Siirry pääsisältöön

Taide ja kulttuuri ovat tärkeä koronakevään exit-väylä.

Mielenterveyttä ja hyvinvointia taiteesta.


Koronakevään aiheuttamista haavoista ja mustelmista selviäminen ihmisen ja yhteiskunnan tasolla ottaa aikaa. On tärkeää tehdä panostuksia monilla eri tasoilla, jotta mustelmat haalistuisivat nopeasti ja ihmiset pääsisivät takaisin uudenlaiseen normaaliin arkeen kiinni. Koko yhteiskunnan kannalta on merkittävää aloittaa tukevat elvytystoimenpiteet, jotta hyvä tulevaisuus on mahdollinen.

Taiteen ja kulttuurin merkitys sekä yksilöjen että yhteisöjen tasolla on suuri. Raskaan ja kuormittaneen ajanjakson jälkeen on tärkeää nähdä valoa tulevaisuudessa ja saada positiivisia kokemuksia. On tärkeää saada emootioita elämään, sillä ne vahvistavat ihmistä. Tässä taiteen tuottamat kokemukset ovat tärkeässä osassa.

Monissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa on todettu, sekä tuotu vahva näyttö siitä, että taiteen kokemisella ja taiteellisella toiminnalla on suuri merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin ja sen edistämisen kannalta. Taiteeseen liittyvien kokemuksien kautta ihmisten sosiaalinen osallisuus ja sen kokeminen vahvistuvat. Tämän kautta henkinen kuormitus kevenee, sekä yksinäisyyden tunteet ja sosiaalinen eristäytyminen vähenevät. Kulttuurikokemukset yhdistävät ihmisiä ja taiteen kautta ihmisiä tuodaan yhteen, myös erilaisilla tasoilla. Tämä rohkaisee ihmisiä osallistumaan tiiviimmin yhteisöihin sekä edesauttaa ihmisiä ulos eristäytymisen ajasta, jonka Koronakevät on yhteiskuntaamme tuonut.



Taiteen kokemisen ja taiteellisen toiminnan avulla on mahdollista ilmaista itseään ja luoda yhteyksiä toisiin kanssaihmisiin, mikä on ollut haastavaa tämän poikkeuksellisen kevään ja eristäytymisen ajanjakson aikana. Taiteen avulla päästään luomaan monitasoisempaa positiivista vuorovaikutusta, kuin pelkkään verbaaliseen vuorovaikutukseen nojaavassa kanssakäymisessä.




Taiteen kokemisen ja taidetoiminnan avulla sosiaalisesti eristäytyneet ihmiset voivat helpommin tulla osaksi yhteisöjä ja suurempaa yhteiskuntavirtaa. Yksilöt tuntevat yhteenkuuluvuutta toisiin yhteisön jäseniin, koska taide tarjoaa heille yhdistävän tekijän tai kokemuksen.

On tärkeää, että huomioimme taiteen vaikuttavuuden tässäkin poikkeuksellisessa tilanteessa. Kannustamme ihmisiä taiteen ja taidekokemusten äärelle. Taiteen avulla poikkeustilan aiheuttamasta kuormituksesta on mahdollista päästä ulos ja yksilön paluuta yhteiskuntaan voidaan näin helpottaa. Taiteella ja kulttuurilla on tärkeä ja kiistaton rooli ihmisen hyvinvoinnin lisäämisessä, sekä positiivisen mielenterveyden tukemisessa.

On tärkeää, että taiteen tekijät pääsevät tuottamaan taidetta ja kulttuuria ihmisille, ja näin lisäämään hyvinvointia. On myös tärkeää, että ihmiset pääsevät palaamaan taiteen ja kulttuurin äärelle. 

Taiteen Sulattamo avaa vähitellen ovia sekä haluaa tukea ja kannustaa ihmisiä palaamaan taiteen tekemisen ja kokemisen äärelle. Tule osallistujaksi taidetoimintaamme, joka käynnistyy elokuussa, huomioiden sen hetkiset poikkeus olosuhteet ja määräykset. Haluamme kannustaa ihmisiä lähtemään galleriaan, museoon, kirjastoon, kaupunki kävelylle, virtuaalisiin taidetapahtumiin ja tarttumaan muihin kulttuurin ja taiteen meille tarjoamiin mahdollisuuksiin. Lähdetään yhdessä hankkimaan positiivisia kulttuurikokemuksia ja panostetaan omaan hyvinvointiin.
Taiteesta voimaa hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
Taide ja kulttuuri ovat osa maamme exitiä koronakeväästä.

Taiteen Sulattamon toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani
Helsingissä 9.6.2020


   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kulttuuripajat kulttuurihyvinvointitoiminnan ytimessä mielenterveyskentällä

  Mitä eroa on Taiteen Sulattamo ry:n ja kulttuuripajojen toiminnalla? Tämä kysymys nousee säännöllisesti esiin, mutta näkökulman voisi tällä kertaa kääntää myös siihen, mitä yhteistä niillä on. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti. Toimintamalli on saavuttanut pitkäjänteisellä menestyksekkäällä työllä vankan aseman ja kehittyy reagoiden kentän muutostarpeisiin. Kulttuuripajamalli on levinnyt ja juurtunut valtakunnalliseksi toimintamuodoksi. Taiteen Sulattamon tausta taas on vahvasti taiteen, erityisesti näyttämötaiteen, menetelmin tehtävässä mielenterveystyössä – taide edellä. Sulattamo tietää, miten taideprosessit edistävät mielenterveyttä. Työmme pureutuu aina taiteen kautta toimintaan ja taiteeseen toimintamme ytimessä. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti Vuosi 2023 on Taiteen Sulattamon kymmenes toimintavuosi. Taiteen Sulattamo sai alkunsa ammattitaiteilijoiden ja helsinkiläisten m

Kokemustoiminnan monet kasvot: Surevan kohtaaminen

  Kokemuksesi on arvokas - hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monissa organisaatioissa ja monimuotoisena erilaista kokemustoimintaa järjestetään. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Surevan kohtaaminen -toiminnassa vaikuttavan Tuijan.  Olen Tuija Udd-Manninen. Olen 37 vuotta ja teen kokemuspuheenvuoroja edustaen niin Nuoret Lesket kuin Surunauha -järjestöäkin. Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2022 lähtien. Mielestäni tärkein ja arvokkain oppi käymästäni kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli, että puheenvuoroa tehdessä saa ja pitääkin olla oma itsensä.  Kokemuskentällä olen tehnyt puheenvuoroja liittyen työelämään, lasten surusta sekä mitä läheisen itsemurhan kokeminen vie ja tuo omasta elämästä. Olen ollut mukana muutamassa projektissa, jossa on kehitetty tiedon ja avun löytymistä surun keskellä. Puheenvuoropyynnöt olen usein

Best of Both Worlds – Kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa

Kokemusasiantuntijuuden laajentuessa kasvaa paradoksaalisesti sekä paine koulutusten yhdenmukaisuuteen että monimuotoisuuteen. Erilaisia kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestetään ansiokkaasti sekä järjestöissä, hyvinvointialueilla että oppilaitoksissa. Järjestökoulutusten vahvuuksia ovat esimerkiksi kohderyhmän tunteminen, mahdollisuus pieniin opetusryhmiin, tuttuun toimintaympäristöön ja yksilöllisiin oppimispolkuihin. Järjestöissä ja hyvinvointialueilla on mahdollista luoda myös saumaton polku kokemusasiantuntijalle koulutuksesta kokemustoimintaan – ja sen yli.  Järjestöissä kuitenkaan harvoin on resurssia oppilaitostasoiseen koulutuksen laadunhallintaan. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat myös STEA:n rahoituksella, jota ei ole tarkoitettu tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen (tai edes sen oppimisympäristönä toimimisen) tukemiseen. Harvat järjestöt ovat myöskään vieneet koulutustaan Koski-järjestelmään opintokeskusten kanssa kanssa tehtävän yhteistyön kautta