Siirry pääsisältöön

Kaksi ajatusta siitä miksi meidän työ on niin tärkeää


Viime viikonloppuna pääsin kokemaan henkilökohtaisen #taklaastigma -hetken. Olin matkalla kotiin kevään ensimmäiseltä kasvimaareissulta mukanani roskapussi, jota olin viemässä kotiroskikseen koska kasvimaalla ei ole jätehuoltoa. Vaatteeni olivat vähän kuraiset pyllisteltyäni kukkapenkissä krookuksia etsimässä. Bussipysäkillä seistessäni huomasin, että joku vanhempi mies katseli minua kulmat kurtussa paheksuvaan sävyyn, mutten ajatellut asiaa sen kummemmin.


Sitten bussissa eräs vanhempi rouva oli vähällä taittaa niskansa kun keskittyi tuijottelemaan minua olkapäänsä yli nenänvarttaan pitkin, ihan kuin saattaisin vaikka haihtua häpeästä jos tarpeeksi tuijottaa.


En haihtunut.


Jäin hämmentyneenä tuijottamaan takaisin.
En ymmärtänyt tuijotuksen syytä, mutta tilanteen laukaisemiseksi bussista jäädessäni jäin kuitenkin iloisesti hymyillen vilkuttamaan tälle rouvalle ikkunan läpi, joka puolestaan jäi bussiin paheksumaan maailman menoa, ystävälliseen hymyyni vastaamatta.
Vasta kotiin mennessä ymmärsin mistä mahtoi olla kyse. Hissin peilikuva paljasti nuhjaantuneen ulkomuotoni ja arvasin että he olivat varmaan päätelleet minun olevan koditon, ehkä hullu ja työtön, jätettä siinä missä mukanani ollut kassi.

Stigma voi olla ulkoisesti helposti havaittavaa, mutta usein se on vain tunne joka muodostuu tuollaisista katseista ja ihmisten ennakkoasenteista.
Lyhyesti lainatakseni Taklaa Stigma-kampanjan sivuilta:


Stigmaan liittyy uskomuksia, ennakkoluuloja ja syrjintää stigmatisoituneita ryhmiä kohtaan, joka johtaa ei-toivottuihin ja osin tiedostamattomiin käyttäytymismalleihin.
Mielenterveysongelmiin liittyvät stigma, ennakkoluulot ja leimautumisen pelko hidastavat hoitoon hakeutumista ja vähentävät mahdollisuuksia osallisuuteen.


Yhtälailla päädyin kasvotusten viime viikolla yllättävään tulokulmaan saman asian äärelle.
Täysin pyörällä päästäni päivän työsaran jälkeen ja kiihkeiden poliittisten keskustelujen kuhistessa mielessäni sain eteeni odottamattoman haasteen kun hain 9-vuotiaan nuoren miehen fudistreeneistä.
Hän sattui kysymään mitä teen työkseni.
Vaikka olen kirjoittanut tämän asian työni puolesta noin miljoona kertaa auki on myönnettävä, että jouduin venyttämään aivoni äärimmilleen pystyäkseni kääntämään työni lapsen ymmärtävälle kielelle.
Onnistuin kuvailemaan, että koitamme auttaa sellaisia ihmisiä joilla on ongelmia mielen ja ajatustensa kanssa tulemaan ymmärretyksi ja käytämme tässä apuna erilaisia tapoja, kuten vaikka kuvia ja tarinoita tai musiikkia.
(tässä kohtaa arvelin jo ehkä menettäneeni nuoren ihmisen mielenkiinnon ja keskustelun siirtyvän johonkin kiinnostavampaan kuten vaikka playstation peleihin.)
Yllätyksekseni näin ei käynyt, vaan hän totesi innostuneena “ihan niinkuin se video joka auttaa ihmisiä ymmärtämään mikä on adhd, se jossa on postimiehiä aivoissa!”

Tämän keskustelun jälkeen jäin miettimään, että koskaan ei pitäisi ali-arvioida ihmisten kykyä havainnoida ja sisäistää asioita ja sitä, että taiteellisten menetelmien käyttö  ymmärryksen tulkena on vaikuttavampaa kuin osaamme kuvitellakaan.


Kun asiat ovat hyvin, arjen keskellä ei muista ajatella että kuka tahansa meistä voi olla se joka joutuu huonon onnen tai sairauden kohtaamaksi ja että tämäkin tärkeä keskustelu koskettaa meistä jokaista, minuakin

Mitä voin tehdä?

  1. Tieto vähentää ennakkoluuloja ja poistaa stigmaa. Jaa tietoa ja hae tietoa mielenterveyden ongelmista ja kokemuksistasi. Herätä keskustelua sosiaalisessa mediassa #taklaastigma #ihminenensin ja #mielenterveysvaalit. Voit ladata profiilikuvaksesi #taklaastigma -logon. Jaa myös tämä kampanjasivu ja haasta ihmiset mukaan.
  2. Allekirjoita Terapiatakuu -kansalaisaloite täältä. Joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

 Tarkemmin terapiatakuusta voit lukea mielenterveyspoolin sivuilta.
  3. Kysy eduskuntavaaliehdokkaaltasi, miten hän aikoo edistää mielenterveysongelmien kokonaisvaltaista huomioimista kansanedustajana. Herätä keskustelua ehdokkaiden kesken ja haasta ehdokkaasi taklaamaan stigma ja jakamaan sosiaalisessa mediassa tämä sivu!
Taklaa stigma -kampanja on toteutettu yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin, Kokoa ry:n, Taiteen Sulattamon ja Kukunorin kanssa

#taklaastigma #ihminenensin


tiedottaja Sandra Beech

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulevaisuuden kokemusasiantuntijuus

Kokemusasiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut läsnä jo pitkään. Ammattilaisten rinnalla toimivat kokemusasiantuntijat tuovat laatua ja lisäävät ymmärrystä monin eri tavoin. Kokemusasiantuntijuuden juuret ovat vertaistoimijuudessa ja kumpuavat vertaisten toisilleen antamasta tuesta. Viimeisten 20-vuoden aikana kokemuksen käyttäminen osana päihde- ja mielenterveyspalveluita on tullut jäädäkseen, siltikään meillä ei ole olemassa selkeää näkemystä siitä miten erilaisia kokemukseen perustuvia toimintoja tai työtä määritellään. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoimijuuden rajat ovat häilyviä ja määritelmät epäselviä. Kokemukseen perustuvan tiedon ja osaamisen käyttämistä on yritetty selkeyttää palvelurakenteissa erilaisilla nimikkeillä ja jakamalla kokemusasiantuntijoita koulutettuihin ja kouluttamattomiin. Koulutuksen perusteella jaottelu ei toimi täysin sekään koska meillä ei ole olemassa yhtenäistä laatuun perustuvaa kokemusasiantuntijakoulutusta. KA-koulutuste

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen!  Taiteen Sulattamossa on jo pitkään tehty eurooppalaista asiantuntijatiedon vaihtamista yli valtakunnan rajojen. Yhteistyötä on tehty Keski-Euroopan, Baltian maiden sekä erityisesti Viron toimijoiden kanssa. Koronapandemia pääsi katkaisemaan yhteiskehittämisen ja hiljensi suunnitelmat kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä. Nyt Taiteen Sulattamo on kuitenkin päässyt aloittamaan yhteistyön virolaisen Kogemusnõustajate Kodan kanssa. Valmistelut yhteiselle kehittämishankkeelle on käynnistetty ja tavoitteena on aloittaa vuonna 2022 tulevaisuuteen katsova hankeyhteistyö. Virossa ja Suomessa on asiantuntijuutta kummallakin puolella Suomenlahtea, jonka jakaminen on tärkeää ja hyödyllistä. Erityisesti toimintamallien yhteisessä kehittämisessä, sekä asiantuntijuuden vaihdossa on paljon, mitä voimme oppia toisiltamme.  Virossa kokemusasiantuntijatoiminta on kehittynyt nopeasti. Toiminnan ja koulutuksen taso on korkealaatuista se

Pois pulpetista! Osaamisperusteinen kokemusasiantuntijakoulutus

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava