Siirry pääsisältöön

Esper, Kasper ja Joonatan – moderni yhteiskuntanäytelmä ihmisyydestä


Miltä kuulostaisi näytelmä, jonka rooleissa olisivat kaikki tämän käynnissä olevan yhteiskuntakeskustelun osapuolet: Hoiva-, kehitysvamma- ja mielenterveyspalveluiden tarjoajat, palvelun tilaajat ja saajat sekä valvontaorganisaatiot. Näytelmässä tutkittaisiin osapuolien sanattomia sopimuksia, jotka ohjaavat asenteita ja toimintatapoja sote-kentällä. Olisiko kyseessä farssi, draama, komedia vai kauhunäytelmä?





Tarinat tekevät näkymättömän näkyväksi, ja vain näkyvää ja olemassa olevaa voi oikeasti muuttaa.
Taiteen Sulattamo ja Kukunori ovat sitoutuneet tuomaan kuuluviksi ne äänet, jotka yleensä jäävät tuulen suhinaksi yhteiskuntamme kovaan kohinaan. Me olemme todenneet omassa arvoissamme, visioissamme ja toiminnassamme sen, että vain tätä kautta toimintakulttuurit voivat muuttua.
Haluamme haastaa tämän näytelmän rooleissa olevat tahot avoimeen keskusteluun, jotta draaman kaari voi muovautua hyväksi näytelmäksi, jossa toimintakulttuurilla on mahdollisuus muuttua ja kehittyä parempaan. Näissä rooleissa ovat palveluiden tilaajat, palveluiden tuottajat, päättäjät, valvontajärjestelmät ja jokainen yhteiskunnassamme oleva yksilö. Ilman yhteistä, keskustelua, harjoittelua ja toimintaa, jonka kautta näkyväksi tekeminen on mahdollista, ei kulttuuri voi muuttua.
Tämä näytelmä perustuu tarinaan, jota yhdessä luomme yhteiskunnassa. Tätä tarinaa meidän pitää muuttaa niin, että siitä tulee yhteiskuntamme menestystarina, eikä sellainen synkkä melodraama, jolta nyt tässä hetkessä näyttää. 
Hyvässä näytelmässä rosvot eivät ole vain rosvoja. Eivätkä sankarit ole vain sankareita. Näytelmä ei muutu välttämättä paremmaksi, jos näytelmästä poistetaan roolihenkilöitä. Tarinan roolihenkilöt pitää saada tekemään yhteistyötä, jotta näytelmä saadaan vietyä päätökseen ja voimme taputtaa yhdessä näytelmän ensi-illassa.
Tarinassa täytyy olla kysymys ideologiasta, arvoista ja hyvyydestä. Kuuluviin tulee nostaa niiden ääni, jotka ovat heikoimmassa asemassa eivätkä pysty puolustamaan omia oikeuksiaan. Sitä tämä yhteiskuntanäytelmä ei halua.
Niin kauan kuin näytelmän roolit, käsikirjoitus ja ohjaus pysyvät näkymättömänä tai salaisena eikä asioita sanota ääneen, ei tällä näytelmällä ole mahdollisuutta päästä ensi-iltaan. Ilman tämän näytelmän loppuun saattamista ei kulttuurin muutosta voi tapahtua.
Esitämme avoimen kutsun tämän näytelmän kaikille osapuolille: tervetuloa tutustumaan Kukunorin ja Taiteen Sulattamon toimintaan. Kirjoitetaan näytelmän käsikirjoitus yhdessä uusiksi! 
Toiminnajohtaja Eveliina Lafghani
Taiteen Sulattamo ry
Toiminnajohtaja Markus Raivio
Kukunori ry

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erään koulutuksen tarina - Kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistuja kertoo

Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Hengittäkää sisään ajatuksia, joita koette tarvitsevanne tänään. Puhaltakaa ulos ajatuksia, joista haluatte päästää irti. Päästän mielessäni irti häpeästä, liiallisesta analysoimisesta ja itsekriittisyydestä. Sisään hengitän lempeyttä, rauhaa sekä kykyä keskittyä hetkeen. Tämän maadoittumisharjoituksen myötä palaan mielessäni muistelemaan sitä, kuinka tällaisen maadoittumisharjoituksen ja fiilisringin jälkeen tuntui luontevalta sukeltaa omaan kokemukseen taiteen keinoin. Taidemenetelmät olivat todella monipuolisia ja oli erityisen tärkeää, että ryhmässä vallitsi lempeä ilmapiiri, jossa oli turvallista kokeilla omien rajojen mukaan myös sellaisia taidemenetelmiä, jotka tuntuivat itselle vaikeilta tai joissa koki olevansa huono. Usein taidemenetelmiä varten piti päättää joku tietty tapahtuma omasta tarinasta. Tapahtuman valitseminen tuntui itselle usein haasteelliselta, mutta lopulta se toi näkyväksi, mitkä tapahtumat omassa tarinassa ovat niitä ...

Toipujien oma Mielekäs Muutos - erään itseopiskelukurssin tarina

“Taiteen Sulattamon toiminta on todella tehnyt uusia aluevaltauksia”, huomasin ajattelevani, kun kirjauduin ensimmäistä kertaa valkoiseen, suorastaan askeettiseen oppimisympäristöön internetissä. Kaikki oli saanut alkunsa paria vuotta aikaisemmin erään kokemusasiantuntija Tim Saarisen ajatuksesta ja tässä sitä oltiin; luomassa jotain uutta jossain uudessa paikassa.  Käsillä oli Mielekäs Muutos -itseopiskelukurssi, jonka sisältöjä olimme kehittäneet yli vuoden ryhmiimme osallistuvien toipujien kanssa. Sisällöistä oli tullut niin hyviä, että halusimme kertoa niistä ja niiden tuomista hyödyistä koko maailmalle! Päädyimme aloittamaan kuitenkin koti-Suomesta ja kutsuimme mukaan ennakkoluulottomia testaajia. Materiaali ja tehtävät kannustivat oman elämän reflektointiin ja motivoivat tekemään muutoksia itsensä hyväksi. Testaajilla oli kaksi viikkoa aikaa tutustua kurssiin ja vastata palautekyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin kokemuksia kurssin käytettävyydestä, rakenteesta, visuaalisesta il...

Taide on kuin paras ystävä

Läheisyys on yksi keskeisistä ihmisyyden perustarpeista. Samalla se on myös tunne ja kokemus, jonka taustalla vaikuttavat ilmiöt ja osatekijät ovat monisyisiä ja siksi niin ihmeellisen mielenkiintoisia. Ryhmätoiminnoissamme Sulattamolla, kun keskustelemme läheisyyden tarpeesta, usein esiin nousee yksinäisyys. Yksinäisyys koetaankin ainakin jossain määrin läheisyyden vastakohdaksi, vaikka kirjallisuudessa puhutaan useimmin yhteenkuuluvudesta ja yhteisöllisyydestä yksinäisyyden vastakohtana. Läheisyys ja yksinäisyys ilmiöinä, kokemuksina, tunteina, ovat varsin samankaltaiset, jos niitä tarkastelee esimerkiksi kysymysten “missä”, “milloin” ja “miksi” kautta. Kumpaakin tunnetta koetaan yksin ja yhdessä muiden kanssa hetkittäin, kausittain, satunnaisesti tai jatkuvasti.  Taide on mainio läheisyyden kokemuksen lähde. Puhuttelevan musiikin, hyvän kirjan, lempikomedian tai vaikuttavan näyttelyn parissa voi kokea olonsa hyvinkin läheiseksi itsensä, taiteilijan, hahmojen tai niiden kymmenien...