Siirry pääsisältöön

Pidetään Mielenterveysjärjestöjen pyörät pyörimässä!

Järjestöjen matalankynnyksen mielenterveys palvelut ovat tärkeä osa ihmisen mielenterveyden haasteista toipumisen prosessia.


Suomessa on noin 10 000 erilaista sote-alan järjestöä ja yhdistystä. Osa näistä järjestöistä on mielenterveystyötä tekeviä toimijoita. Koronan aiheuttama poikkeuksellinen tilanne, on kuormittanut monia mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevia sekä monen tilanne on kriisiytynyt pahoin. Iso vaikutus ihmisten mielenhyvinvointiin ja toipumisen edistymiseen on ollut sillä, että keväällä järjestöt, jotka tarjoavat matalankynnyksen palveluita joutuivat sulkemaan ovensa. Toiminta siirtyi verkkoon, mutta moni ihminen jäi oman onnensa nojaan. Järjestöt tekivät kuitenkin merkittävää kriisityötä niin verkossa kuin puhelinpalveluina. Nämä toimenpiteen olivat merkittävässä osassa ihmisten selviämistä koronakeväästä.

 

Valtakunnallisessa mielenterveysyhdistysten verkkopalaverissa nousi esille selkeä piikki sairaala hoitoihin hakeutumisessa. Monet järjestöjen palveluita käyttävät joutuivat poikkeuksellisen huonoon asemaan, sairaala jaksot kasvoivat, itsemurhatilastot kohosivat ja monen tilanne eskaloitui. Tässä työssä ei pystytä saamaan tuloksia, tukea ja apua pelkästään verkkopohjaisella toiminnalla.

 

Suomalainen hyvinvointi yhteiskunta on rakentunut vahvasti järjestöjen toiminnan varaan. Järjestöillä on merkittävä rooli kuntapalveluiden rinnalla eritysesti heikompiosasten elämän tukemisessa. 

Järjestöt toimivat vahvasti vapaaehtoisuuden voimin, mutta vapaaehtoistyöllä ei kateta kaikkea toimintaa. Toimintaa tukee STM/STEA sekä kuntien avustukset. Tällä tuella pystytään tarjoamaan laadukasta toimintaa, tukea suoraan ihmisille, jotka sitä tarvitsevat elämään erilaisissa haastavissa tilanteissa.

 

Nyt syksyn budjettiriihessä ehdotetaan säästötoimenpiteitä 127miljoonalla eurolla, jotka kohdistuvat suoraan sote-alan järjestöihin. Tämä tarkoittaa, että toiminnan rahoituksesta poistuisi vuosi tasolla 33% aikaisemmista avustusten määristä.

 

Mitä se käytännössä merkitsee? Pienten yhdistysten lakkauttamista, palveluiden heikkenemistä, mikä osuu suoraan yhteiskuntamme heikompiosaisiin. Julkiset palvelut eivät mitenkään pysty kattamaan tästä syntyvää tyhjiötä. On tärkeää, että säästö toimenpiteitä ja toiminnan priorisointeja tehdään. On tärkeää kuitenkin katsoa minne taloudelliset leikkaukset kohdistetaan. Jos mielenterveysjärjestö kentän toiminnasta poistuu ehdotettu leikkaus, ei se ole kestävä ratkaisu sekä leikkauksista puuttuu pitkäjänteinen suunnitelma. Mielenterveys palveluiden kapeneminen tuottaa yhteiskuntaamme pitkällä aikajanalla suuren taloudellisen kuorman. Väestön hyvän mielenterveyden tukeminen on ensisijaisen tärkeää koko väestön hyvinvointia, työllisyyskysymyksiä ajatellen. Ihmisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin ei tulisi olla raskaiden taloudellisten leikkauksien kohteena.

 

Järjestöt yhdessä pystyvät tuottamaan mielenterveyden ja hyvinvoinnin tueksi palveluita, toimintaa ja tukea, joka ei ole taloudellisesti läheskään niin kuormittavaa kuin, terveyden tai erikoissairaanhoidon palvelut, joita on rajallisesti. Tämän vuoksi järjestöjen toiminta tulee pysyä ihmisten saavutettavana, tukemassa niitä, jotka tuen tarvitsevat.

 

Eveliina Lafghani

Helsingissä 18.8.2020 

Toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Äidit – kiitos teille hoivasta, rajoista ja rakkaudesta!"

ADHD-liitto on tehnyt vahvaa yhteistyötä Taiteen Sulattamon Kokemuksesi on arvokas -hankkeen kanssa. Liitto on tunnistanut kokemus- ja vertaiskoulutustensa oppimisympäristön PAIKKO-järjestelmän avulla. Liitolle on myös juuri myönnetty Kokemustoiminnan vastuullisuuden sydän. ADHD-liiton kokemustoimijan, Leevin, sanoin haluamme toivottaa hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja äidinmielisille! "Äidit – kiitos teille hoivasta, rajoista ja rakkaudesta!  HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ Hei, luet ajatusvirtaani, joten pahoittelen mahdollisia sekoiluja ja ylipitkiä virkkeitä. Ajatus tämän tekstin kirjoittamiseen lähti alun perin kokemustoiminnan kautta. Luodessani omaa tarinaani esitettäväksi ja sitä esittäessäni ADHD-liiton kokemustoimijakoulutuksessa, kouluttajani nosti erään huomion puheestani, joka poiki lopulta idean tämän tekstin kirjoittamiseen. Tuo huomio oli samaan aikaan hyvin pieni asia, jonka itsekin olin naurahtaen ohimennen maininnut huomioimatta sitä kuitenkaan sen enempää, mutta kuten

Kokemustoiminnan monet kasvot: Virike ry

Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Seuravaaksi esittelemme Virike ry :n kokemusasiantuntijan, Heidin. "Olen Heidi, iältäni 46v, ja olen käynyt kokemusasiatuntijakoulutuksen Virike Ry:llä vuonna 2020 Mikkelissä. Olen koulutukseltani päihde- ja mielenterveystyön lähihoitaja, mutta ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo useita vuosia kroonisten kipujen, masennuksen, ja Ehlers-Danlosin syndrooman takia. Arvokkain oppi, jonka sain kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli se, että olen ihmisenä tärkeä. Omalla sairastumiskokemuksella on merkitystä, se ei ole mennyt hukkaan. Sain siitä hyvän työkalun, jolla voin auttaa esim. terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita laajentamaan ajattelutapojaan koskien meitä sairastuneita. Lisäksi koulutus poisti sitä valtavan suurta häpeää, jota koin todella pitkään sairastumisestani.  Olen käynyt kertomassa tarinaani kouluilla opiskel

Best of Both Worlds – Kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa

Kokemusasiantuntijuuden laajentuessa kasvaa paradoksaalisesti sekä paine koulutusten yhdenmukaisuuteen että monimuotoisuuteen. Erilaisia kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestetään ansiokkaasti sekä järjestöissä, hyvinvointialueilla että oppilaitoksissa. Järjestökoulutusten vahvuuksia ovat esimerkiksi kohderyhmän tunteminen, mahdollisuus pieniin opetusryhmiin, tuttuun toimintaympäristöön ja yksilöllisiin oppimispolkuihin. Järjestöissä ja hyvinvointialueilla on mahdollista luoda myös saumaton polku kokemusasiantuntijalle koulutuksesta kokemustoimintaan – ja sen yli.  Järjestöissä kuitenkaan harvoin on resurssia oppilaitostasoiseen koulutuksen laadunhallintaan. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat myös STEA:n rahoituksella, jota ei ole tarkoitettu tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen (tai edes sen oppimisympäristönä toimimisen) tukemiseen. Harvat järjestöt ovat myöskään vieneet koulutustaan Koski-järjestelmään opintokeskusten kanssa kanssa tehtävän yhteistyön kautta