Siirry pääsisältöön

Taide ja kulttuuri ovat tärkeä koronakevään exit-väylä.

Mielenterveyttä ja hyvinvointia taiteesta.


Koronakevään aiheuttamista haavoista ja mustelmista selviäminen ihmisen ja yhteiskunnan tasolla ottaa aikaa. On tärkeää tehdä panostuksia monilla eri tasoilla, jotta mustelmat haalistuisivat nopeasti ja ihmiset pääsisivät takaisin uudenlaiseen normaaliin arkeen kiinni. Koko yhteiskunnan kannalta on merkittävää aloittaa tukevat elvytystoimenpiteet, jotta hyvä tulevaisuus on mahdollinen.

Taiteen ja kulttuurin merkitys sekä yksilöjen että yhteisöjen tasolla on suuri. Raskaan ja kuormittaneen ajanjakson jälkeen on tärkeää nähdä valoa tulevaisuudessa ja saada positiivisia kokemuksia. On tärkeää saada emootioita elämään, sillä ne vahvistavat ihmistä. Tässä taiteen tuottamat kokemukset ovat tärkeässä osassa.

Monissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa on todettu, sekä tuotu vahva näyttö siitä, että taiteen kokemisella ja taiteellisella toiminnalla on suuri merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin ja sen edistämisen kannalta. Taiteeseen liittyvien kokemuksien kautta ihmisten sosiaalinen osallisuus ja sen kokeminen vahvistuvat. Tämän kautta henkinen kuormitus kevenee, sekä yksinäisyyden tunteet ja sosiaalinen eristäytyminen vähenevät. Kulttuurikokemukset yhdistävät ihmisiä ja taiteen kautta ihmisiä tuodaan yhteen, myös erilaisilla tasoilla. Tämä rohkaisee ihmisiä osallistumaan tiiviimmin yhteisöihin sekä edesauttaa ihmisiä ulos eristäytymisen ajasta, jonka Koronakevät on yhteiskuntaamme tuonut.



Taiteen kokemisen ja taiteellisen toiminnan avulla on mahdollista ilmaista itseään ja luoda yhteyksiä toisiin kanssaihmisiin, mikä on ollut haastavaa tämän poikkeuksellisen kevään ja eristäytymisen ajanjakson aikana. Taiteen avulla päästään luomaan monitasoisempaa positiivista vuorovaikutusta, kuin pelkkään verbaaliseen vuorovaikutukseen nojaavassa kanssakäymisessä.




Taiteen kokemisen ja taidetoiminnan avulla sosiaalisesti eristäytyneet ihmiset voivat helpommin tulla osaksi yhteisöjä ja suurempaa yhteiskuntavirtaa. Yksilöt tuntevat yhteenkuuluvuutta toisiin yhteisön jäseniin, koska taide tarjoaa heille yhdistävän tekijän tai kokemuksen.

On tärkeää, että huomioimme taiteen vaikuttavuuden tässäkin poikkeuksellisessa tilanteessa. Kannustamme ihmisiä taiteen ja taidekokemusten äärelle. Taiteen avulla poikkeustilan aiheuttamasta kuormituksesta on mahdollista päästä ulos ja yksilön paluuta yhteiskuntaan voidaan näin helpottaa. Taiteella ja kulttuurilla on tärkeä ja kiistaton rooli ihmisen hyvinvoinnin lisäämisessä, sekä positiivisen mielenterveyden tukemisessa.

On tärkeää, että taiteen tekijät pääsevät tuottamaan taidetta ja kulttuuria ihmisille, ja näin lisäämään hyvinvointia. On myös tärkeää, että ihmiset pääsevät palaamaan taiteen ja kulttuurin äärelle. 

Taiteen Sulattamo avaa vähitellen ovia sekä haluaa tukea ja kannustaa ihmisiä palaamaan taiteen tekemisen ja kokemisen äärelle. Tule osallistujaksi taidetoimintaamme, joka käynnistyy elokuussa, huomioiden sen hetkiset poikkeus olosuhteet ja määräykset. Haluamme kannustaa ihmisiä lähtemään galleriaan, museoon, kirjastoon, kaupunki kävelylle, virtuaalisiin taidetapahtumiin ja tarttumaan muihin kulttuurin ja taiteen meille tarjoamiin mahdollisuuksiin. Lähdetään yhdessä hankkimaan positiivisia kulttuurikokemuksia ja panostetaan omaan hyvinvointiin.
Taiteesta voimaa hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
Taide ja kulttuuri ovat osa maamme exitiä koronakeväästä.

Taiteen Sulattamon toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani
Helsingissä 9.6.2020


   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulevaisuuden kokemusasiantuntijuus

Kokemusasiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut läsnä jo pitkään. Ammattilaisten rinnalla toimivat kokemusasiantuntijat tuovat laatua ja lisäävät ymmärrystä monin eri tavoin. Kokemusasiantuntijuuden juuret ovat vertaistoimijuudessa ja kumpuavat vertaisten toisilleen antamasta tuesta. Viimeisten 20-vuoden aikana kokemuksen käyttäminen osana päihde- ja mielenterveyspalveluita on tullut jäädäkseen, siltikään meillä ei ole olemassa selkeää näkemystä siitä miten erilaisia kokemukseen perustuvia toimintoja tai työtä määritellään. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoimijuuden rajat ovat häilyviä ja määritelmät epäselviä. Kokemukseen perustuvan tiedon ja osaamisen käyttämistä on yritetty selkeyttää palvelurakenteissa erilaisilla nimikkeillä ja jakamalla kokemusasiantuntijoita koulutettuihin ja kouluttamattomiin. Koulutuksen perusteella jaottelu ei toimi täysin sekään koska meillä ei ole olemassa yhtenäistä laatuun perustuvaa kokemusasiantuntijakoulutusta. KA-koulutuste

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen!  Taiteen Sulattamossa on jo pitkään tehty eurooppalaista asiantuntijatiedon vaihtamista yli valtakunnan rajojen. Yhteistyötä on tehty Keski-Euroopan, Baltian maiden sekä erityisesti Viron toimijoiden kanssa. Koronapandemia pääsi katkaisemaan yhteiskehittämisen ja hiljensi suunnitelmat kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä. Nyt Taiteen Sulattamo on kuitenkin päässyt aloittamaan yhteistyön virolaisen Kogemusnõustajate Kodan kanssa. Valmistelut yhteiselle kehittämishankkeelle on käynnistetty ja tavoitteena on aloittaa vuonna 2022 tulevaisuuteen katsova hankeyhteistyö. Virossa ja Suomessa on asiantuntijuutta kummallakin puolella Suomenlahtea, jonka jakaminen on tärkeää ja hyödyllistä. Erityisesti toimintamallien yhteisessä kehittämisessä, sekä asiantuntijuuden vaihdossa on paljon, mitä voimme oppia toisiltamme.  Virossa kokemusasiantuntijatoiminta on kehittynyt nopeasti. Toiminnan ja koulutuksen taso on korkealaatuista se

Pois pulpetista! Osaamisperusteinen kokemusasiantuntijakoulutus

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava