Siirry pääsisältöön

Kenen ääni kuuluu - Maailma tarvitsee lisää artivismia


Viime viikolla julkaistiin Turun Taideakatemian Talk -alustalla kirjoittamani artikkeli 

kehittämishankkeesta, jonka toiminnallisessa ytimessä oli ohjaamani Kenen ääni kuuluu -ääni- ja liiketeos. Teoksen pääosassa olivat mielenterveystoipujien kokemukset vallasta ja vallankäytöstä. Kehittämishankkeeni tavoitteena oli havainnoida, miten taideprosessi voi tukea toipumisorientaatiokulttuuria esimerkiksi palvelutaloympäristössä. Toisena tavoitteena oli herätellä ääniteoksen inspiroimana yleistä keskustelua siitä, miten valta ja vallankäyttö näkyvät mielenterveystoipujan arjessa.


Palautteiden ja havaintojeni perusteella Kenen ääni kuuluu -teos toimii ensisijaisesti valtateemaan liittyvänä keskustelunvirittäjänä mielenterveystoipujien parissa. Yleisöpalautteiden perusteella teoksen toivottiin kantautuvan päättäjien, esimerkiksi politikkojen ja mielenterveysalanammattilaisten korviin. Laajemmalle keskustelulle on tilausta. 


Osallistujien kertoman mukaan teosprosessi vaikutti postitiivisesti mielenterveyteen. Osassa palautteista kuvataan jopa oireiden vähenemistä. Näkemykseni mukaan Kenen ääni kuuluu -teos oli aktivistisella otteella tehtyä taidetta. Yksilön ääni tuli kuulluksi sellaisenaan kuin se on. Edellä mainittuihin perusteisiin nojaten päädyin kuvamaan teosta ja siihen liittyvää prosessia artivistiseksi.


Tässä kohtaa tunnen suurta iloa ja kiitollisuutta siitä, että jälleen kerran nämä yksilöt, jotka antoivat kokemuksensa ja äänensä Kenen ääni kuuluu - teokseen pääsevät vielä kerran framille tämän artikkelin julkaisun myötä. Yhteistyökumppaneita olivat Taiteen Sulattamon lisäksi muun muassa Lilinkotisäätiö, Niemikotisäätiö, Roihuvuoren palvelutalo ja Mental Beauty Records/Roso-tuotanto.

Haluan myös osoittaa suurta kunnioitusta ja kiitosta äänitaiteilija Jyrki Monoselle, joka toimi teoksen säveltäjänä ja editoijana. 


Olen toiminnan ihminen ja pyrin aina miettimään miten oma arvomaailmani näkyisi käytännössä. Maailmaan mahtuu paljon puhetta ja hyviä aikeita, mutta monesti ne konkreettiset teot jäävät tekemättä.


Haastan kaikki lukemaan tämän artikkelin ja ennen kaikkea kuuntelemaan tämän teoksen ja siinä olevien ihmisten todellisia kokemuksia. 


Kaikilla meillä on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Ketä voin rohkaista tänään? 
Kuka kaipaa kuuntelevaa korvaa juuri tänään?
Mitä minä voin tehdä?


Linkki artikkeliin: https://talk.turkuamk.fi/taide/kenen-aani-kuuluu-artivismi-tukemassa-toipumisorientaatiokulttuuria-mielenterveystoipujien-parissa/?fbclid=IwAR2IyXlQ2PUgSgz1lhqdzcr9dlkh2K9ysiKfJvJPfGOxYYBuLTxmmzhIQ30

Linkki teokseen: https://soundcloud.com/mikaela-mansikkala/kenen-aani-kuuluu



        Mikaela Mansikkala 

        Kulttuurin Versolainen 

        Teatteri-ilmaisunohjaaja YAMK


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulevaisuuden kokemusasiantuntijuus

Kokemusasiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut läsnä jo pitkään. Ammattilaisten rinnalla toimivat kokemusasiantuntijat tuovat laatua ja lisäävät ymmärrystä monin eri tavoin. Kokemusasiantuntijuuden juuret ovat vertaistoimijuudessa ja kumpuavat vertaisten toisilleen antamasta tuesta. Viimeisten 20-vuoden aikana kokemuksen käyttäminen osana päihde- ja mielenterveyspalveluita on tullut jäädäkseen, siltikään meillä ei ole olemassa selkeää näkemystä siitä miten erilaisia kokemukseen perustuvia toimintoja tai työtä määritellään. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoimijuuden rajat ovat häilyviä ja määritelmät epäselviä. Kokemukseen perustuvan tiedon ja osaamisen käyttämistä on yritetty selkeyttää palvelurakenteissa erilaisilla nimikkeillä ja jakamalla kokemusasiantuntijoita koulutettuihin ja kouluttamattomiin. Koulutuksen perusteella jaottelu ei toimi täysin sekään koska meillä ei ole olemassa yhtenäistä laatuun perustuvaa kokemusasiantuntijakoulutusta. KA-koulutuste

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen!  Taiteen Sulattamossa on jo pitkään tehty eurooppalaista asiantuntijatiedon vaihtamista yli valtakunnan rajojen. Yhteistyötä on tehty Keski-Euroopan, Baltian maiden sekä erityisesti Viron toimijoiden kanssa. Koronapandemia pääsi katkaisemaan yhteiskehittämisen ja hiljensi suunnitelmat kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä. Nyt Taiteen Sulattamo on kuitenkin päässyt aloittamaan yhteistyön virolaisen Kogemusnõustajate Kodan kanssa. Valmistelut yhteiselle kehittämishankkeelle on käynnistetty ja tavoitteena on aloittaa vuonna 2022 tulevaisuuteen katsova hankeyhteistyö. Virossa ja Suomessa on asiantuntijuutta kummallakin puolella Suomenlahtea, jonka jakaminen on tärkeää ja hyödyllistä. Erityisesti toimintamallien yhteisessä kehittämisessä, sekä asiantuntijuuden vaihdossa on paljon, mitä voimme oppia toisiltamme.  Virossa kokemusasiantuntijatoiminta on kehittynyt nopeasti. Toiminnan ja koulutuksen taso on korkealaatuista se

Pois pulpetista! Osaamisperusteinen kokemusasiantuntijakoulutus

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava