Siirry pääsisältöön

Vieraskynä: Metropolia Ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelijat


Taiteen Sulattamolla vieraili viime vuoden aikana valtava määrä toiminnastamme kiinnostuneita eri alojen edustajia. Olemme tavanneet hankkeiden ja perustoiminnan puitteissa asiakkaidemme lisäksi niin taiteilijoita, mielenterveyden ammattilaisia eri sektoreilta kuin opiskelijoitakin.
Meillä on nyt ilo katsella taaksepäin hienoja kohtaamisia ja jakaa muistoja kiinnostavista keskusteluista. Tämän kertaisen blogimme vieraskynänä ovat toimineet Metropolia Ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelijat jotka vierailivat Taiteen Sulattamolla tutustumassa Kaunis mieli -hankkeen toimintaan 29.10.2019.





Haastattelimme seitsemää hankkeessa toimijaa tuottajista kouluttajiin ja osallistuimme itse kokemusasiantuntija taiteen keinoin kouluttajien koulutukseen. Kaunis mieli -hankkeeseen tutustuminen oli meille kulttuurituottajina erityisen mielenkiintoista, sillä taidetta ja mielenterveystyötä yhdistävän hankkeen toiminta eroaa monelta osin pelkän kulttuurikentän sisällä työskentelystä. Pureuduimme poikkialaisen toiminnan asettamiin haasteisiin myös haastatellessamme hankkeen parissa työskenteleviä. Tiivistettynä tämän suuren määrän tietoa ja tärppejä voisi esittää näin: suurimpia haasteita ovat raha ja ihmisten asenteet; hankkeen sijoittuminen niin sanotulle harmaalle alueelle mahdollistaa rahoituksen hakemisen niin taiteen kuin sote-kentänkin puolelta. Kuitenkin asiantuntijoiden puute, taiteen kentän kriteerit tuettaville kohteille, sekä sote-kenttään juurtuneet ennakkoluulot “taide”-käsitettä kohtaan vaikeuttavat rahoituksen saantia. Yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuiksi näihin ongelmiin Kaunis mieli -hankkeenvastaava Eveliina Lafghani väläyttää ns. “kolmatta organisaatiota”, joka voisi olla esimerkiksi kummankin kentän rahoituksesta valutettu rahasto kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi.

Taiteen ja mielenterveyden kohtaaminen on osa kaikkea Taiteen Sulattamon toimintaa. Kaunis Mieli -hanke rakentuu mielenterveystoipujille suunnatuista matalan kynnyksen työpajoista sekä kokemusasiantuntijoiden koulutuksesta. Työpajojen tarkoitus on olla osallistavia kokoontumisia, joissa toipujat pystyvät käsittelemään kokemuksiaan eri taiteenlajien kautta. Työpajat ovat myös mielenterveystoipujien itse ylläpitämiä. Kokemusasiantuntijoiden koulutuksessa toipujat lähestyvät kokemuksiaan muodostamalla niistä tarinan taiteen keinoin. Saimme tilaisuuden tutustua ensimmäisten kokemusasiantuntijakouluttajien koulutukseen. 
“Taiteessa elää ajatus siitä, ettei ole yhtä ainoaa tapaa olla olemassa”, Valo puolestaan kuvailee. 

Tulevat kouluttajat näyttivät forum-teatterina tunnetun harjoituksen, jossa saimme vaikuttaa siinä esitetyn konfliktitilanteen kulkuun. Harjoituksessa kouluttajat pystyvät improvisaation avulla pohtimaan suhdetta itseensä ja ryhmään. 

Kaunis Mieli -hankkeen toiminnassa korostuu erityisesti juuri yhteistyön merkitys. Teatteripedagogi  ja kokemusasiantuntijakoulutajien kouluttaja Annukka Valo nostaa esiin toisten ihmisten tasavertaisen kohtaamisen ja avoimen dialogin tärkeyden. 



“Uskon jokaisen ihmisen kykyyn luoda ja tehdä asioita, jos siihen annetaan vain mahdollisuus”,Valo sanoo. 

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pyrkimystä purkaa omia ennakkoasenteita ja valmiutta olla läsnä sekä avoin tilanteessa kuin tilanteessa.

Panostus ja mielenkiinto taiteen tuottamaa hyvinvointia kohtaan on kasvanut viime aikoina. Kysyimme Kaunis mieli -hankkeessa työskenteleviltä, miksi juuri taide on hyvä valtti mielenterveystyössä käytettäväksi: 


“Jo 1800 luvun lopulla on tehty todistettuja tutkimuksia siitä, miten vaikuttavaa taide on mielenterveydelle ja aivotoiminnalle yleensäkin”, kertoo Lafghani, jonka tausta on psykiatrisessa sairaanhoidossa. 


Soveltavan taiteen parissa työskennellään usein erilaisten ihmisten kanssa yhteisen päämäärän eteen. 
Tämä antaa tilaisuuden tarkastella niin toisia ihmisiä kuin itseäänkin. Taiteen tekeminen tarjoaa tilaisuuden käsitellä tunteita, joiden läpikäyminen muulla tavoin on liian vaikeaa. Taideprojekteilla voidaan antaa ääni mielenterveystoipujille ja edesauttaa marginaaliryhmien asemaa yhteiskunnassa. 

Monipuolisen vierailun jälkeen Taiteen Sulattamolla jäimme miettimään hankekentän useiden mutkien lisäksi omaa rooliamme kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulevaisuuden kokemusasiantuntijuus

Kokemusasiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut läsnä jo pitkään. Ammattilaisten rinnalla toimivat kokemusasiantuntijat tuovat laatua ja lisäävät ymmärrystä monin eri tavoin. Kokemusasiantuntijuuden juuret ovat vertaistoimijuudessa ja kumpuavat vertaisten toisilleen antamasta tuesta. Viimeisten 20-vuoden aikana kokemuksen käyttäminen osana päihde- ja mielenterveyspalveluita on tullut jäädäkseen, siltikään meillä ei ole olemassa selkeää näkemystä siitä miten erilaisia kokemukseen perustuvia toimintoja tai työtä määritellään. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoimijuuden rajat ovat häilyviä ja määritelmät epäselviä. Kokemukseen perustuvan tiedon ja osaamisen käyttämistä on yritetty selkeyttää palvelurakenteissa erilaisilla nimikkeillä ja jakamalla kokemusasiantuntijoita koulutettuihin ja kouluttamattomiin. Koulutuksen perusteella jaottelu ei toimi täysin sekään koska meillä ei ole olemassa yhtenäistä laatuun perustuvaa kokemusasiantuntijakoulutusta. KA-koulutuste

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen!  Taiteen Sulattamossa on jo pitkään tehty eurooppalaista asiantuntijatiedon vaihtamista yli valtakunnan rajojen. Yhteistyötä on tehty Keski-Euroopan, Baltian maiden sekä erityisesti Viron toimijoiden kanssa. Koronapandemia pääsi katkaisemaan yhteiskehittämisen ja hiljensi suunnitelmat kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä. Nyt Taiteen Sulattamo on kuitenkin päässyt aloittamaan yhteistyön virolaisen Kogemusnõustajate Kodan kanssa. Valmistelut yhteiselle kehittämishankkeelle on käynnistetty ja tavoitteena on aloittaa vuonna 2022 tulevaisuuteen katsova hankeyhteistyö. Virossa ja Suomessa on asiantuntijuutta kummallakin puolella Suomenlahtea, jonka jakaminen on tärkeää ja hyödyllistä. Erityisesti toimintamallien yhteisessä kehittämisessä, sekä asiantuntijuuden vaihdossa on paljon, mitä voimme oppia toisiltamme.  Virossa kokemusasiantuntijatoiminta on kehittynyt nopeasti. Toiminnan ja koulutuksen taso on korkealaatuista se

Pois pulpetista! Osaamisperusteinen kokemusasiantuntijakoulutus

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava