Siirry pääsisältöön

Ansaittua aikaa




LOMA!


Moniongelmaisille elämän pienetkin ilot saattavat olla turhankin saavuttamattomissa.
Sitä turhankin paljon joutuu pyörimään vain ympyrää pienessä kehässä.
Samoja pieniä rutiineja päivästä toiseen.
Joskus tilanne kääntyy siihen, ettei osaa enää edes toivoa parempaa.
Sitä tavallaan vaan hyväksyy asiat kuten ne on.

Yksi "pienistä" elämän iloista on loma.
Kesäloma.
Tai no, oikeus sellaiseen.
Jos olet työtön, et voi pitää lomia.
Ei ole vapaita, ei ole rentoutta.
Joudut aina olemaan käytettävissä ja tavoitettavissa. 24/7/365.

Nyt kuitenkin olin töissä. Sain loman. Aidon, ansaitun loman.
Monien vuosien jälkeen se tuntui uskomattomalta.
Sain mennä jonnekin, sain tehdä jotakin.
Sain halutessani vain olla ja ihmetellä. 
Ei stressiä, ei murheita. Ei puhelinta, ei päivystämistä.

Elämän pieni ilo olikin suuri, ihmeellinen ilo.
Sen ansaitseminen tuntui hyvältä. Se tuntui palkinnolta ja palkalta.
Tuntui kuin olisi oikeasti saavuttanutkin jotakin, itselleen siis.
Ansaittua aikaa. 
Ansaittua vapaata. 
Ansaittua nautintoa. 
Ansaittua seikkailua.

Jostakin voi kuulostaa omituiselta tälläinen, mutta kun ei ole ollut 
vapaata tai lomaa vuosiin, se tuntuu todella spesiaalilta.
Se on ihmeellistä ja tärkeää. 
Se antaa myös paljon voimaa ja uskoa.
Uskoa siihen, että minäkin kykenen ja osaan. 
Ja voin saavuttaa asioita.
Haluan ehdottomasti ansaita tuollaisia päiviä lisääkin.
Lomalaisena olo tuntui muutenkin tasavertaiselta.
Siltä, että olen normaali ihminen muiden joukossa.

Kiitos kun sain loman! 
Yksi parhaista kesistä ikinä!

-Tim Saarinen

#merkitys #loma #elämänpieniäiloja #ihmisoikeus #tasavertaisuus

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulevaisuuden kokemusasiantuntijuus

Kokemusasiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut läsnä jo pitkään. Ammattilaisten rinnalla toimivat kokemusasiantuntijat tuovat laatua ja lisäävät ymmärrystä monin eri tavoin. Kokemusasiantuntijuuden juuret ovat vertaistoimijuudessa ja kumpuavat vertaisten toisilleen antamasta tuesta. Viimeisten 20-vuoden aikana kokemuksen käyttäminen osana päihde- ja mielenterveyspalveluita on tullut jäädäkseen, siltikään meillä ei ole olemassa selkeää näkemystä siitä miten erilaisia kokemukseen perustuvia toimintoja tai työtä määritellään. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoimijuuden rajat ovat häilyviä ja määritelmät epäselviä. Kokemukseen perustuvan tiedon ja osaamisen käyttämistä on yritetty selkeyttää palvelurakenteissa erilaisilla nimikkeillä ja jakamalla kokemusasiantuntijoita koulutettuihin ja kouluttamattomiin. Koulutuksen perusteella jaottelu ei toimi täysin sekään koska meillä ei ole olemassa yhtenäistä laatuun perustuvaa kokemusasiantuntijakoulutusta. KA-koulutuste
1 kommentti
Lue lisää

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen!  Taiteen Sulattamossa on jo pitkään tehty eurooppalaista asiantuntijatiedon vaihtamista yli valtakunnan rajojen. Yhteistyötä on tehty Keski-Euroopan, Baltian maiden sekä erityisesti Viron toimijoiden kanssa. Koronapandemia pääsi katkaisemaan yhteiskehittämisen ja hiljensi suunnitelmat kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä. Nyt Taiteen Sulattamo on kuitenkin päässyt aloittamaan yhteistyön virolaisen Kogemusnõustajate Kodan kanssa. Valmistelut yhteiselle kehittämishankkeelle on käynnistetty ja tavoitteena on aloittaa vuonna 2022 tulevaisuuteen katsova hankeyhteistyö. Virossa ja Suomessa on asiantuntijuutta kummallakin puolella Suomenlahtea, jonka jakaminen on tärkeää ja hyödyllistä. Erityisesti toimintamallien yhteisessä kehittämisessä, sekä asiantuntijuuden vaihdossa on paljon, mitä voimme oppia toisiltamme.  Virossa kokemusasiantuntijatoiminta on kehittynyt nopeasti. Toiminnan ja koulutuksen taso on korkealaatuista se
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pois pulpetista! Osaamisperusteinen kokemusasiantuntijakoulutus

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava
Lähetä kommentti
Lue lisää