Siirry pääsisältöön

Kokemustoiminnan monet kasvot: Surevan kohtaaminen

 Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monissa organisaatioissa ja monimuotoisena erilaista kokemustoimintaa järjestetään. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Surevan kohtaaminen -toiminnassa vaikuttavan Tuijan. 


Olen Tuija Udd-Manninen. Olen 37 vuotta ja teen kokemuspuheenvuoroja edustaen niin Nuoret Lesket kuin Surunauha -järjestöäkin. Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2022 lähtien.

Mielestäni tärkein ja arvokkain oppi käymästäni kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli, että puheenvuoroa tehdessä saa ja pitääkin olla oma itsensä. 

Kokemuskentällä olen tehnyt puheenvuoroja liittyen työelämään, lasten surusta sekä mitä läheisen itsemurhan kokeminen vie ja tuo omasta elämästä. Olen ollut mukana muutamassa projektissa, jossa on kehitetty tiedon ja avun löytymistä surun keskellä. Puheenvuoropyynnöt olen usein saanut Surevan kohtaaminen -toiminnan kautta.

Minulle parasta kokemusasiantuntijana toimimisessa on omien kokemusten tuominen julki. Se että voi kertoa muille saman kokeneille, etteivät he ole yksin. Ja se, että voi tuoda asennemuutosta esimerkiksi työantajapuolelle

Itse en osaa sanoa, tarvitsisiko mitään muuttaa kokemustoiminnassa. Omalla kohdallani asiat ovat sujuneet hienosti. Muille kokemuskentällä toimiville haluaisin lähettää tsemppiä. Muistakaa kuunnella omaa jaksamistanne. Te teette hienoa ja arvokasta työtä!


Mikä kokemustoimija?

Surevan kohtaaminen -toiminnalla tuetaan ammattilaisia kohtaamaan läheisensä menettäneitä ja tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta. Toiminnan taustalla on neljä Surujärjestöä: Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Nuoret Lesket ry ja Surunauha ry – tukea itsemurhan tehneiden läheisille. Toimintaa hallinnoi Käpy Lapsikuolemaperheet ry. Toiminta on valtakunnallista ja toteutuu STEAn AK-avustuksella.

Keskeinen osa Surevan kohtaaminen -toimintaa on kokemusasiantuntijatoiminta. Toiminnassa koulutetaan läheisensä menettäneitä Surujärjestöjen jäseniä kokemusasiantuntijoiksi ja koordinoidaan kokemusasiantuntijatoimintaa. Surevan kohtaaminen -toiminta välittää kokemuspuheenvuoroja surevia työssään tai toiminnassaan kohtaaville tahoille sekä oppilaitoksille. Verkkosivuilla on tietopankki suruun, surevan kohtaamiseen sekä tukemiseen liittyvistä aiheista. Lisäksi toiminnan työntekijä toimii asiantuntijatahona erilaisissa verkostoissa ja työryhmissä.

”Surevan kohtaaminen -toiminnassa on noin sata kokemusasiantuntijaa, joilla kaikilla on kokemus läheisen kuolemasta. He ovat menettäneet lapsensa, puolisonsa tai läheisensä itsemurhan tai henkirikoksen kautta. Kokemuspuheenvuoroissaan he kertovat menetyskokemuksensa lisäksi erityisesti kohtaamisistaan ammattilaisten kanssa sekä siitä millaista tukea tilanteessa tarvitaan ja mikä heitä on surussa tukenut. Kokemusasiantuntijat haluavat edistää hyviä kohtaamisia ja surevien saamaa tukea. Toimintamme perustuu kokemusasiantuntijoidemme vapaaehtoisuuteen ja olemme kiitollisia heistä kaikista. Tuija on yksi aktiivisimmista kokemusasiantuntijoistamme, joka on valmiina lähtemään erilaisiin tehtäviin.”

-Sirpa Mynttinen, asiantuntija, Surevan kohtaaminen -toiminta


Lue lisää Surevan kohtaaminen -toiminnasta heidän nettisivultaan

Surevan kohtaamisen toiminta ja kokemusasiantuntijakoulutus muodostavat PAIKKO-tunnistetun oppimisympäristön, jonka PAIKKO-raporttiin voit tutustua täältä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suljettujen ovien äärellä – osallistujan kokemuksia projektista

Mistä kaikki alkoi? Suljetut ovet -tapahtuman ideointi alkoi avointen ovien pohdinnasta. Aluksi vitsillä heitetty ajatus siitä, että kävijät suljettaisiinkin ulkopuolelle muuttui nopeasti viehätykseksi sisälle kurkistamisen ajatukseen. Mitä ovien takaa löytyisi, jos antaisimme ihmisille mahdollisuuden nähdä ulkoa sisäpuolelle, julkisesta yksityiseen? Idea sai konkretiaa, kun joku sai ajatuksen hyödyntää Taiteen Sulattamon isoja, avoimia ikkunoita, joista muodostuisi pimeässä syysillassa täydellinen näyttämö.  Näin alkoi muodostumaan tapahtuma, jonka toteutumista varten oli tietenkin saatava esityksiä ja esitysten tekijöitä. Esitysten luominen päätettiin toteuttaa kurssin avulla. Esityksiä ikkunaan nimetyllä kurssilla pohtisimme suljettujen ovien teemaa ja antaisimme osallistujille mahdollisuuden luoda ikkunaan oman näköisiään esityksiä ammattilaisen johdolla. Tervetulleita olisivat kaikki Taiteen Sulattamon kävijät.  Kun aloitin harjoitteluni Taiteen Sulattamolla, Esityksiä i...

Nuorten Ateljee - paikka, johon tulla omana itsenään

Tuloksia ja ohjaajan havaintoja - 2025 On päiviä, jolloin huomaa erityisen selvästi, miten tärkeää on vain pysähtyä.  Nuorten Ateljeessa  se pysähtyminen tapahtuu usein luovuuden, värien, jonkun arkisen keskustelun tai nuudelikulhon äärellä. Tämän vuoden aikana olen saanut seurata läheltä, miten  rento taiteen tekeminen yhdessä  voi avata nuorelle tilaa hengittää. Sellaisella tavalla, jota ei aina edes itse huomaa ennen kuin pysähtyy sitä katselemaan. Alusta asti on ollut selvää, että Ateljee on monelle paikka, jonne voi tulla omalla tavalla, omassa tahdissa. Eräs uusi kävijä sanoi elokuussa sanat, jotka jäivät mieleeni pitkäksi aikaa:  “Kiva, kun tänne voi tulla just sellaisena kuin on.”  Toisen nuoren spontaani toteamus:  “Tää on sellanen paikka, jossa voin hengähtää”  vahvisti sen, mitä itsekin olin aistinut, että ilmapiiri on Ateljeen sydän. Pienistä hetkistä syntyy yhteisö Tämä vuosi on opettanut, että kun nuorelle antaa tilan, joka ei vaadi ...

Erään koulutuksen tarina - Kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistuja kertoo

Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Hengittäkää sisään ajatuksia, joita koette tarvitsevanne tänään. Puhaltakaa ulos ajatuksia, joista haluatte päästää irti. Päästän mielessäni irti häpeästä, liiallisesta analysoimisesta ja itsekriittisyydestä. Sisään hengitän lempeyttä, rauhaa sekä kykyä keskittyä hetkeen. Tämän maadoittumisharjoituksen myötä palaan mielessäni muistelemaan sitä, kuinka tällaisen maadoittumisharjoituksen ja fiilisringin jälkeen tuntui luontevalta sukeltaa omaan kokemukseen taiteen keinoin. Taidemenetelmät olivat todella monipuolisia ja oli erityisen tärkeää, että ryhmässä vallitsi lempeä ilmapiiri, jossa oli turvallista kokeilla omien rajojen mukaan myös sellaisia taidemenetelmiä, jotka tuntuivat itselle vaikeilta tai joissa koki olevansa huono. Usein taidemenetelmiä varten piti päättää joku tietty tapahtuma omasta tarinasta. Tapahtuman valitseminen tuntui itselle usein haasteelliselta, mutta lopulta se toi näkyväksi, mitkä tapahtumat omassa tarinassa ovat niitä ...