Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Mielenterveys merkityt tekstit.

Kulttuuripajat kulttuurihyvinvointitoiminnan ytimessä mielenterveyskentällä

  Mitä eroa on Taiteen Sulattamo ry:n ja kulttuuripajojen toiminnalla? Tämä kysymys nousee säännöllisesti esiin, mutta näkökulman voisi tällä kertaa kääntää myös siihen, mitä yhteistä niillä on. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti. Toimintamalli on saavuttanut pitkäjänteisellä menestyksekkäällä työllä vankan aseman ja kehittyy reagoiden kentän muutostarpeisiin. Kulttuuripajamalli on levinnyt ja juurtunut valtakunnalliseksi toimintamuodoksi. Taiteen Sulattamon tausta taas on vahvasti taiteen, erityisesti näyttämötaiteen, menetelmin tehtävässä mielenterveystyössä – taide edellä. Sulattamo tietää, miten taideprosessit edistävät mielenterveyttä. Työmme pureutuu aina taiteen kautta toimintaan ja taiteeseen toimintamme ytimessä. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti Vuosi 2023 on Taiteen Sulattamon kymmenes toimintavuosi. Taiteen Sulattamo sai alkunsa ammattitaiteilijoiden ja helsinkiläisten m

10 vuotta taiteen sulatusta

Alkaneena vuonna 2023 juhlitaan Taiteen Sulattamon kymmenettä toimintavuotta. On aika pysähtyä ja katsoa ilolla niin menneeseen kuin tulevaankin: miten kaikki alkoi, miten tähän on tultu ja mitä tästä eteenpäin?  ...ensimmäistä kertaa Suomessa 10 mielenterveystoipujaa nousi näyttämölle Taiteen Sulattamon lähtölaukaus oli Lilinkotisäätiön ja KokoTeatterin yhteistuotantona toteutettu teatteriproduktio Peili , jossa ensimmäistä kertaa Suomessa 10 mielenterveystoipujaa nousi näyttämölle kokoillan esityksessä. Produktion menestyksen myötä helsinkiläiset mielenterveystoipujat ja ammattitaiteilijat ryhtyivät pohtimaan, miten yhteistyötä voitaisiin jatkaa ja jalostaa. Pohdinta herätti haaveen taidetalosta, tukikohdasta, jossa jokainen saisi mahdollisuuden luoda taidetta, toteuttaa itseään ja olla mukana juuri sellaisena kuin on. Ajatus Taiteen Sulattamosta oli syntynyt: yhdistys perustettiin ja virallistettiin 11.10.2013. Peili 2012. KokoTeatteri. Kuva: Miikka Pirinen. Taiteen Sulattamon muodo

Pois pulpetista! Osaamisperusteinen kokemusasiantuntijakoulutus

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava

Tulevaisuuden kokemusasiantuntijuus

Kokemusasiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut läsnä jo pitkään. Ammattilaisten rinnalla toimivat kokemusasiantuntijat tuovat laatua ja lisäävät ymmärrystä monin eri tavoin. Kokemusasiantuntijuuden juuret ovat vertaistoimijuudessa ja kumpuavat vertaisten toisilleen antamasta tuesta. Viimeisten 20-vuoden aikana kokemuksen käyttäminen osana päihde- ja mielenterveyspalveluita on tullut jäädäkseen, siltikään meillä ei ole olemassa selkeää näkemystä siitä miten erilaisia kokemukseen perustuvia toimintoja tai työtä määritellään. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoimijuuden rajat ovat häilyviä ja määritelmät epäselviä. Kokemukseen perustuvan tiedon ja osaamisen käyttämistä on yritetty selkeyttää palvelurakenteissa erilaisilla nimikkeillä ja jakamalla kokemusasiantuntijoita koulutettuihin ja kouluttamattomiin. Koulutuksen perusteella jaottelu ei toimi täysin sekään koska meillä ei ole olemassa yhtenäistä laatuun perustuvaa kokemusasiantuntijakoulutusta. KA-koulutuste

Ihmisyys ja yhdessä tekeminen edellä

Ihmisyys ja yhdessä tekeminen edellä Kolmivuotinen matka Kulttuurin Verson hankevastaavan pestissä on ollut seikkailuntäyteinen: ripaus epävarmuutta, haasteita, hiusten haromista, kyyneleitä, mutta myös sylin täydeltä rakkautta,  ystävyyttä, ihmisyyttä, toivoa, luovuutta ja onnistumisia.   Aloittaessani Kulttuurin Versossa olin täysi hankenoviisi, aivan ymmälläni: mitkä ihmeen indikaattorit, väliraportit, tulostavoitteet,  mittarit, arvioinnit, strategiat, kääk. Hankejargon sekoitti pään. Olin kuin pieni lapsi, joka vasta opettelee  sanoja ja niiden merkityksiä. Välillä teki mieli heittää hanskat tiskiin  ja perääntyä.   “Mä en pysty tähän. En osaa mitään. Olen varmaan vahingossa  päässyt tähän hankevastaavan toimeen. Kohta kaikki huomaa, että  huijaan.”  “Huijarisyndrooman” pyörteissä mieli on ollut välillä pahasti eksyksissä.  Olen koulutukseltani teatteri-ilmaisun ohjaaja ja lastentarhanopettaja. Ennen Taiteen Sulattamoa työskentelin ohjaajana mielenterveystoi pujien asumispalveluyk

Taiteen Sulattamon vuosi 2021 jää taakse, katseet tulevaisuuteen

Tänä syksynä kuulin laulun, jonka sanat saavat hymyilemään Taas aurinko nousee, vaikka korona riehuu Niinpä aurinko nousee ja on tärkeää terävöittää katse uudessa auringonnousussa. Taiteen Sulattamon vuosi on ollut aaltoileva, samoin kuin kaikkien järjestöjen, joihin koronatilanne on vaikuttanut merkittävästi. Olemme kuitenkin toiminnassamme päässeet hyvään tasapainoon ja toipujille suunnattu mielenterveystyö on saavuttanut asettamamme tavoitteet. Taiteen Sulattamon kehittämishanke Kulttuurin Verso päättyy nyt vuoden lopussa 2021. Hanke on kouluttanut soveltavan taiteen vertaisryhmänohjaajia mielenterveyskentälle valtakunnallisesti. Hankkeen tavoitteet saavutettiin huikeasti ja toiminta jatkuu myös vuonna 2022. Tavoitteenamme on saada koulutettua vertaisohjaajia valtakunnallisesti tukemaan mielenterveystoipujien osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja toipumista. Kaunis mieli -kokemustoiminta on jatkanut toimintaansa vuonna 2021, vaikka rahoitus oli katkolla. Olemme mittavien vapaaehtois

Mielenterveystoipujille koronavuosi on ollut kova

Heikoimmassa asemassa olevat toipujat ovat joutuneet äärimmäisen yksinäisyyden ja eristäytymisen keskelle, ja t ukea vaikeasta ajasta selviytymiseen tarvitaan.  Miten kehitämme heille exit-suunnitelman? Laadimme yhdessä Helmi ry:n kanssa mielipidekirjoituksen, jossa ilmaisimme huolemme mielenterveystoipujien tilanteesta. Se julkaistiin HS:ssa maanantaina 26.4.2021. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007940917.html?fbclid=IwAR2lj4QCLrIuMhbxpZW9GI4xtIvAT9t6QRv-CtKEIXckDCt4n56gAsmUeeE Kolmannen sektorin toiminta on monelle suomalaiselle elintärkeää, se tukee erityisesti terveyttä ja hyvinvointia monella tasolla. Ilman järjestöjen toimintaa monella julkisella palvelusektorilla olisi kohtuuton kuorma. Tällä olisi suora vaikutus hyvinvointiin yhteiskunnassamme, joka on ajan saatossa rakentunut niin, että järjestötoiminnalla on merkittävä rooli. Järjestöjen pyörät on pidettävä pyörimässä, jotta tuen ja avun saanti voidaan taata myös kolmannen sektorin kautta. Erityisesti mielenterveydelle s