilla on mahdollista luoda myös saumaton polku kokemusasiantuntijalle koulutuksesta kokemustoimintaan – ja sen yli.  Järjestöissä kuitenkaan harvoin on resurssia oppilaitostasoiseen koulutuksen laadunhallintaan. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat myös STEA:n rahoituksella, jota ei ole tarkoitettu tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen (tai edes sen oppimisympäristönä toimimisen) tukemiseen. Harvat järjestöt ovat myöskään vieneet koulutustaan Koski-järjestelmään opintokeskusten kanssa kanssa tehtävän yhteistyön kautta