Moikka kaikille!
Mä olen Pihla ja uusi hanketyöntekijä Sulattamossa. Toisin sanoen pirun onnekas – ja tietoinen siitä. Sulattamo nimittäin vaikuttaa suorastaan unelmatyöpaikalta: täällä saa olla sellainen kuin on, keskustelukulttuuri on avointa, ihmisiä pyritään ymmärtämään kokonaisuuksina ja yksilöinä, työkaverit on huippuja persoonia ja saa kokea sekä osaavansa että olevansa aikamoisten haasteiden edessä.
Sulattamo on mulle ihan uudenlainen työpaikkakokemus. Oon aiemmin ollut töissä, jotka ovat varsin mekaanisia: kassalla, tarjoilijana, vihannesmyyjänä, hautausmaatyöntekijänä. Tai sitten olen tehnyt oman alani töitä hyvin itsenäisesti, keikkaillen siellä täällä ilman kiinteää yhteisöä. Nyt pitäisikin opetella tekemään luovaa työtä yhteisössä, joka on samaan aikaan avoin ja omaehtoinen, mutta odottaa myös työn etenevän ja hommien hoituvan ajallaan. Ihan suoraan sanottuna tässä ah-niin-ihanteellisessa tilanteessa on mulle vielä paljon opeteltavaa ja sopeuduttavaa. Mutta tietenkin on! Uusi työ on suuri muutos elämässä.
Kun työt alkoi, mietin että hyvänen aika, onko mulla nyt tällainen ”toimistotyö:” mulla on työpuhelin, -tietokone ja käyntikortti, mä tulen samaan paikkaan joka aamu. Täällä me vaan muina naisina pidetään palsua lounaan lomassa, poristaan työpaikan keskustelukulttuurista tai mietitään jätteiden lajitteluperiaatetta. Hyvin pian, kun alettiin piirtämään Kaunis mieli -hankkeen aikajanaa, kävi selväksi, että tässähän saa jatkossa olla hyvinkin pitkälti sormet savessa. Mulle savi tarkoittaa ryhmätoiminnan suunnittelua ja ryhmien vetämistä – sitä mä olen tehnyt ja osaan tehdä.
Nyt jo mä olen päässyt vetämään miniworkshopin meidän hanketiimille, jossa visioitiin yhdessä kesäkuussa tulevaa kolmipäiväistä leiriä. Mä itse rakastan luovia ideointityöpajojen vetämistä, yhteistä visiointia ja visuaalista hahmottelua. Oli kiva huomata, että tiimi lähti mukaan toiminnaliseen suunnitteluun saman tien. Leiri tulee olemaan mun näkökulmasta meidän hankkeen ensimmäinen virstanpylväs ja kehittelytyön alkuräjähdys. En malta odottaa!
Tänään pääsin myös mukaan maanantain kokemuskahveille, joka puolestaan tuntui todella tärkeältä kohtaamiselta Sulattamon ydintyyppien kanssa. Kävimme kiinnostavaa ja samaistuttavaa keskustelua kriisin vaikutuksesta ihmissuhteisiin. Tuli entistäkin vahvempi fiilis, että olen päässyt tekemään tärkeää työtä inspiroivassa ympäristössä. Näillä ihmisillä on annettavaa ja näillä ihmisillä on merkitystä. Ja juuri sen Kaunis mieli -hanke toivottavasti tuo yhä useamman ihmisen tietoisuuteen.
Mä toivon, että tämä hanke näyttää maailmalle, miten taitavia, kauniita ja viisaita kulttuurikokemusasiantuntijat voivatkaan olla.
Kommentit
Lähetä kommentti