Järjestöjen matalankynnyksen mielenterveys palvelut ovat tärkeä osa ihmisen mielenterveyden haasteista toipumisen prosessia.
Suomessa on noin 10 000 erilaista sote-alan järjestöä ja yhdistystä. Osa näistä järjestöistä on mielenterveystyötä tekeviä toimijoita. Koronan aiheuttama poikkeuksellinen tilanne, on kuormittanut monia mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevia sekä monen tilanne on kriisiytynyt pahoin. Iso vaikutus ihmisten mielenhyvinvointiin ja toipumisen edistymiseen on ollut sillä, että keväällä järjestöt, jotka tarjoavat matalankynnyksen palveluita joutuivat sulkemaan ovensa. Toiminta siirtyi verkkoon, mutta moni ihminen jäi oman onnensa nojaan. Järjestöt tekivät kuitenkin merkittävää kriisityötä niin verkossa kuin puhelinpalveluina. Nämä toimenpiteen olivat merkittävässä osassa ihmisten selviämistä koronakeväästä.
Valtakunnallisessa mielenterveysyhdistysten verkkopalaverissa nousi esille selkeä piikki sairaala hoitoihin hakeutumisessa. Monet järjestöjen palveluita käyttävät joutuivat poikkeuksellisen huonoon asemaan, sairaala jaksot kasvoivat, itsemurhatilastot kohosivat ja monen tilanne eskaloitui. Tässä työssä ei pystytä saamaan tuloksia, tukea ja apua pelkästään verkkopohjaisella toiminnalla.
Suomalainen hyvinvointi yhteiskunta on rakentunut vahvasti järjestöjen toiminnan varaan. Järjestöillä on merkittävä rooli kuntapalveluiden rinnalla eritysesti heikompiosasten elämän tukemisessa.
Järjestöt toimivat vahvasti vapaaehtoisuuden voimin, mutta vapaaehtoistyöllä ei kateta kaikkea toimintaa. Toimintaa tukee STM/STEA sekä kuntien avustukset. Tällä tuella pystytään tarjoamaan laadukasta toimintaa, tukea suoraan ihmisille, jotka sitä tarvitsevat elämään erilaisissa haastavissa tilanteissa.
Nyt syksyn budjettiriihessä ehdotetaan säästötoimenpiteitä 127miljoonalla eurolla, jotka kohdistuvat suoraan sote-alan järjestöihin. Tämä tarkoittaa, että toiminnan rahoituksesta poistuisi vuosi tasolla 33% aikaisemmista avustusten määristä.
Mitä se käytännössä merkitsee? Pienten yhdistysten lakkauttamista, palveluiden heikkenemistä, mikä osuu suoraan yhteiskuntamme heikompiosaisiin. Julkiset palvelut eivät mitenkään pysty kattamaan tästä syntyvää tyhjiötä. On tärkeää, että säästö toimenpiteitä ja toiminnan priorisointeja tehdään. On tärkeää kuitenkin katsoa minne taloudelliset leikkaukset kohdistetaan. Jos mielenterveysjärjestö kentän toiminnasta poistuu ehdotettu leikkaus, ei se ole kestävä ratkaisu sekä leikkauksista puuttuu pitkäjänteinen suunnitelma. Mielenterveys palveluiden kapeneminen tuottaa yhteiskuntaamme pitkällä aikajanalla suuren taloudellisen kuorman. Väestön hyvän mielenterveyden tukeminen on ensisijaisen tärkeää koko väestön hyvinvointia, työllisyyskysymyksiä ajatellen. Ihmisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin ei tulisi olla raskaiden taloudellisten leikkauksien kohteena.
Järjestöt yhdessä pystyvät tuottamaan mielenterveyden ja hyvinvoinnin tueksi palveluita, toimintaa ja tukea, joka ei ole taloudellisesti läheskään niin kuormittavaa kuin, terveyden tai erikoissairaanhoidon palvelut, joita on rajallisesti. Tämän vuoksi järjestöjen toiminta tulee pysyä ihmisten saavutettavana, tukemassa niitä, jotka tuen tarvitsevat.
Helsingissä 18.8.2020
Toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani
Kommentit
Lähetä kommentti