Siirry pääsisältöön

Esper, Kasper ja Joonatan – moderni yhteiskuntanäytelmä ihmisyydestä


Miltä kuulostaisi näytelmä, jonka rooleissa olisivat kaikki tämän käynnissä olevan yhteiskuntakeskustelun osapuolet: Hoiva-, kehitysvamma- ja mielenterveyspalveluiden tarjoajat, palvelun tilaajat ja saajat sekä valvontaorganisaatiot. Näytelmässä tutkittaisiin osapuolien sanattomia sopimuksia, jotka ohjaavat asenteita ja toimintatapoja sote-kentällä. Olisiko kyseessä farssi, draama, komedia vai kauhunäytelmä?





Tarinat tekevät näkymättömän näkyväksi, ja vain näkyvää ja olemassa olevaa voi oikeasti muuttaa.
Taiteen Sulattamo ja Kukunori ovat sitoutuneet tuomaan kuuluviksi ne äänet, jotka yleensä jäävät tuulen suhinaksi yhteiskuntamme kovaan kohinaan. Me olemme todenneet omassa arvoissamme, visioissamme ja toiminnassamme sen, että vain tätä kautta toimintakulttuurit voivat muuttua.
Haluamme haastaa tämän näytelmän rooleissa olevat tahot avoimeen keskusteluun, jotta draaman kaari voi muovautua hyväksi näytelmäksi, jossa toimintakulttuurilla on mahdollisuus muuttua ja kehittyä parempaan. Näissä rooleissa ovat palveluiden tilaajat, palveluiden tuottajat, päättäjät, valvontajärjestelmät ja jokainen yhteiskunnassamme oleva yksilö. Ilman yhteistä, keskustelua, harjoittelua ja toimintaa, jonka kautta näkyväksi tekeminen on mahdollista, ei kulttuuri voi muuttua.
Tämä näytelmä perustuu tarinaan, jota yhdessä luomme yhteiskunnassa. Tätä tarinaa meidän pitää muuttaa niin, että siitä tulee yhteiskuntamme menestystarina, eikä sellainen synkkä melodraama, jolta nyt tässä hetkessä näyttää. 
Hyvässä näytelmässä rosvot eivät ole vain rosvoja. Eivätkä sankarit ole vain sankareita. Näytelmä ei muutu välttämättä paremmaksi, jos näytelmästä poistetaan roolihenkilöitä. Tarinan roolihenkilöt pitää saada tekemään yhteistyötä, jotta näytelmä saadaan vietyä päätökseen ja voimme taputtaa yhdessä näytelmän ensi-illassa.
Tarinassa täytyy olla kysymys ideologiasta, arvoista ja hyvyydestä. Kuuluviin tulee nostaa niiden ääni, jotka ovat heikoimmassa asemassa eivätkä pysty puolustamaan omia oikeuksiaan. Sitä tämä yhteiskuntanäytelmä ei halua.
Niin kauan kuin näytelmän roolit, käsikirjoitus ja ohjaus pysyvät näkymättömänä tai salaisena eikä asioita sanota ääneen, ei tällä näytelmällä ole mahdollisuutta päästä ensi-iltaan. Ilman tämän näytelmän loppuun saattamista ei kulttuurin muutosta voi tapahtua.
Esitämme avoimen kutsun tämän näytelmän kaikille osapuolille: tervetuloa tutustumaan Kukunorin ja Taiteen Sulattamon toimintaan. Kirjoitetaan näytelmän käsikirjoitus yhdessä uusiksi! 
Toiminnajohtaja Eveliina Lafghani
Taiteen Sulattamo ry
Toiminnajohtaja Markus Raivio
Kukunori ry

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokemustoiminnan monet kasvot: Surevan kohtaaminen

  Kokemuksesi on arvokas - hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monissa organisaatioissa ja monimuotoisena erilaista kokemustoimintaa järjestetään. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Surevan kohtaaminen -toiminnassa vaikuttavan Tuijan.  Olen Tuija Udd-Manninen. Olen 37 vuotta ja teen kokemuspuheenvuoroja edustaen niin Nuoret Lesket kuin Surunauha -järjestöäkin. Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2022 lähtien. Mielestäni tärkein ja arvokkain oppi käymästäni kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli, että puheenvuoroa tehdessä saa ja pitääkin olla oma itsensä.  Kokemuskentällä olen tehnyt puheenvuoroja liittyen työelämään, lasten surusta sekä mitä läheisen itsemurhan kokeminen vie ja tuo omasta elämästä. Olen ollut mukana muutamassa projektissa, jossa on kehitetty tiedon ja avun löytymistä surun keskellä. Puheenvuoropyynnöt olen usein
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kokemustoiminnan monet kasvot: Virike ry

Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Seuravaaksi esittelemme Virike ry :n kokemusasiantuntijan, Heidin. "Olen Heidi, iältäni 46v, ja olen käynyt kokemusasiatuntijakoulutuksen Virike Ry:llä vuonna 2020 Mikkelissä. Olen koulutukseltani päihde- ja mielenterveystyön lähihoitaja, mutta ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo useita vuosia kroonisten kipujen, masennuksen, ja Ehlers-Danlosin syndrooman takia. Arvokkain oppi, jonka sain kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli se, että olen ihmisenä tärkeä. Omalla sairastumiskokemuksella on merkitystä, se ei ole mennyt hukkaan. Sain siitä hyvän työkalun, jolla voin auttaa esim. terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita laajentamaan ajattelutapojaan koskien meitä sairastuneita. Lisäksi koulutus poisti sitä valtavan suurta häpeää, jota koin todella pitkään sairastumisestani.  Olen käynyt kertomassa tarinaani kouluilla opiskel
Lähetä kommentti
Lue lisää

Best of Both Worlds – Kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa

Kokemusasiantuntijuuden laajentuessa kasvaa paradoksaalisesti sekä paine koulutusten yhdenmukaisuuteen että monimuotoisuuteen. Erilaisia kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestetään ansiokkaasti sekä järjestöissä, hyvinvointialueilla että oppilaitoksissa. Järjestökoulutusten vahvuuksia ovat esimerkiksi kohderyhmän tunteminen, mahdollisuus pieniin opetusryhmiin, tuttuun toimintaympäristöön ja yksilöllisiin oppimispolkuihin. Järjestöissä ja hyvinvointialueilla on mahdollista luoda myös saumaton polku kokemusasiantuntijalle koulutuksesta kokemustoimintaan – ja sen yli.  Järjestöissä kuitenkaan harvoin on resurssia oppilaitostasoiseen koulutuksen laadunhallintaan. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat myös STEA:n rahoituksella, jota ei ole tarkoitettu tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen (tai edes sen oppimisympäristönä toimimisen) tukemiseen. Harvat järjestöt ovat myöskään vieneet koulutustaan Koski-järjestelmään opintokeskusten kanssa kanssa tehtävän yhteistyön kautta
Lähetä kommentti
Lue lisää