Siirry pääsisältöön

Kaunis mieli -hanke



Moikka kaikille! 

Mä olen Pihla ja uusi hanketyöntekijä Sulattamossa. Toisin sanoen pirun onnekas – ja tietoinen siitä. Sulattamo nimittäin vaikuttaa suorastaan unelmatyöpaikalta: täällä saa olla sellainen kuin on, keskustelukulttuuri on avointa, ihmisiä pyritään ymmärtämään kokonaisuuksina ja yksilöinä, työkaverit on huippuja persoonia ja saa kokea sekä osaavansa että olevansa aikamoisten haasteiden edessä. 


Sulattamo on mulle ihan uudenlainen työpaikkakokemus. Oon aiemmin ollut töissä, jotka ovat varsin mekaanisia: kassalla, tarjoilijana, vihannesmyyjänä, hautausmaatyöntekijänä. Tai sitten olen tehnyt oman alani töitä hyvin itsenäisesti, keikkaillen siellä täällä ilman kiinteää yhteisöä. Nyt pitäisikin opetella tekemään luovaa työtä yhteisössä, joka on samaan aikaan avoin ja omaehtoinen, mutta odottaa myös työn etenevän ja hommien hoituvan ajallaan. Ihan suoraan sanottuna tässä ah-niin-ihanteellisessa tilanteessa on mulle vielä paljon opeteltavaa ja sopeuduttavaa. Mutta tietenkin on! Uusi työ on suuri muutos elämässä.

Kun työt alkoi, mietin että hyvänen aika, onko mulla nyt tällainen ”toimistotyö:” mulla on työpuhelin, -tietokone ja käyntikortti, mä tulen samaan paikkaan joka aamu. Täällä me vaan muina naisina pidetään palsua lounaan lomassa, poristaan työpaikan keskustelukulttuurista tai mietitään jätteiden lajitteluperiaatetta. Hyvin pian, kun alettiin piirtämään Kaunis mieli -hankkeen aikajanaa, kävi selväksi, että tässähän saa jatkossa olla hyvinkin pitkälti sormet savessa. Mulle savi tarkoittaa ryhmätoiminnan suunnittelua ja ryhmien vetämistä – sitä mä olen tehnyt ja osaan tehdä.

Nyt jo mä olen päässyt vetämään miniworkshopin meidän hanketiimille, jossa visioitiin yhdessä kesäkuussa tulevaa kolmipäiväistä leiriä. Mä itse rakastan luovia ideointityöpajojen vetämistä, yhteistä visiointia ja visuaalista hahmottelua. Oli kiva huomata, että tiimi lähti mukaan toiminnaliseen suunnitteluun saman tien. Leiri tulee olemaan mun näkökulmasta meidän hankkeen ensimmäinen virstanpylväs ja kehittelytyön alkuräjähdys. En malta odottaa! 

Tänään pääsin myös mukaan maanantain kokemuskahveille, joka puolestaan tuntui todella tärkeältä kohtaamiselta Sulattamon ydintyyppien kanssa. Kävimme kiinnostavaa ja samaistuttavaa keskustelua kriisin vaikutuksesta ihmissuhteisiin. Tuli entistäkin vahvempi fiilis, että olen päässyt tekemään tärkeää työtä inspiroivassa ympäristössä. Näillä ihmisillä on annettavaa ja näillä ihmisillä on merkitystä. Ja juuri sen Kaunis mieli -hanke toivottavasti tuo yhä useamman ihmisen tietoisuuteen. 

Mä toivon, että tämä hanke näyttää maailmalle, miten taitavia, kauniita ja viisaita kulttuurikokemusasiantuntijat voivatkaan olla. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokemustoiminnan monet kasvot: Surevan kohtaaminen

  Kokemuksesi on arvokas - hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monissa organisaatioissa ja monimuotoisena erilaista kokemustoimintaa järjestetään. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Surevan kohtaaminen -toiminnassa vaikuttavan Tuijan.  Olen Tuija Udd-Manninen. Olen 37 vuotta ja teen kokemuspuheenvuoroja edustaen niin Nuoret Lesket kuin Surunauha -järjestöäkin. Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2022 lähtien. Mielestäni tärkein ja arvokkain oppi käymästäni kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli, että puheenvuoroa tehdessä saa ja pitääkin olla oma itsensä.  Kokemuskentällä olen tehnyt puheenvuoroja liittyen työelämään, lasten surusta sekä mitä läheisen itsemurhan kokeminen vie ja tuo omasta elämästä. Olen ollut mukana muutamassa projektissa, jossa on kehitetty tiedon ja avun löytymistä surun keskellä. Puheenvuoropyynnöt olen usein

Best of Both Worlds – Kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa

Kokemusasiantuntijuuden laajentuessa kasvaa paradoksaalisesti sekä paine koulutusten yhdenmukaisuuteen että monimuotoisuuteen. Erilaisia kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestetään ansiokkaasti sekä järjestöissä, hyvinvointialueilla että oppilaitoksissa. Järjestökoulutusten vahvuuksia ovat esimerkiksi kohderyhmän tunteminen, mahdollisuus pieniin opetusryhmiin, tuttuun toimintaympäristöön ja yksilöllisiin oppimispolkuihin. Järjestöissä ja hyvinvointialueilla on mahdollista luoda myös saumaton polku kokemusasiantuntijalle koulutuksesta kokemustoimintaan – ja sen yli.  Järjestöissä kuitenkaan harvoin on resurssia oppilaitostasoiseen koulutuksen laadunhallintaan. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat myös STEA:n rahoituksella, jota ei ole tarkoitettu tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen (tai edes sen oppimisympäristönä toimimisen) tukemiseen. Harvat järjestöt ovat myöskään vieneet koulutustaan Koski-järjestelmään opintokeskusten kanssa kanssa tehtävän yhteistyön kautta

Kokemustoiminnan monet kasvot: Virike ry

Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Seuravaaksi esittelemme Virike ry :n kokemusasiantuntijan, Heidin. "Olen Heidi, iältäni 46v, ja olen käynyt kokemusasiatuntijakoulutuksen Virike Ry:llä vuonna 2020 Mikkelissä. Olen koulutukseltani päihde- ja mielenterveystyön lähihoitaja, mutta ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo useita vuosia kroonisten kipujen, masennuksen, ja Ehlers-Danlosin syndrooman takia. Arvokkain oppi, jonka sain kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli se, että olen ihmisenä tärkeä. Omalla sairastumiskokemuksella on merkitystä, se ei ole mennyt hukkaan. Sain siitä hyvän työkalun, jolla voin auttaa esim. terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita laajentamaan ajattelutapojaan koskien meitä sairastuneita. Lisäksi koulutus poisti sitä valtavan suurta häpeää, jota koin todella pitkään sairastumisestani.  Olen käynyt kertomassa tarinaani kouluilla opiskel