Luova toiminta vastavoimana tavarakeskeisyydelle

Materialistinen ajattelu tarkoittaa puhekielessä tavarakeskeistä ajattelutapaa, joka korostaa tavaran tai tavaramäärän tärkeyttä ihmisen elämässä. Esineiden omistaminen ja trendien seuraaminen sekoittuvat nykymaailmassa helposti osaksi omaa itseilmaisua ja identiteettiä. Materialistinen ajattelutapa voi piillä monien haitallisten uskomusten taustatekijänä, ja se voi vaikuttaa mielenterveyteen negatiivisesti. Ylitsepursuavan tavarapaljouden ja kulutusyhteiskunnan kestämättömän myllerryksen vastapainoa voi löytää luovasta toiminnasta. Luovuus on tekemistä, kokemista ja ajattelua, jonka ytimessä on ihmisyys.

Materialistinen ajattelu ei aina tarkoita, että yksittäisellä ihmisellä olisi paljon tavaraa tai omaisuutta. Se on ennemminkin ajatusmalli, jossa tavara, omistaminen ja kulutus ovat ylimitoitetun tärkeitä. Usein materialistiseen ajatteluun liittyy myös hetkellisten mielihalujen ja mukavuuden priorisointi todellisten tarpeiden ylitse. Tavarakeskeisyys voi aiheuttaa tarpeetonta vertailua muihin, huonommuuden tunnetta tai riittämättömyyttä. Kun ei pystykään pysymään trendivirran perässä, tuntee itsensä ulkopuoliseksi.

Luovuus on tekemistä, kokemista ja ajattelua, jonka ytimessä on ihmisyys.

Tavara on kulttuurissamme myös statussymboli, ja sitä voidaan käyttää yksilön aseman tai tietynlaisen elämäntyylin merkkinä. Sitä useammin materialismi näyttäytyy kuitenkin alelaareissa, krääsäkaupoissa ja trendivirroissa, joiden jatkuva tarjoustulva vaikuttaa vääjäämättä useimpien ihmisten ajatteluun. Tavarakeskeisyys johtaa tyytymättömyyteen ja ylikulutukseen. Tavaran haaliminen ei pitkällä aikavälillä kohenna mielialaa, lisää hyvinvointia tai tuo tyydytystä. Kestävän hyvinvoinnin perusta rakentuu merkityksellisistä kohtaamisista, koetusta osallisuudesta, sekä kokemuksista, jotka rikastuttavat elämää ilman jatkuvaa tarvetta omistaa lisää.

Materialistinen ajattelu näkyy kulttuurissamme esimerkiksi siten, että shoppailu on ajanviettoa ja tavaran hankkiminen on mielihyvän lähde. Usein on halvempaa ja vaivattomampaa ostaa uutta, kuin korjata vanhaa. Materialistisessa ajattelussa yhteiskunnan tasolla ihminen typistyy kuluttajaksi tai ostovoimaksi. Tärkeysjärjestyksessä korkeammalla ovat yritykset ja tuotanto, kun taas vähemmälle huomiolle jäävät esimerkiksi luontoarvot ja inhimillisyys.

Luova toiminta voi toimia vastaiskuna tavarakeskeiselle ajattelulle, sillä se palauttaa huomion tekemiseen ja kokemukseen. Moni varmasti tunnistaa luovan tekemisen rauhoittavan ja maadoittavan vaikutuksen sekä psyykkisesti että fyysisesti. Parhaimmillaan luova toiminta kutittelee aivoja ja kyseenalaistaa ajattelun kaavoja, joihin on huomaamattaan tottunut.

Kestävän hyvinvoinnin perusta rakentuu merkityksellisistä kohtaamisista, koetusta osallisuudesta, sekä kokemuksista, jotka rikastuttavat elämää ilman jatkuvaa tarvetta omistaa lisää.

Luovan toiminnan ytimessä on ihmislajin ominaispiirteet, kuten kekseliäisyys, uteliaisuus ja leikki. Luovuus ei tarkoita ainoastaan perinteistä taidemaalausta tai runon raapustamista, vaan luovaa toimintaa on monenlaista. Se voi olla liikettä, keskustelua ja tapa katsella ja kokea. Jammailu, suihkussa laulaminen, meditointi, töhertely vihkon kulmaan tai päiväkirjan pitäminen ovat kaikki toimintaa, joka ravitsee luovuutta ihmisen sisällä.

Edellä mainitut esimerkit ovat vain murto-osa tavoista, joilla ihminen voi toteuttaa itseään ja olla yhteydessä luovuuteensa. Luova toiminta haastaa tasapaksuutta, suorittamista ja skrollausta. Materialistisen ajattelun oire on määrään ja ulkoisiin ominaisuuksiin keskittyvät ajatuskehät; Miltä minä näytän, mitä minulla on tai mitä minulta puuttuu. Luova toiminta siirtää ajatukset havaintoon, aisteihin ja yhteyteen; Mitä minä koen, mitä haluan tehdä tai miten olen yhteydessä ympäröivään maailmaan.

Taiteen Sulattamon Avoimessa taidetoiminnassa maaliskuussa vältettiin muovipohjaisia akryylimaaleja, koska kuukauden kantavana teemana oli ympäristö ja luonto. Taidetoiminnan muoviton maaliskuu -kampanja rajasi myös muovipohjaiset muotoilumassat pois käytöstä. Tempauksen tavoitteena oli muistuttaa kestävimmistä taidevälineistä, mutta ennen kaikkea siirtää huomio materiaaleista ja materiasta itse tekemiseen. Ydinajatus oli se, että ei ole niinkään väliä millä välineellä tai materiaalilla tekee - kunhan tekee. Luovan toiminnan myötä ihmisen rooli vaihtuu materiaalin kuluttajasta itsenäiseksi, aktiiviseksi toimijaksi. 

Muoviton maaliskuu on ohi, mutta sen vaikutus taidetoimintaan on ollut virkistävä. Tässä vielä konkreettisia keinoja, joilla jokainen voi lisätä luovaa toimintaa omassa arjessa materialistisen ajattelun vastavoimaksi:

• Pidä mukanasi pientä vihkoa ja kynää. Töhertele, luonnostele, pistä muistiin, kirjoita ylös havaintoja, ajatuksia ja oivalluksia, joita tulee päivän mittaan.
• Katso ja kuuntele uteliaasti, aistit avoinna. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin, väreihin, kuulemiisi ääniin ja kohtaamiisi ihmisiin. Mikäköhän lintu visertää joka aamu ikkunalla? Onko pihan lumikasa sulanut pienemmäksi kuin eilen?
• Hyödynnä tavaroita ja materiaalia, joita sinulla jo on. Muokkaa, tuunaa, korjaa, kerrosta. Pohdi, tarvitsenko tätä uutena?
• Dyykkaa taidemateriaaleja. Kartongista, muovista, käytetyistä tekstiileistä tai muusta kierrätysmateriaalista saa mahtavan monipuolista taidetta. Sekatekniikka ja kollaasi sopivat erityisen hyvin kierrätystaiteen toteuttamiseen. Aloita omasta keittiön roskiksesta!

Luovuus on aineetonta. Ihminen on luova, vaikka ei synnyttäisikään maailmaan uutta maalausta, käsityöprojektia tai tilpehööriä säännöllisesti. Luovuus on ajattelussa; Se on kekseliäisyyttä ja uteliaisuutta, joka on samaan aikaan ei-kenenkään ja aivan meidän kaikkien yhteistä omaisuutta.

Tekstin on kirjoittanut Taiteen Sulattamon taidetoiminnan ohjaaja Vilma Visakoivu