Mitä eroa on Taiteen Sulattamo ry:n ja kulttuuripajojen toiminnalla? Tämä kysymys nousee säännöllisesti esiin, mutta näkökulman voisi tällä kertaa kääntää myös siihen, mitä yhteistä niillä on.
Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti. Toimintamalli on saavuttanut pitkäjänteisellä menestyksekkäällä työllä vankan aseman ja kehittyy reagoiden kentän muutostarpeisiin. Kulttuuripajamalli on levinnyt ja juurtunut valtakunnalliseksi toimintamuodoksi. Taiteen Sulattamon tausta taas on vahvasti taiteen, erityisesti näyttämötaiteen, menetelmin tehtävässä mielenterveystyössä – taide edellä. Sulattamo tietää, miten taideprosessit edistävät mielenterveyttä. Työmme pureutuu aina taiteen kautta toimintaan ja taiteeseen toimintamme ytimessä.
Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti
Vuosi 2023 on Taiteen Sulattamon kymmenes toimintavuosi. Taiteen Sulattamo sai alkunsa ammattitaiteilijoiden ja helsinkiläisten mielenterveystoipujien yhteisestä aloitteesta. Taiteen Sulattamon ydin näkyy jo nimessä: taiteen tekeminen sulattaa yhteen erilaiset ihmiset mahdollistaen taiteelliset prosessit, taidekokemukset ja vahvan osallisuuden. Toiminnan keskiössä on taide ja taiteen soveltaminen erilaisissa konteksteissa. Taidetta viedään sinne, missä sitä ei välttämättä ole totuttu näkemään tai kohtaamaan. Taide vahvistaa mielen hyvinvointia ja tukee toipumista. Se yhdistää ihmiset vahvistaen yhteisöllisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Taiteen Sulattamo antaa mahdollisuuden olla mukana luovassa merkityksellisessä toiminnassa, joka edistää niin omaa hyvinvointia kuin yhteisöllisyyttäkin.
Taiteen Sulattamon ydin näkyy jo nimessä: taiteen tekeminen sulattaa yhteen erilaiset ihmiset
//
Kulttuuripajamallin taustaa
Aikanaan Helsingissä Niemikotisäätiössä pohdittiin, minkälaisilla palveluilla mielenterveystoipujien tarpeisiin ja toiveisiin voitaisiin paremmin vastata. Niemikotisäätiössä oli selkeästi havaittavissa asiakasrakenteen muutos: asiakkaiksi ohjautui yhä nuorempia ja tarve uudenlaisille toiminnoille tuli ajankohtaiseksi.
Niemikotisäätiön nykyinen apulaisjohtaja Jouni Nisula käynnisti tiiminsä kanssa kehitystyön toiminnan ja palveluiden luomiseksi uudelle kohderyhmälle. Kehitystyön tuloksena syntyi ensimmäinen hanke, Kulttuuripaja ELVIS, joka lähti kehittämään uudenlaista toimintakonseptia. Rahoittajana toimi silloinen Raha-automaattiyhdistys (RAY) vuosina 2009–2011. Hankkeen tavoitteena oli tukea ja ohjata nuoria aikuisia mielenterveystoipujia löytämään itselleen luontevia elämänhallinnan välineitä ja vahvistamaan sosiaalisia taitoja työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi. Hankkeen vaikuttavuuden arvioinnin tulokset olivat erittäin positiivisia ja toimintamalli jäi elämään myös hankkeen loppumisen jälkeen Helsingin kaupungin myönnettyä ELVIS-toiminnalle pysyvän rahoituksen. Malli on tälläkin hetkellä monien eri alan järjestöjen, säätiöiden ja toimijoiden toteutettavissa.
Kehitystyön tuloksena syntyi ensimmäinen hanke, Kulttuuripaja ELVIS
Kulttuuripajamalli muotoutui hankkeen aikana kohderyhmän ollessa vahvasti mukana niin suunnittelussa, kehittämisessä kuin vertaisuudessa toiminnan ytimessä. Aluksi oli mielikuva ”olkkarista”, jossa voisi olla toimintaa liittyen tietotekniikkaan, musiikkiin ja kädentaitoihin. Keskiössä oli toiminnallisuus: ”vähemmän puhetta ja enemmän toimintaa”, kuten ELVIS-hankkeen silloinen projektipäällikkö Markus Raivio totesi. Kulttuuripaja ELVIS oli suunnannäyttäjä kaikille kulttuuripajoille, joita tänä päivänä on ympäri Suomea ja joita hallinnoivat eri organisaatiot.
Taustoitus Niemikotisäätiön toiminnanjohtaja Seppo Eronen:
Haastattelu 2023 sekä julkaisu Kuntoutus 2012 ”Hanke-esittely”
//
Sosped-säätiön Nuorten Kulttuuripajoilla jo kymmenen vuotta hyvinvointia ja osallisuutta kulttuurin keinoin
Sosped-säätiön kulttuuripajatoiminta perustuu Niemikotisäätiön ELVIS-kehittämishankkeessa (2009) kehitettyyn kulttuuripajamalliin. Kulttuuripajatoiminta on matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, ja se on suunnattu 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on mielenterveydellisiä haasteita, yksinäisyyttä tai muuten haasteellinen elämäntilanne. Kulttuuripajamallissa on ajatus vertaisuudesta ja näkökulman vaihtamisesta ratkaisukeskeisesti. Vertaisuuden keskiössä eivät perinteiseen tapaan ole sairaudet, diagnoosit tai niihin liittyvien kokemusten jakaminen.
Kulttuuripajamallissa on ajatus vertaisuudesta ja näkökulman vaihtamisesta ratkaisukeskeisesti.
Toiminnan tavoitteena on tarjota luovan ryhmätoiminnan avulla luontevia välineitä elämänhallinnan sekä sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja edelleen työ- ja toimintakyvyn parantamiseen. Toiminnassa keskitytään osallistujien voimavaroihin, vahvuuksiin sekä uuden oppimisen mahdollisuuksiin. Kulttuuripaja on myös paikka, jonka toimintaan nuori voi edelleen osallistua omien mahdollisuuksien mukaan, vaikka hänen työmarkkinastatuksensa muuttuisi. Kulttuuripajatoiminnan on kyselyjen mukaan havaittu edistävän kävijöiden osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä.
Kulttuuripajan yhteisöön voi kiinnittyä päivittäisenä kävijänä, ryhmäläisenä tai kouluttautumalla vertaisohjaajaksi. Kaikki toiminta on matalakynnyksistä, maksutonta ja vapaaehtoista. Ryhmätoiminnoista vastaavat koulutetut vertaisohjaajat ja työntekijät toimivat taustatukena ja mentoreina. Ryhmien sisällöt perustuvat vertaisohjaajien omiin mielenkiinnonkohteisiin. Kulttuuripajatoimintaan osallistumiseksi ei tarvita lähetettä tai diagnoosia. Toimintaan ohjautuu kävijöitä verkostoista ja ystävien saattelemana.
Ryhmissä esimerkiksi musisoidaan, taiteillaan, kirjoitetaan, valokuvataan, liikutaan, retkeillään ja pelataan. Ryhmien suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaavat koulutetut vertaisohjaajat. Toimintaan osallistuminen on maksutonta, eikä nuorella tarvitse olla mitään ennakkotaitoja. Tavoitteet ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevia.
Ryhmien suunnittelusta ja ohjaamisesta vastaavat koulutetut vertaisohjaajat
ELVIS-kehittämishankkeessa alkuun saatetun kulttuuripajamallin mukainen toiminnallinen ideologia on kestänyt kymmenen vuoden ajan muuttumattomana vertaisohjaajien ollessa keskiössä ja työntekijöiden toimiessa heidän ohjaajinaan ja mentoreinaan. Koska kulttuuripajamalli on avoin ja kaikkien käytössä, on vuosittain kasvava joukko kolmannen sektorin toimijoita ottanut toimintamallin käyttöönsä.
Nyt uudenlaiselle hyvinvointiaikakaudelle mentäessä on otettava huomioon alueellisesti yhä laajempi toimija- ja osallistujajoukko ja pystyttävä tarjoamaan toimintaa ilman esteellisyysrajoitteita. Digitaalisesti toteutettavat osallistumismahdollisuudet ovatkin yhä enemmän kulttuuripajojen käytössä. Tulemme tulevaisuudessa lisäämään myös kansainvälistä toimintaa ja vahvistamaan tätä näkökulmaa kulttuuripajoillamme.
Jaana Vanhala, Nuorten kulttuuripajatoiminnan päällikkö / Sosped-säätiö
Kulttuuripajat Suomessa: Helsinki (35, ELVIS, Kupla), Lohja (Hiisi), Mikkeli (Kajo), Tampere (Virta), Kajaani (Marilyn), Kotka-Hamina (Kotham), Kouvola (Kulta), Kuopio (Luode), Joensuu (Kuohu), Lappeenranta (Saimaa), Jyväskylä (Trombi), Pori (Lumo), lisäksi verkossa (Roso-tuotanto) ja tulossa tänä vuonna Vantaa, Turku, Porvoo ja Kulttuuripaja NET.
//
Tänään: yhdessä enemmän
Suomessa on tällä hetkellä 15 kulttuuripajaa, joita hallinnoivat erilaiset järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat. Uutena avauksena Lilinkotisäätiö on perustanut kulttuuripaja K-35:n vuonna 2022. Tämän pajan toiminta on kohdennettu yli 35-vuotiaille, kun muut kulttuuripajat työskentelevät 18–35-vuotiaiden parissa. Kulttuuripajat ovat olennainen osa kuntien ja hyvinvointialueiden mielenterveystyötä. Kulttuuripajojen ja Taiteen Sulattamoon toimintatavat risteilevät, kohtaavat ja kipinöivät ja vahvistaen mielenterveystyön tuottamisesta kentälle.
Taiteen Sulattamon ja kulttuuripajojen uusi yhteinen kehittäminen kohdistuu vertaisten koulutukseen, kun Taiteen Sulattamo ja Sosped-säätiö käynnistivät pohdinnan koulutus- ja kehittämisteemoista. Yhdessä Sosped-säätiön toiminnanjohtaja Lassi Rajamäen sekä päällikkö Jaanan Vanhasen kanssa syntyi ajatus kulttuuripajojen vertaisohjaajakoulutuksen vahvistamisesta Taiteen Sulattamon soveltavan taiteen välineillä. Pilotointi käynnistetään elokuussa 2023 yhdessä kulttuuripajojen kanssa. Koulutusmalli on tarjolla pilotin jälkeen kaikille kulttuuripajoille, jotka ovat halukkaita vahvistamaan taidetta toiminnassaan.
Taiteen Sulattamon ja kulttuuripajojen uusi yhteinen kehittäminen kohdistuu vertaisten koulutukseen
Taide, kulttuuri ja siitä syntyvät hyvinvointivaikutukset ovat ja pysyvät kaiken Taiteen Sulattamon toiminnan ytimessä. Taiteen sulattamo on valtakunnallinen toimija, joka pyrkii levittämään soveltavan taiteen osaamistaan laajasti. Kulttuuripajamalli taas levittäytyy kehittyen ympäri Suomea. Molemmat valjastavat omalla hyväksi havaitulla tavallaan kulttuuria hyvinvoinnin edistämiseksi.
Eveliina Lafghani Taiteen Sulattamon toiminnanjohtaja
Kommentit
Lähetä kommentti