Kaksi ajatusta siitä miksi meidän työ on niin tärkeää

Viime viikonloppuna pääsin kokemaan henkilökohtaisen #taklaastigma -hetken. Olin matkalla kotiin kevään ensimmäiseltä kasvimaareissulta mukanani roskapussi, jota olin viemässä kotiroskikseen koska kasvimaalla ei ole jätehuoltoa. Vaatteeni olivat vähän kuraiset pyllisteltyäni kukkapenkissä krookuksia etsimässä. Bussipysäkillä seistessäni huomasin, että joku vanhempi mies katseli minua kulmat kurtussa paheksuvaan sävyyn, mutten ajatellut asiaa sen kummemmin.

Sitten bussissa eräs vanhempi rouva oli vähällä taittaa niskansa kun keskittyi tuijottelemaan minua olkapäänsä yli nenänvarttaan pitkin, ihan kuin saattaisin vaikka haihtua häpeästä jos tarpeeksi tuijottaa.

En haihtunut.

Jäin hämmentyneenä tuijottamaan takaisin.

En ymmärtänyt tuijotuksen syytä, mutta tilanteen laukaisemiseksi bussista jäädessäni jäin kuitenkin iloisesti hymyillen vilkuttamaan tälle rouvalle ikkunan läpi, joka puolestaan jäi bussiin paheksumaan maailman menoa, ystävälliseen hymyyni vastaamatta.

Vasta kotiin mennessä ymmärsin mistä mahtoi olla kyse. Hissin peilikuva paljasti nuhjaantuneen ulkomuotoni ja arvasin että he olivat varmaan päätelleet minun olevan koditon, ehkä hullu ja työtön, jätettä siinä missä mukanani ollut kassi.

Stigma voi olla ulkoisesti helposti havaittavaa, mutta usein se on vain tunne joka muodostuu tuollaisista katseista ja ihmisten ennakkoasenteista.

Lyhyesti lainatakseni Taklaa Stigma-kampanjan sivuilta:

Stigmaan liittyy uskomuksia, ennakkoluuloja ja syrjintää stigmatisoituneita ryhmiä kohtaan, joka johtaa ei-toivottuihin ja osin tiedostamattomiin käyttäytymismalleihin.

Mielenterveysongelmiin liittyvät stigma, ennakkoluulot ja leimautumisen pelko hidastavat hoitoon hakeutumista ja vähentävät mahdollisuuksia osallisuuteen.

Yhtälailla päädyin kasvotusten viime viikolla yllättävään tulokulmaan saman asian äärelle.

Täysin pyörällä päästäni päivän työsaran jälkeen ja kiihkeiden poliittisten keskustelujen kuhistessa mielessäni sain eteeni odottamattoman haasteen kun hain 9-vuotiaan nuoren miehen fudistreeneistä.

Hän sattui kysymään mitä teen työkseni.

Vaikka olen kirjoittanut tämän asian työni puolesta noin miljoona kertaa auki on myönnettävä, että jouduin venyttämään aivoni äärimmilleen pystyäkseni kääntämään työni lapsen ymmärtävälle kielelle.

Onnistuin kuvailemaan, että koitamme auttaa sellaisia ihmisiä joilla on ongelmia mielen ja ajatustensa kanssa tulemaan ymmärretyksi ja käytämme tässä apuna erilaisia tapoja, kuten vaikka kuvia ja tarinoita tai musiikkia.

(tässä kohtaa arvelin jo ehkä menettäneeni nuoren ihmisen mielenkiinnon ja keskustelun siirtyvän johonkin kiinnostavampaan kuten vaikka playstation peleihin.)

Yllätyksekseni näin ei käynyt, vaan hän totesi innostuneena “ihan niinkuin se video joka auttaa ihmisiä ymmärtämään mikä on adhd, se jossa on postimiehiä aivoissa!”

Tämän keskustelun jälkeen jäin miettimään, että koskaan ei pitäisi ali-arvioida ihmisten kykyä havainnoida ja sisäistää asioita ja sitä, että taiteellisten menetelmien käyttö  ymmärryksen tulkena on vaikuttavampaa kuin osaamme kuvitellakaan.

Kun asiat ovat hyvin, arjen keskellä ei muista ajatella että kuka tahansa meistä voi olla se joka joutuu huonon onnen tai sairauden kohtaamaksi ja että tämäkin tärkeä keskustelu koskettaa meistä jokaista, minuakin

Mitä voin tehdä?

1. Tieto vähentää ennakkoluuloja ja poistaa stigmaa. Jaa tietoa ja hae tietoa mielenterveyden ongelmista ja kokemuksistasi. Herätä keskustelua sosiaalisessa mediassa #taklaastigma #ihminenensin ja #mielenterveysvaalit. Voit ladata profiilikuvaksesi #taklaastigma -logon. Jaa myös tämä kampanjasivu ja haasta ihmiset mukaan.
2. Allekirjoita Terapiatakuu -kansalaisaloite täältä. Joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.

 Tarkemmin terapiatakuusta voit lukea mielenterveyspoolin sivuilta.
3. Kysy eduskuntavaaliehdokkaaltasi, miten hän aikoo edistää mielenterveysongelmien kokonaisvaltaista huomioimista kansanedustajana. Herätä keskustelua ehdokkaiden kesken ja haasta ehdokkaasi taklaamaan stigma ja jakamaan sosiaalisessa mediassa tämä sivu!

Taklaa stigma -kampanja on toteutettu yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin, Kokoa ry:n, Taiteen Sulattamon ja Kukunorin kanssa

#taklaastigma #ihminenensin

tiedottaja Sandra Beech