Siirry pääsisältöön

Kokemusasiantuntijan pohdintoja yhteisöllisen verkkotoiminnan ytimestä

 Kesäkuussa tulee täyteen 2 vuotta taiteensulattamo-striimiä. Paikkana tietysti Twitch.



Aluksi striimin piti olla vain kokeilu, esimerkki. Ei oikeastaan mitään muuta.
Ei ollut ihmeellisiä odotuksia tai olettamuksia.
Kunhan nyt striimataan ja testataan.
Aluksi striimin piti olla vain kokeilu.
Alun teknisten ongelmien ja opettelun jälkeen asiat alkoivat jopa sujumaan.
Mutta no. Mitäpä jos jätetään historia taakse ja...

Pari viikkoa sitten, syystä tai toisesta, katsoin ettei tässä ole mitään järkeä. Kysyin katsojilta, että mitä he tästä muka saavat? Mitä hyötyä tästä on? Sain vastaukseksi vain hymiöitä ja naurua. 
Ajattelin, että antaa sit olla. Ei kai sillä vastauksella tähän hetkeen vaikutusta ole. Jatketaan vaan eteenpäin.

Kaverit sitten ehdottivat, että pelaisimme isommalla porukalla erästä peliä. Katsojat olivat innoissaan. Toinen striimaajakin tuli mukaan samalla striimaten omalla kanavallaan.
Hyppäsimme peliin ja pidimme hauskaa, tunteja ja tunteja.
Juuri pelasimme ryhmänä, yhteisönä.
Kun pelit olivat ohi. Suljin striimin. Tuijotin ruutua ja edelliset kysymykset tulivat mieleeni.
Niin, joskus sitä on sokea. Juuri pelasimme ryhmänä, yhteisönä. Ihmisten kanssa, jotka löysivät toisensa meidän striimin kautta. Jotka nykyään harrastavat yhdessä. Auttavat ja tukevat toisiaan. Opettavat toisillensa eri asioita, eri pelejä, jopa ruokareseptejä, ystävinä.


Striimaillen,


Tim Saarinen

Taiteen Sulattamon pitkäaikainen ystävä ja koulutettu kokemusasiantuntija



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kulttuuripajat kulttuurihyvinvointitoiminnan ytimessä mielenterveyskentällä

  Mitä eroa on Taiteen Sulattamo ry:n ja kulttuuripajojen toiminnalla? Tämä kysymys nousee säännöllisesti esiin, mutta näkökulman voisi tällä kertaa kääntää myös siihen, mitä yhteistä niillä on. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti. Toimintamalli on saavuttanut pitkäjänteisellä menestyksekkäällä työllä vankan aseman ja kehittyy reagoiden kentän muutostarpeisiin. Kulttuuripajamalli on levinnyt ja juurtunut valtakunnalliseksi toimintamuodoksi. Taiteen Sulattamon tausta taas on vahvasti taiteen, erityisesti näyttämötaiteen, menetelmin tehtävässä mielenterveystyössä – taide edellä. Sulattamo tietää, miten taideprosessit edistävät mielenterveyttä. Työmme pureutuu aina taiteen kautta toimintaan ja taiteeseen toimintamme ytimessä. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti Vuosi 2023 on Taiteen Sulattamon kymmenes toimintavuosi. Taiteen Sulattamo sai alkunsa ammattitaiteilijoiden ja helsinkiläisten m
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lähtötervehdys kouluttajalta

Päädyin raskain mielin lopettamaan oman kouluttajan polkuni Taiteen Sulattamolla syyskuussa 2022. Vajaassa kahdessa vuodessa koulutin Taiteen keinoin esiintyviä kokemusasiantuntijoita neljä ryhmää sekä kokosin Kotkassa yhden häpeää käsittelevän työpajan. Kouluttajan polku oli antoisa, vaikka korona-pandemia sitä kovin yrittikin koetella.  Ensimmäisenä haluan kiittää Taiteen Sulattamoa siitä luottamuksesta, jolla sain omaa kouluttajuuttani rakentaa. Vaikka koulutusrakenteessa oli eheät raamit työlle, pystyin vapaasti soveltamaan taiteen tekemistä jokaiselle ryhmäkokonaisuudelle sopivaksi. Lisäksi sain liittää koulutukseen häpeää käsitteleviä tehtäväkokonaisuuksia ja toteuttaa niitä yhdessä koulutettavien kanssa. Oma taiteellinen näkemykseni myös vahvistui, kun sitä ei koskaan kyseenalaistettu mistään suunnasta. Luottamus Sulattamolta päin antoi mahdollisuuden tehdä työtä juuri sillä palolla, jota minulla on sitä kohtaan ollut.  Toisena kiitän yhteistyötahoja, joiden kanssa olen työskenn
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pois pulpetista! Osaamisperusteinen kokemusasiantuntijakoulutus

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava
Lähetä kommentti
Lue lisää