Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella toipumisorientaatio merkityt tekstit.

Kokemusasiantuntijan pohdintoja yhteisöllisen verkkotoiminnan ytimestä

  Kesäkuussa tulee täyteen 2 vuotta taiteensulattamo-striimiä. Paikkana tietysti Twitch . Aluksi striimin piti olla vain kokeilu, esimerkki. Ei oikeastaan mitään muuta. Ei ollut ihmeellisiä odotuksia tai olettamuksia. Kunhan nyt striimataan ja testataan. Aluksi striimin piti olla vain kokeilu. Alun teknisten ongelmien ja opettelun jälkeen asiat alkoivat jopa sujumaan. Mutta no. Mitäpä jos jätetään historia taakse ja... Pari viikkoa sitten, syystä tai toisesta, katsoin ettei tässä ole mitään järkeä. Kysyin katsojilta, että mitä he tästä muka saavat? Mitä hyötyä tästä on? Sain vastaukseksi vain hymiöitä ja naurua.  Ajattelin, että antaa sit olla. Ei kai sillä vastauksella tähän hetkeen vaikutusta ole. Jatketaan vaan eteenpäin. Kaverit sitten ehdottivat, että pelaisimme isommalla porukalla erästä peliä. Katsojat olivat innoissaan. Toinen striimaajakin tuli mukaan samalla striimaten omalla kanavallaan. Hyppäsimme peliin ja pidimme hauskaa, tunteja ja tunteja. Juuri pelasimme ryhmänä, yhtei

10 vuotta taiteen sulatusta

Alkaneena vuonna 2023 juhlitaan Taiteen Sulattamon kymmenettä toimintavuotta. On aika pysähtyä ja katsoa ilolla niin menneeseen kuin tulevaankin: miten kaikki alkoi, miten tähän on tultu ja mitä tästä eteenpäin?  ...ensimmäistä kertaa Suomessa 10 mielenterveystoipujaa nousi näyttämölle Taiteen Sulattamon lähtölaukaus oli Lilinkotisäätiön ja KokoTeatterin yhteistuotantona toteutettu teatteriproduktio Peili , jossa ensimmäistä kertaa Suomessa 10 mielenterveystoipujaa nousi näyttämölle kokoillan esityksessä. Produktion menestyksen myötä helsinkiläiset mielenterveystoipujat ja ammattitaiteilijat ryhtyivät pohtimaan, miten yhteistyötä voitaisiin jatkaa ja jalostaa. Pohdinta herätti haaveen taidetalosta, tukikohdasta, jossa jokainen saisi mahdollisuuden luoda taidetta, toteuttaa itseään ja olla mukana juuri sellaisena kuin on. Ajatus Taiteen Sulattamosta oli syntynyt: yhdistys perustettiin ja virallistettiin 11.10.2013. Peili 2012. KokoTeatteri. Kuva: Miikka Pirinen. Taiteen Sulattamon muodo

Pois pulpetista! Osaamisperusteinen kokemusasiantuntijakoulutus

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava

Ihmisyys ja yhdessä tekeminen edellä

Ihmisyys ja yhdessä tekeminen edellä Kolmivuotinen matka Kulttuurin Verson hankevastaavan pestissä on ollut seikkailuntäyteinen: ripaus epävarmuutta, haasteita, hiusten haromista, kyyneleitä, mutta myös sylin täydeltä rakkautta,  ystävyyttä, ihmisyyttä, toivoa, luovuutta ja onnistumisia.   Aloittaessani Kulttuurin Versossa olin täysi hankenoviisi, aivan ymmälläni: mitkä ihmeen indikaattorit, väliraportit, tulostavoitteet,  mittarit, arvioinnit, strategiat, kääk. Hankejargon sekoitti pään. Olin kuin pieni lapsi, joka vasta opettelee  sanoja ja niiden merkityksiä. Välillä teki mieli heittää hanskat tiskiin  ja perääntyä.   “Mä en pysty tähän. En osaa mitään. Olen varmaan vahingossa  päässyt tähän hankevastaavan toimeen. Kohta kaikki huomaa, että  huijaan.”  “Huijarisyndrooman” pyörteissä mieli on ollut välillä pahasti eksyksissä.  Olen koulutukseltani teatteri-ilmaisun ohjaaja ja lastentarhanopettaja. Ennen Taiteen Sulattamoa työskentelin ohjaajana mielenterveystoi pujien asumispalveluyk

Kenen ääni kuuluu - Maailma tarvitsee lisää artivismia

Viime viikolla julkaistiin Turun Taideakatemian Talk -alustalla kirjoittamani artikkeli  kehittämishankkeesta, jonka toiminnallisessa ytimessä oli ohjaamani Kenen ääni kuuluu -ääni- ja liiketeos. Teoksen pääosassa olivat mielenterveystoipujien kokemukset vallasta ja vallankäytöstä. Kehittämishankkeeni tavoitteena oli havainnoida, miten taideprosessi voi tukea toipumisorientaatiokulttuuria esimerkiksi palvelutaloympäristössä. Toisena tavoitteena oli herätellä ääniteoksen inspiroimana yleistä keskustelua siitä, miten valta ja vallankäyttö näkyvät mielenterveystoipujan arjessa. Palautteiden ja havaintojeni perusteella Kenen ääni kuuluu -teos toimii ensisijaisesti valtateemaan liittyvänä keskustelunvirittäjänä mielenterveystoipujien parissa. Yleisöpalautteiden perusteella teoksen toivottiin kantautuvan päättäjien, esimerkiksi politikkojen ja mielenterveysalanammattilaisten korviin. Laajemmalle keskustelulle on tilausta.  Osallistujien kertoman mukaan teosprosessi vaikutti postitiivisesti m