Siirry pääsisältöön

Kokemustoiminnan monet kasvot: Kulttuuripaja K-35

 Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monissa organisaatioissa ja monimuotoisena erilaista kokemustoimintaa järjestetään. Tässä toisessa osassa esittelemme Lilinkotisäätiön Kulttuuripaja K-35:ssä toimivan vertaisen Samin, joka toimii myös kokemusasiantuntijana.


Olen Sami Juntunen. Olen 43-vuotias. Kokemusasiantuntijakokemusta minulla on jo noin 15 vuotta. Tutuin yhdistys minulle on Suomen Moniääniset ry, jonka kautta olen saanut suurimman osan toimeksiannoista.


Olen ollut muun muassa Heureka Tulee Hulluksi -näyttelyssä esillä omalla tarinallani. Äänimies dokumentissa olin päähenkilönä. Mielikertomuksia animaatiossa olin leijona. Olen ollut myös radiossa ja lehdissä. Juttuja on kymmeniä. 


Tällä hetkellä toimin myös vertaisohjaajana Kulttuuripaja K-35:n Mediaryhmässä yhtenä vetäjänä. Arvokkainta vertaisohjaajakoulutuksessa on omien rajojen miettiminen. Se auttaa julkisuuskuvan luomisessa ja ylläpitämisessä. Sanottua ei saa sanomattomaksi. Oman itsen arvostus on myös noussut.

  

Parasta vertaisena olemisessa on ihmisten kanssa oleminen. Palaute on käytännössä lähes aina ollut positiivista kohdallani.

 

Vertaisena rohkaisen ottamaan yhteyttä oppilaitoksiin. Niissä voi jakaa omia erityistaitoja. Näin myös oppilaitokset tottuvat kokemusasiantuntijoiden yhteydenottoihin.


Kuva, joka sisältää kohteen vaate, henkilö, sisä-, seinä

Kuvaus luotu automaattisesti



Mikä kokemustoimija?

Kulttuuripaja K-35 on vain yli 35-vuotiaille suunnattu kulttuuripaja Helsingin Itäkeskuksessa. Vertaisvetoisen ja maksuttoman toiminnan tavoitteena on osallistujien hyvinvoinnin vahvistuminen kulttuurin keinoin. Kulttuuripajassa mielenterveyden haasteita kohdanneet tai haastavassa elämäntilanteessa olevat kävijät voivat osallistua ryhmätoimintaan, jota ohjaavat vapaaehtoiset koulutetut vertaisohjaajat ammattilaisten tukemina.

Lilinkotisäätiön kolmivuotista hanketta rahoittaa STEA. K-35 on osa kulttuuripajaverkostoa ja se on ensimmäinen vain yli 35-vuotialle tarkoitettu paja. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat sosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen, uusien tietojen ja taitojen oppiminen, digiosallisuuden vahvistuminen ja vertaisuus. Pajalla voi kirjoittaa, pelata konsoli- tai lautapelejä, piirtää, liikkua, soittaa, laulaa, retkeillä tai vaikkapa tuottaa digitaalisia sisältöjä. Pajalla kävijät voivat osallistua ja olla järjestämässä tapahtumia ja juhlia ja vaikuttaa toiminnan sisältöihin sekä kouluttautua halutessaan vertaisohjaajaksi. Kulttuuripaja on syrjinnästä vapaa-alue, turvallinen yhteisö, johon jokainen on tervetullut.

Toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Kulttuuripajan toiminta perustuu ohjattuun toiminnalliseen vertaisuuteen, jossa keskeistä on vertaisuus, yhdessä tekeminen ja oppiminen sekä uusien kokemuksien saaminen. Toimintaa ohjaavat ja kehittävät vertaisohjaajat eli vertsikat. Kulttuuripajan toiminta ja ryhmät perustuvat osallistujien ja vertaisohjaajien toiveisiin sekä kiinnostuksen kohteisiin. Työntekijät tukevat pajan toimintaa ja järjestävät vertaisohjaajille koulutusta, säännöllistä mentorointia sekä virkistystä kuuden viikon välein.

Lue lisää Kulttuuripaja K-35:stä heidän nettisivultaan.

Kulttuuripaja K-35 vertaisohjaajakoulutus muodostaa PAIKKO-tunnistetun oppimisympäristön, jonka PAIKKO-raporttiin voit tutustua täältä.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erään koulutuksen tarina - Kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistuja kertoo

Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Hengittäkää sisään ajatuksia, joita koette tarvitsevanne tänään. Puhaltakaa ulos ajatuksia, joista haluatte päästää irti. Päästän mielessäni irti häpeästä, liiallisesta analysoimisesta ja itsekriittisyydestä. Sisään hengitän lempeyttä, rauhaa sekä kykyä keskittyä hetkeen. Tämän maadoittumisharjoituksen myötä palaan mielessäni muistelemaan sitä, kuinka tällaisen maadoittumisharjoituksen ja fiilisringin jälkeen tuntui luontevalta sukeltaa omaan kokemukseen taiteen keinoin. Taidemenetelmät olivat todella monipuolisia ja oli erityisen tärkeää, että ryhmässä vallitsi lempeä ilmapiiri, jossa oli turvallista kokeilla omien rajojen mukaan myös sellaisia taidemenetelmiä, jotka tuntuivat itselle vaikeilta tai joissa koki olevansa huono. Usein taidemenetelmiä varten piti päättää joku tietty tapahtuma omasta tarinasta. Tapahtuman valitseminen tuntui itselle usein haasteelliselta, mutta lopulta se toi näkyväksi, mitkä tapahtumat omassa tarinassa ovat niitä ...

Toipujien oma Mielekäs Muutos - erään itseopiskelukurssin tarina

“Taiteen Sulattamon toiminta on todella tehnyt uusia aluevaltauksia”, huomasin ajattelevani, kun kirjauduin ensimmäistä kertaa valkoiseen, suorastaan askeettiseen oppimisympäristöön internetissä. Kaikki oli saanut alkunsa paria vuotta aikaisemmin erään kokemusasiantuntija Tim Saarisen ajatuksesta ja tässä sitä oltiin; luomassa jotain uutta jossain uudessa paikassa.  Käsillä oli Mielekäs Muutos -itseopiskelukurssi, jonka sisältöjä olimme kehittäneet yli vuoden ryhmiimme osallistuvien toipujien kanssa. Sisällöistä oli tullut niin hyviä, että halusimme kertoa niistä ja niiden tuomista hyödyistä koko maailmalle! Päädyimme aloittamaan kuitenkin koti-Suomesta ja kutsuimme mukaan ennakkoluulottomia testaajia. Materiaali ja tehtävät kannustivat oman elämän reflektointiin ja motivoivat tekemään muutoksia itsensä hyväksi. Testaajilla oli kaksi viikkoa aikaa tutustua kurssiin ja vastata palautekyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin kokemuksia kurssin käytettävyydestä, rakenteesta, visuaalisesta il...

Taide on kuin paras ystävä

Läheisyys on yksi keskeisistä ihmisyyden perustarpeista. Samalla se on myös tunne ja kokemus, jonka taustalla vaikuttavat ilmiöt ja osatekijät ovat monisyisiä ja siksi niin ihmeellisen mielenkiintoisia. Ryhmätoiminnoissamme Sulattamolla, kun keskustelemme läheisyyden tarpeesta, usein esiin nousee yksinäisyys. Yksinäisyys koetaankin ainakin jossain määrin läheisyyden vastakohdaksi, vaikka kirjallisuudessa puhutaan useimmin yhteenkuuluvudesta ja yhteisöllisyydestä yksinäisyyden vastakohtana. Läheisyys ja yksinäisyys ilmiöinä, kokemuksina, tunteina, ovat varsin samankaltaiset, jos niitä tarkastelee esimerkiksi kysymysten “missä”, “milloin” ja “miksi” kautta. Kumpaakin tunnetta koetaan yksin ja yhdessä muiden kanssa hetkittäin, kausittain, satunnaisesti tai jatkuvasti.  Taide on mainio läheisyyden kokemuksen lähde. Puhuttelevan musiikin, hyvän kirjan, lempikomedian tai vaikuttavan näyttelyn parissa voi kokea olonsa hyvinkin läheiseksi itsensä, taiteilijan, hahmojen tai niiden kymmenien...