Koronakriisillä on suuri vaikutus ihmisten mielenterveyteen - tukea mielenterveysjärjestöistä

Tänään perjantaina 15.5. saimme lukea huolestuttavan uutisen, jonka mukaan itsemurhissa Suomessa on tapahtunut koronakevään aikana 15 prosentin kasvu. 

"Koronakevät näyttää lisänneen itsemurhien määriä Suomessa. Maalis–huhtikuun aikana epäiltyjä itsemurhia tehtiin Suomessa lähes 15 prosenttia enemmän verrattuna viime vuoteen.  Poliisihallituksen keräämän kuolemansyyntutkintatilaston mukaan epäiltyjä itsemurhia tapahtui tänä keväänä kahdessa kuukaudessa 129. Tilaston mukaan itsemurhaan päätyi siis 16 ihmistä enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna."

                          Selventää Anni Tolonen Yle uutisten artikkelissaan

Tämä uutinen on hälyyttävä. Nyt on ryhdyttävä nopeisiin toimenpiteisiin, jotta voimme kääntää tämänhetkisen tilanteen suunnan, ennen kuin se pahenee entisestään. Mitä se tarkoittaa mielenterveysjärjestön näkökulmasta? Se tarkoittaa yhä suurempaa paloa vaikuttaa, se tarkoittaa jatkuvaa työtä tiedon ja ongelmien näkyväksi tekemisen eteen, se tarkoittaa nopeaa reagointia ja avunantoa niille, jotka sitä tarvitsevat, mutta eivät ehkä osaa sitä pyytää. 

Meidän tehtävämme on tuoda heidän äänensä kuuluville, joiden ääni ei kuuluu, koska mielenterveyden järkkyminen sen vaimentaa. Tehtävämme on pohtia nopeita, vaikuttavia toimenpiteitä, joita järjestökentällä voidaan tehdä tilanteen kohentamiseksi, tuen saamiseksi ihmisille ja heidän omaisilleen, jotka ovat psyykkisessä ahdingossa. Aktivoida toimintaa ja kohdentaa sitä heille jotka eniten apua tarvitsevat tässä hetkessä. 

Mielenterveysjärjestön näkökulmasta ihmisten tavoittaminen on ensisijaisen tärkeää. Saada heille vahva viesti siitä, että he eivät ole yksin. Tukea ja apua on mahdollista saada. 

Meidän täytyy aktivoida vapaaehtoiset ja yrittää luoda innovatiivisia tapoja tavoittaa ihmisiä. Suurena haasteena korona-aikana on kohtaamisten puute tai niiden vähyys. Kaikki tapahtuu vahvasti verkkopohjaisena tai muuten etäyhteyksien välityksellä ja lähikohtaamiset ovat vähentyneet.

Emme saa jäädä paikallemme, emmekä lamaantua. Meidän on toimittava, luotava toivoa ja läsnäoloa ympärillemme.

Poikkeustilassa ihmisten mielenterveys on koetuksella, voiko taide auttaa?

Taiteen Sulattamon mielenterveystyö nojaa vahvasti taiteeseen ja toiminnan lähtökohtana on monimuotoinen luovuus. Miten taide voi auttaa kun olet ahdistunut tai keskellä kriisiä? 

Luovan toiminnan kautta voi käsitellä vaikeitakin asioita elämässään. Etäännyttää mieli hetkeksi ahdistuksesta ja olemassa olevasta ahdingosta, jossa yksilö saattaa olla. Kun ajatukset kiertävät kehää ja valoa ei näy, hetken pysähtyminen voi helpottaa oloa. 

Erityisesti, kun ihminen on lukossa ja toivoton, eikä pysty ottamaan vastaan keskusteluapua tai vastaavaa tukea, voi taide tuoda yllättävän keinon käsitellä vaikeita asioita.

• Pysähdy kirjoittamisen äärelle, pura ajatuksiasi virtana tekstin muotoon. 
• Lähde tuottamaan kuvaa ja anna oman tilanteen purkautua kuvaksi paperille.
• Laita musiikki soimaan ja tanssi. Anna ajatusten ja tunteiden tulla kehon liikkeiden kautta ulos. 

Oli taiteellinen ilmaisumuoto mikä tahansa, on taiteen keinoin itsensä ilmaisu hyvä keino purkaa stressaavaa tilannetta. Taiteen avulla voi löytää hetkiä, joissa pystyy katsomaan omaa tilannettaan etäältä ja löytää kirkkaita helpottavia näkymiä elämäntilanteessaan.

Taiteen emotionaalinen kokeminen esimerkiksi musiikin kuuntelu tai virtuaalisissa taidenäyttelyissä vierailu ovat myös hyviä keinoja päästä vaikeista tunteista hetkeksi etäämmälle. Pienetkin hyvänolon helpottavat hetket auttavat jaksamaan kohti seuraavaa päivää, voivat rohkaista ihmisen hakemaan apua jota hän ei tänään kyennyt hakemaan.

Tässä hetkessä tärkeä viesti jokaiselle vaikeassa tilanteessa olevalle ihmiselle: Sinä et ole yksin! Mielenterveysjärjestöt ja mielenterveyspalvelut ovat sinua varten.
Hae apua sillä kenenkään tilanne ei ole toivoton.
Omaisia, ystäviä ja läheisiä haluan kannustaa olemaan rohkea ja hakemaan apua läheiselle, joka sitä ei kykene itse hakemaan.

Taiteen Sulattamon Toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani

Helsingissä 15.5.