Siirry pääsisältöön

Kokemustoiminnan monet kasvot: Surevan kohtaaminen

 Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monissa organisaatioissa ja monimuotoisena erilaista kokemustoimintaa järjestetään. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Surevan kohtaaminen -toiminnassa vaikuttavan Tuijan. 


Olen Tuija Udd-Manninen. Olen 37 vuotta ja teen kokemuspuheenvuoroja edustaen niin Nuoret Lesket kuin Surunauha -järjestöäkin. Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2022 lähtien.

Mielestäni tärkein ja arvokkain oppi käymästäni kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli, että puheenvuoroa tehdessä saa ja pitääkin olla oma itsensä. 

Kokemuskentällä olen tehnyt puheenvuoroja liittyen työelämään, lasten surusta sekä mitä läheisen itsemurhan kokeminen vie ja tuo omasta elämästä. Olen ollut mukana muutamassa projektissa, jossa on kehitetty tiedon ja avun löytymistä surun keskellä. Puheenvuoropyynnöt olen usein saanut Surevan kohtaaminen -toiminnan kautta.

Minulle parasta kokemusasiantuntijana toimimisessa on omien kokemusten tuominen julki. Se että voi kertoa muille saman kokeneille, etteivät he ole yksin. Ja se, että voi tuoda asennemuutosta esimerkiksi työantajapuolelle

Itse en osaa sanoa, tarvitsisiko mitään muuttaa kokemustoiminnassa. Omalla kohdallani asiat ovat sujuneet hienosti. Muille kokemuskentällä toimiville haluaisin lähettää tsemppiä. Muistakaa kuunnella omaa jaksamistanne. Te teette hienoa ja arvokasta työtä!


Mikä kokemustoimija?

Surevan kohtaaminen -toiminnalla tuetaan ammattilaisia kohtaamaan läheisensä menettäneitä ja tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta. Toiminnan taustalla on neljä Surujärjestöä: Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Nuoret Lesket ry ja Surunauha ry – tukea itsemurhan tehneiden läheisille. Toimintaa hallinnoi Käpy Lapsikuolemaperheet ry. Toiminta on valtakunnallista ja toteutuu STEAn AK-avustuksella.

Keskeinen osa Surevan kohtaaminen -toimintaa on kokemusasiantuntijatoiminta. Toiminnassa koulutetaan läheisensä menettäneitä Surujärjestöjen jäseniä kokemusasiantuntijoiksi ja koordinoidaan kokemusasiantuntijatoimintaa. Surevan kohtaaminen -toiminta välittää kokemuspuheenvuoroja surevia työssään tai toiminnassaan kohtaaville tahoille sekä oppilaitoksille. Verkkosivuilla on tietopankki suruun, surevan kohtaamiseen sekä tukemiseen liittyvistä aiheista. Lisäksi toiminnan työntekijä toimii asiantuntijatahona erilaisissa verkostoissa ja työryhmissä.

”Surevan kohtaaminen -toiminnassa on noin sata kokemusasiantuntijaa, joilla kaikilla on kokemus läheisen kuolemasta. He ovat menettäneet lapsensa, puolisonsa tai läheisensä itsemurhan tai henkirikoksen kautta. Kokemuspuheenvuoroissaan he kertovat menetyskokemuksensa lisäksi erityisesti kohtaamisistaan ammattilaisten kanssa sekä siitä millaista tukea tilanteessa tarvitaan ja mikä heitä on surussa tukenut. Kokemusasiantuntijat haluavat edistää hyviä kohtaamisia ja surevien saamaa tukea. Toimintamme perustuu kokemusasiantuntijoidemme vapaaehtoisuuteen ja olemme kiitollisia heistä kaikista. Tuija on yksi aktiivisimmista kokemusasiantuntijoistamme, joka on valmiina lähtemään erilaisiin tehtäviin.”

-Sirpa Mynttinen, asiantuntija, Surevan kohtaaminen -toiminta


Lue lisää Surevan kohtaaminen -toiminnasta heidän nettisivultaan

Surevan kohtaamisen toiminta ja kokemusasiantuntijakoulutus muodostavat PAIKKO-tunnistetun oppimisympäristön, jonka PAIKKO-raporttiin voit tutustua täältä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erään koulutuksen tarina - Kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistuja kertoo

Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Hengittäkää sisään ajatuksia, joita koette tarvitsevanne tänään. Puhaltakaa ulos ajatuksia, joista haluatte päästää irti. Päästän mielessäni irti häpeästä, liiallisesta analysoimisesta ja itsekriittisyydestä. Sisään hengitän lempeyttä, rauhaa sekä kykyä keskittyä hetkeen. Tämän maadoittumisharjoituksen myötä palaan mielessäni muistelemaan sitä, kuinka tällaisen maadoittumisharjoituksen ja fiilisringin jälkeen tuntui luontevalta sukeltaa omaan kokemukseen taiteen keinoin. Taidemenetelmät olivat todella monipuolisia ja oli erityisen tärkeää, että ryhmässä vallitsi lempeä ilmapiiri, jossa oli turvallista kokeilla omien rajojen mukaan myös sellaisia taidemenetelmiä, jotka tuntuivat itselle vaikeilta tai joissa koki olevansa huono. Usein taidemenetelmiä varten piti päättää joku tietty tapahtuma omasta tarinasta. Tapahtuman valitseminen tuntui itselle usein haasteelliselta, mutta lopulta se toi näkyväksi, mitkä tapahtumat omassa tarinassa ovat niitä ...

Toipujien oma Mielekäs Muutos - erään itseopiskelukurssin tarina

“Taiteen Sulattamon toiminta on todella tehnyt uusia aluevaltauksia”, huomasin ajattelevani, kun kirjauduin ensimmäistä kertaa valkoiseen, suorastaan askeettiseen oppimisympäristöön internetissä. Kaikki oli saanut alkunsa paria vuotta aikaisemmin erään kokemusasiantuntija Tim Saarisen ajatuksesta ja tässä sitä oltiin; luomassa jotain uutta jossain uudessa paikassa.  Käsillä oli Mielekäs Muutos -itseopiskelukurssi, jonka sisältöjä olimme kehittäneet yli vuoden ryhmiimme osallistuvien toipujien kanssa. Sisällöistä oli tullut niin hyviä, että halusimme kertoa niistä ja niiden tuomista hyödyistä koko maailmalle! Päädyimme aloittamaan kuitenkin koti-Suomesta ja kutsuimme mukaan ennakkoluulottomia testaajia. Materiaali ja tehtävät kannustivat oman elämän reflektointiin ja motivoivat tekemään muutoksia itsensä hyväksi. Testaajilla oli kaksi viikkoa aikaa tutustua kurssiin ja vastata palautekyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin kokemuksia kurssin käytettävyydestä, rakenteesta, visuaalisesta il...

Taide on kuin paras ystävä

Läheisyys on yksi keskeisistä ihmisyyden perustarpeista. Samalla se on myös tunne ja kokemus, jonka taustalla vaikuttavat ilmiöt ja osatekijät ovat monisyisiä ja siksi niin ihmeellisen mielenkiintoisia. Ryhmätoiminnoissamme Sulattamolla, kun keskustelemme läheisyyden tarpeesta, usein esiin nousee yksinäisyys. Yksinäisyys koetaankin ainakin jossain määrin läheisyyden vastakohdaksi, vaikka kirjallisuudessa puhutaan useimmin yhteenkuuluvudesta ja yhteisöllisyydestä yksinäisyyden vastakohtana. Läheisyys ja yksinäisyys ilmiöinä, kokemuksina, tunteina, ovat varsin samankaltaiset, jos niitä tarkastelee esimerkiksi kysymysten “missä”, “milloin” ja “miksi” kautta. Kumpaakin tunnetta koetaan yksin ja yhdessä muiden kanssa hetkittäin, kausittain, satunnaisesti tai jatkuvasti.  Taide on mainio läheisyyden kokemuksen lähde. Puhuttelevan musiikin, hyvän kirjan, lempikomedian tai vaikuttavan näyttelyn parissa voi kokea olonsa hyvinkin läheiseksi itsensä, taiteilijan, hahmojen tai niiden kymmenien...