Siirry pääsisältöön

Mielenterveystoipujille koronavuosi on ollut kova



Heikoimmassa asemassa olevat toipujat ovat joutuneet äärimmäisen yksinäisyyden ja eristäytymisen keskelle, ja tukea vaikeasta ajasta selviytymiseen tarvitaan. Miten kehitämme heille exit-suunnitelman? Laadimme yhdessä Helmi ry:n kanssa mielipidekirjoituksen, jossa ilmaisimme huolemme mielenterveystoipujien tilanteesta. Se julkaistiin HS:ssa maanantaina 26.4.2021. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007940917.html?fbclid=IwAR2lj4QCLrIuMhbxpZW9GI4xtIvAT9t6QRv-CtKEIXckDCt4n56gAsmUeeE



Kuva, joka sisältää kohteen henkilö, sisä, nainen

Kuvaus luotu automaattisesti



Kolmannen sektorin toiminta on monelle suomalaiselle elintärkeää, se tukee erityisesti terveyttä ja hyvinvointia monella tasolla. Ilman järjestöjen toimintaa monella julkisella palvelusektorilla olisi kohtuuton kuorma. Tällä olisi suora vaikutus hyvinvointiin yhteiskunnassamme, joka on ajan saatossa rakentunut niin, että järjestötoiminnalla on merkittävä rooli. Järjestöjen pyörät on pidettävä pyörimässä, jotta tuen ja avun saanti voidaan taata myös kolmannen sektorin kautta.


Erityisesti mielenterveydelle sekä päihderiippuvuudesta toipumiselle järjestöjen merkitys on mittava. Kuntoutuksen loppuessa on järjestöjen vuoro tarjota toipumisprosessissa olevalle tukea eri muodoissa toipumisen loppuajaksi. Julkiset palvelut ovat ihmisen tukena usein akuutissa vaiheessa, mutta myöhäisvaiheen sekä ylläpitävän toipumisen tukipalvelut ovat pitkälti järjestöjen varassa. Näitä palveluja tarvitaan, ja niiden olemassaolo on turvattava nyt ja tulevaisuudessa.


Järjestöt ovat apua ja tukea tarvitsevan ihmisen asialla. Kenenkään ei tulisi jäädä yksin, ja toiminta on saatava pidettyä käynnissä juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vuoksi.


Kuva, joka sisältää kohteen teksti

Kuvaus luotu automaattisesti


Taiteen Sulattamo on toiminut koko alkuvuoden verkossa. Toimintamme tavoittaa viikoittain satoja kävijöitä. Tämä on laastari läsnä olevalle toiminnalle. Kohtaamisia ja toimintaa selvästi kaivataan, sillä saamme jatkuvasti kyselyitä, koska ovemme aukeavat.


Taiteen Sulattamon exit-suunnitelmana on avata ovet elokuun toisella viikolla, ellei maailma mullistu uudelleen koronan vuoksi. Joka päivälle on ryhmätoimintoja niin päivisin kuin iltaisin. Olemme tehneet vahvoja panostuksia ja varautuneet tulevaan syksyyn. Jokaiselle löytyy jotain, läsnä oleva merkityksellinen ja tavoitteellinen toiminta on monelle ihmiselle erittäin tärkeää. Lisäämme kävijöiden voimavaroja, tuomme sisältöä arkeen sekä vahvistamme osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja taistelemme yksinäisyyttä vastaan. Toimintamme on taidelähtöistä ja mielekästä. Taiteellista osaamista ei tarvita: yhteisöllisen toiminnan kautta luomme maailmaan uutta taidetta koettavaksi. Pidetään huolta toisistamme eikä jätetä toisiamme yksin. Me olemme olemassa juuri sinua varten!



Helsingissä 28.4.2021

Taiteen Sulattamo ry

Toiminnanjohtaja

Eveliina Lafghani


 Kuva, joka sisältää kohteen rakennus, henkilö, vaatetus, tiili

Kuvaus luotu automaattisesti   



Mielipide HS 26.4.2021

Mielenterveystoipujille koronavuosi on ollut kova

Heikoimmassa asemassa olevat toipujat ovat joutuneet äärimmäisen yksinäisyyden ja eristäytymisen keskelle.

KORONAVIRUSPANDEMIAN tuomat rajoitukset ovat koskettaneet kaikkia. Suuren kolhun ovat saaneet osakseen mielenterveystoipujat, erityisesti pahimmilla epidemia-alueilla. Heille suunnatut matalan kynnyksen kohtaamispaikat on jouduttu sulkemaan, ja järjestöjen tarjoama tuki on tavoittanut vain ne, joihin on saatu yhteys puhelimitse tai etäyhteyksiä hyödyntäen.

Järjestöjen rooli tänä poikkeuksellisena aikana on ollut merkittävä. Matalan kynnyksen toimintaa on mahdollisuuksien mukaan siirretty verkkoon, ja järjestöt ovat tehneet kovasti töitä, jotta mahdollisimman moni tavoitettaisiin. Tämä ei silti korvaa kasvokkain kohtaamista.

Monelle toipujalle tärkeä päivittäinen kotoa liikkeelle lähteminen on koronasulun vuoksi jäänyt väliin, kun ei ole ollut mahdollista mennä tuttuun ja turvalliseen matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan tapaamaan vertaisia. Kohtaamispaikat ovat tarjonneet monelle aktiivista toimintaa ja rutiineja päivään, edullisen lämpimän lounaan ja mahdollisuuden tavata muita ihmisiä. Tämän pois jääminen voi merkitä monelle oman voinnin romahtamista ja eristäytymistä ulkomaailmasta ja jopa sairaalajaksoja.

KULUNEEN vuoden aikana painopiste onkin siirtynyt osittain toipujien mielenterveyden edistämisestä sen heikentymisen estämiseen. Heikoimmassa asemassa olevat toipujat ovat joutuneet äärimmäisen yksinäisyyden ja eristäytymisen keskelle.

Olemme tukeneet toipujia kriisitilanteissa sekä tarjonneet ohjausta hoitoon pääsemisessä, kun asiakkaiden elämäntilanne on kriisiytynyt eikä riittävää tukea ole ollut tarjolla tai sen hakemiseen ei ole ollut omia voimavaroja.

Poikkeusajan vaikutukset mielenterveyteen näkyvät vielä pitkään, ja huolemme ihmisistä ja kohderyhmästämme on suuri. On tärkeää, että järjestöjen ja matalan kynnyksen toimintaa tarjoavien rahoitus turvataan jatkossakin. Lisäksi järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä on tiivistettävä entisestään. Uskomme, että yhteistyöllä saamme paljon aikaiseksi.

Järjestöt saavat paljon arvokasta tietoa päivittäin matalan kynnyksen toiminnassa mukana olevilta toipujilta heidän tuen tarpeestaan, hoitoon pääsyn haasteista sekä mahdollisista epäkohdista. Järjestöt purkavat julkisen sektorin kuormitusta ja vahvistavat heikoimmassa asemassa olevien elämänlaatua.

MEILLÄ on huoli matalan kynnyksen toiminnan toteuttamis­edellytyksistä. Poliittiset päätöksentekijät ovat monessa eri kohdassa tuoneet esiin järjestöjen merkittävän roolin ja tärkeyden osana hyvinvointiyhteiskuntaa. Tämän tulee näkyä myös rahoituspäätöksissä.

Haluamme turvata heikoimmassa asemassa olevien avunsaannin myös jatkossa. Ketään ei saa jättää yksin.

Taiteen sulattamo ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Laghani

Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n toiminnanjohtaja Heidi Saukkonen



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokemustoiminnan monet kasvot: Surevan kohtaaminen

  Kokemuksesi on arvokas - hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monissa organisaatioissa ja monimuotoisena erilaista kokemustoimintaa järjestetään. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Surevan kohtaaminen -toiminnassa vaikuttavan Tuijan.  Olen Tuija Udd-Manninen. Olen 37 vuotta ja teen kokemuspuheenvuoroja edustaen niin Nuoret Lesket kuin Surunauha -järjestöäkin. Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2022 lähtien. Mielestäni tärkein ja arvokkain oppi käymästäni kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli, että puheenvuoroa tehdessä saa ja pitääkin olla oma itsensä.  Kokemuskentällä olen tehnyt puheenvuoroja liittyen työelämään, lasten surusta sekä mitä läheisen itsemurhan kokeminen vie ja tuo omasta elämästä. Olen ollut mukana muutamassa projektissa, jossa on kehitetty tiedon ja avun löytymistä surun keskellä. Puheenvuoropyynnöt olen usein

Best of Both Worlds – Kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa

Kokemusasiantuntijuuden laajentuessa kasvaa paradoksaalisesti sekä paine koulutusten yhdenmukaisuuteen että monimuotoisuuteen. Erilaisia kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestetään ansiokkaasti sekä järjestöissä, hyvinvointialueilla että oppilaitoksissa. Järjestökoulutusten vahvuuksia ovat esimerkiksi kohderyhmän tunteminen, mahdollisuus pieniin opetusryhmiin, tuttuun toimintaympäristöön ja yksilöllisiin oppimispolkuihin. Järjestöissä ja hyvinvointialueilla on mahdollista luoda myös saumaton polku kokemusasiantuntijalle koulutuksesta kokemustoimintaan – ja sen yli.  Järjestöissä kuitenkaan harvoin on resurssia oppilaitostasoiseen koulutuksen laadunhallintaan. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat myös STEA:n rahoituksella, jota ei ole tarkoitettu tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen (tai edes sen oppimisympäristönä toimimisen) tukemiseen. Harvat järjestöt ovat myöskään vieneet koulutustaan Koski-järjestelmään opintokeskusten kanssa kanssa tehtävän yhteistyön kautta

Kokemustoiminnan monet kasvot: Virike ry

Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Seuravaaksi esittelemme Virike ry :n kokemusasiantuntijan, Heidin. "Olen Heidi, iältäni 46v, ja olen käynyt kokemusasiatuntijakoulutuksen Virike Ry:llä vuonna 2020 Mikkelissä. Olen koulutukseltani päihde- ja mielenterveystyön lähihoitaja, mutta ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo useita vuosia kroonisten kipujen, masennuksen, ja Ehlers-Danlosin syndrooman takia. Arvokkain oppi, jonka sain kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli se, että olen ihmisenä tärkeä. Omalla sairastumiskokemuksella on merkitystä, se ei ole mennyt hukkaan. Sain siitä hyvän työkalun, jolla voin auttaa esim. terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita laajentamaan ajattelutapojaan koskien meitä sairastuneita. Lisäksi koulutus poisti sitä valtavan suurta häpeää, jota koin todella pitkään sairastumisestani.  Olen käynyt kertomassa tarinaani kouluilla opiskel