Taiteen Sulattamo ry

Läheisyys on yksi keskeisistä ihmisyyden perustarpeista. Samalla se on myös tunne ja kokemus, jonka taustalla vaikuttavat ilmiöt ja osatekijät ovat monisyisiä ja siksi niin ihmeellisen mielenkiintoisia. Ryhmätoiminnoissamme Sulattamolla, kun keskustelemme läheisyyden tarpeesta, usein esiin nousee yksinäisyys. Yksinäisyys koetaankin ainakin jossain määrin läheisyyden vastakohdaksi, vaikka kirjallisuudessa puhutaan useimmin yhteenkuuluvudesta ja yhteisöllisyydestä yksinäisyyden vastakohtana. Läheisyys ja yksinäisyys ilmiöinä, kokemuksina, tunteina, ovat varsin samankaltaiset, jos niitä tarkastelee esimerkiksi kysymysten “missä”, “milloin” ja “miksi” kautta. Kumpaakin tunnetta koetaan yksin ja yhdessä muiden kanssa hetkittäin, kausittain, satunnaisesti tai jatkuvasti.  Taide on mainio läheisyyden kokemuksen lähde. Puhuttelevan musiikin, hyvän kirjan, lempikomedian tai vaikuttavan näyttelyn parissa voi kokea olonsa hyvinkin läheiseksi itsensä, taiteilijan, hahmojen tai niiden kymmenien...

Kuvitellaan tapahtuma, jonka vetovastuu on jaettu. Kuvitellaan tapahtuma, jolle tila ja aika on varattu, mutta jonka rakenne, ohjelma ja esillepano muodostuvat orgaanisesti yhteistyössä, kuin itsestään. Voiko tämä olla totta. Tapahtumatori rakenteilla 10.5.2023 Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa järjestettiin tällainen kuuden tunnin mittainen tapahtuma, eli Terveyttä kulttuurista -päivä . Tapahtuman tiedotteessa todettiin ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin olevan monista osista rakentuva kokonaisuus. Tähän kokonaisuuteen vaikuttavat myös yhteisöllisyys ja kulttuuriset tarpeet, kuten halu tehdä käsillä, laulaa, soittaa, liikkua, keksiä, luoda uutta ja kokea mielekkyyttä sekä iloita kauneudesta. Päivän aikana jaettiin vinkkejä, toimintaa ja oivalluksia taiteen, kulttuurin ja luovien menetelmien hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Tapahtuman kohdeyleisönä olivat niin keskuksen sen päiväiset satunnaiset kävijät, kuin talossa työskentelevät ammattilai...

  Mitä eroa on Taiteen Sulattamo ry:n ja kulttuuripajojen toiminnalla? Tämä kysymys nousee säännöllisesti esiin, mutta näkökulman voisi tällä kertaa kääntää myös siihen, mitä yhteistä niillä on. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti. Toimintamalli on saavuttanut pitkäjänteisellä menestyksekkäällä työllä vankan aseman ja kehittyy reagoiden kentän muutostarpeisiin. Kulttuuripajamalli on levinnyt ja juurtunut valtakunnalliseksi toimintamuodoksi. Taiteen Sulattamon tausta taas on vahvasti taiteen, erityisesti näyttämötaiteen, menetelmin tehtävässä mielenterveystyössä – taide edellä. Sulattamo tietää, miten taideprosessit edistävät mielenterveyttä. Työmme pureutuu aina taiteen kautta toimintaan ja taiteeseen toimintamme ytimessä. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti Vuosi 2023 on Taiteen Sulattamon kymmenes toimintavuosi. Taiteen Sulattamo sai alkunsa ammattitaiteilijoiden ja helsinkiläist...

Alkaneena vuonna 2023 juhlitaan Taiteen Sulattamon kymmenettä toimintavuotta. On aika pysähtyä ja katsoa ilolla niin menneeseen kuin tulevaankin: miten kaikki alkoi, miten tähän on tultu ja mitä tästä eteenpäin?  ...ensimmäistä kertaa Suomessa 10 mielenterveystoipujaa nousi näyttämölle Taiteen Sulattamon lähtölaukaus oli Lilinkotisäätiön ja KokoTeatterin yhteistuotantona toteutettu teatteriproduktio Peili , jossa ensimmäistä kertaa Suomessa 10 mielenterveystoipujaa nousi näyttämölle kokoillan esityksessä. Produktion menestyksen myötä helsinkiläiset mielenterveystoipujat ja ammattitaiteilijat ryhtyivät pohtimaan, miten yhteistyötä voitaisiin jatkaa ja jalostaa. Pohdinta herätti haaveen taidetalosta, tukikohdasta, jossa jokainen saisi mahdollisuuden luoda taidetta, toteuttaa itseään ja olla mukana juuri sellaisena kuin on. Ajatus Taiteen Sulattamosta oli syntynyt: yhdistys perustettiin ja virallistettiin 11.10.2013. Peili 2012. KokoTeatteri. Kuva: Miikka Pirinen. Taiteen Sulattamon m...

Ihmisyys ja yhdessä tekeminen edellä Kolmivuotinen matka Kulttuurin Verson hankevastaavan pestissä on ollut seikkailuntäyteinen: ripaus epävarmuutta, haasteita, hiusten haromista, kyyneleitä, mutta myös sylin täydeltä rakkautta,  ystävyyttä, ihmisyyttä, toivoa, luovuutta ja onnistumisia.   Aloittaessani Kulttuurin Versossa olin täysi hankenoviisi, aivan ymmälläni: mitkä ihmeen indikaattorit, väliraportit, tulostavoitteet,  mittarit, arvioinnit, strategiat, kääk. Hankejargon sekoitti pään. Olin kuin pieni lapsi, joka vasta opettelee  sanoja ja niiden merkityksiä. Välillä teki mieli heittää hanskat tiskiin  ja perääntyä.   “Mä en pysty tähän. En osaa mitään. Olen varmaan vahingossa  päässyt tähän hankevastaavan toimeen. Kohta kaikki huomaa, että  huijaan.”  “Huijarisyndrooman” pyörteissä mieli on ollut välillä pahasti eksyksissä.  Olen koulutukseltani teatteri-ilmaisun ohjaaja ja lastentarhanopettaja. Ennen Taiteen Sula...

Mediassa  puhutaan tällä hetkellä paljon siitä, miten koronarajoitukset Suomessa toteutetaan, ja millainen logiikka rajoituksissa on. Teatterit ja kulttuuripalvelut ovat suurimmalta osalta kiinni, ja jos jotain palveluita on tarjolla, niin kulttuurikokemuksia saavutetaan silti hyvin rajoitetusti. Pääkaupunkiseudulla rajoitukset tiukkenevat, ja ovet sulkeutuvat. Monia pohdituttavat ja puhututtavat ravintoloiden aukiolosäädökset tai nyt lomakaudella Lapin laskettelukeskusten rajoitukset ja ihmismassat, joita keskuksissa on. Sosiaalisen median eri kanavat sekä media yleensäkin on laajasti täynnä asiaan liittyvää keskustelua.   Twitterissä liikkuva kommentti, By Andre Wickström on saanut paljon näkyvyyttä. Voiko jotenkin laittaa teatterit enemmän kiinni niin tästäkin selvitään.  https://twitter.com/andrewickstroem Näihin kommentteihin en ota kantaa , mutta ajatuksia tämä keskustelu herättää, myös täällä Taiteen Sulattamolla. Mielenterveys-, taide- ja kulttuuritoiminta on meil...

Toiminnanjohtajana sain vastaanottaa vuoden 2020 Uusmaalainen kulttuuriteko -tunnustuksen Red Carpet-festareiden gaalaillassa 27.8.2020. Tänä vuonna Kaunis mieli -hankkeelle annetun tunnustuksen jakoi Uudenmaan liitto.  Tunnustuksen valinnan tehnyt Red Carpet -festarin Jury, johon kuuluivat vuonna 2020 näyttelijä  Elina Knihtilä, näyttelijä ja käsikirjoittaja  Pirjo Lonka, elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja  Jalmari Helander, elokuva- ja televisiotuottaja  Marko Talli, oli yksimielisesti sitä mieltä, että Kaunis mieli on paras palkinnon saaja tälle vuodelle. Lyhyesti perusteltuna:  näinä poikkeusoloaikoina tuo Kaunis mieli on ajankohtaisin ja ansaitsee siksi tämän palkinnon. Siinä kiehtoo sen laaja-alaisuus ja tarinakerronnan monimuotoisuus. "Tarinaa se leffakin kertoo".  Kaunis mieli -hanke on luonut täysin uudenlaisen Kokemusasiantuntija taiteen keinoin -koulutuskonseptin tukemaan mielenterveystoipujia ja heidän omaisiaan sekä lisäämään ymmär...