Siirry pääsisältöön

Kokemuksella kukoistamaan!


Olen Piia Sumupuu. Työskentelen Toimiva ry:n Muutosta ilmassa -hankkeessa Kainuun alueella. Olen sekä kokemusasiantuntija että ammattilainen. Vuosien vieriessä nämä kaksi puoltani ovat hioutuneet ja sulautuneet yhteen. Riippuvuuksista kärsivien ja heidän läheistensä parissa olen työskennellyt yli 20 vuotta. Siinä ajassa on ehtinyt nähdä jos jonkinmoisia toipumisia ja haasteita. Samalla on oppinut sen tosiasian, että niin kauan kuin on toivoa, on myös olemassa mahdollisuus toipua, riippumatta lähtökohdista tai tapahtuneesta.



Olen kotoisin Helsingistä. Kainuuseen muutin vuonna 2015. Olen ohjannut vertaistukiryhmiä täällä eri hankkeiden puitteissa vuodesta 2017. Matkan varrella olen saanut tutustua erilaisiin toipujiin. Olen havainnut kaiken sen valtavan määrän kokemusta ja sote-asiakkuuden asiantuntijuutta, joita toipujat omaavat. Tämä tieto on erinomaisen arvokasta monille eri toimijoille sekä hyvinvointialueelle, ammatillisesti ja taloudellisesti. Oppikaamme toinen toisltamme!


Toipujien osaamisesta innostuneena päätimme rakentaa Toimiva ry:n alle kokemusasiantuntija-/vertaisohjaajakoulutuksen, joka täyttäisi myös osaltaan ammattitaitovaatimusten kriteerit. Saimme valtavasti apua, tukea ja ohjausta Kokemuksesi on arvokas -hankkeelta, jolloin kaikkea ei tarvinnut aloittaa alusta tai olla yksin pohdintojensa kanssa. Yhteistyö on parasta! Tuon hankkeen myötä olemme myös saaneet tutustua Paikko-järjestelmään sillä seurauksella, että Toimiva ry on nyt myös Paikko-tunnistettu oppimisympäristö ja voi antaa osaamistodistuksia valmistuneille.


Ihmisen kyky hahmottaa itseään syntyy aina suhteessa toisiin. (...) Tullessaan hyväksytyksi omana itsenään, ihmisen koko olemus järjestäytyy uudelleen ja turvallisuuden tunne vahvistuu.


Koulutuskokonaisuus sisältää sekä etä- että lähipäiviä. Kokemuasiantuntijuuden teorian lisäksi käytämme vahvasti ilmaisullisia keinoja.  Kysymyksiä, joita kyselemme itseltämme ja toisilta ovat: ”Mistä tulen?”, ”Kuka olen?” ja ”Minne olen menossa?” Vastausten, keskustelun, luovan toiminnan sekä reflektoinin avulla syntyvät omat upeat tarinamme ja samalla opimme toisiltamme. Ihmisen kyky hahmottaa itseään syntyy aina suhteessa toisiin. Ryhmässä saa kokemuksen aidosta vastavuoroisuudesta; saa jotakin toisilta ja haluaa myös antaa jotain itsestään. Tullessaan hyväksytyksi omana itsenään, ihmisen koko olemus järjestäytyy uudelleen ja turvallisuuden tunne vahvistuu.


Koulutus painottaa sekä vertaistukea että kokemusasiantuntijuutta. Vertaistuen piirissä ihmiset ovat tasavertaisia keskenään ja toimivat parhaimmillaan molemmissa rooleissa, sekä tukijoina että tuettavina – ei neuvoen, vaan kokemuksia jakaen. Kokemusasiantuntijuudessa kaikenlainen erilaisuus saa tulla näkyväksi. Niin syntyy uusia näkökulmia sekä lisää suvaitsevaisuutta. 


Koulutuksessa käytämme luovasti sanoja, kuvia, liikettä, ääntä ja kehollisuutta. Jokaisella saa olla oma tapansa ilmaista itseään ja kertoa tarinansa itselleen sopivalla tavalla. Olemme tähän mennessä harjoitelleet yhdessä sanallista ilmaisua kirjoituspajassa, valokuvauksen mahdollisuuksia omaa tarinaa varten sekä liikettä ja maalausta esiintymistyöpajassa, josta ohessa meidän upea yhteismaalaus.



 








Sotkamossa 18.3.2024

Piia Sumupuu

Projektikoordinaattori

Muutosta ilmassa -hanke

Toimiva ry










Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokemustoiminnan monet kasvot: Surevan kohtaaminen

  Kokemuksesi on arvokas - hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monissa organisaatioissa ja monimuotoisena erilaista kokemustoimintaa järjestetään. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Surevan kohtaaminen -toiminnassa vaikuttavan Tuijan.  Olen Tuija Udd-Manninen. Olen 37 vuotta ja teen kokemuspuheenvuoroja edustaen niin Nuoret Lesket kuin Surunauha -järjestöäkin. Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2022 lähtien. Mielestäni tärkein ja arvokkain oppi käymästäni kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli, että puheenvuoroa tehdessä saa ja pitääkin olla oma itsensä.  Kokemuskentällä olen tehnyt puheenvuoroja liittyen työelämään, lasten surusta sekä mitä läheisen itsemurhan kokeminen vie ja tuo omasta elämästä. Olen ollut mukana muutamassa projektissa, jossa on kehitetty tiedon ja avun löytymistä surun keskellä. Puheenvuoropyynnöt olen usein

Kokemustoiminnan monet kasvot: Virike ry

Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Seuravaaksi esittelemme Virike ry :n kokemusasiantuntijan, Heidin. "Olen Heidi, iältäni 46v, ja olen käynyt kokemusasiatuntijakoulutuksen Virike Ry:llä vuonna 2020 Mikkelissä. Olen koulutukseltani päihde- ja mielenterveystyön lähihoitaja, mutta ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo useita vuosia kroonisten kipujen, masennuksen, ja Ehlers-Danlosin syndrooman takia. Arvokkain oppi, jonka sain kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli se, että olen ihmisenä tärkeä. Omalla sairastumiskokemuksella on merkitystä, se ei ole mennyt hukkaan. Sain siitä hyvän työkalun, jolla voin auttaa esim. terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita laajentamaan ajattelutapojaan koskien meitä sairastuneita. Lisäksi koulutus poisti sitä valtavan suurta häpeää, jota koin todella pitkään sairastumisestani.  Olen käynyt kertomassa tarinaani kouluilla opiskel

Best of Both Worlds – Kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa

Kokemusasiantuntijuuden laajentuessa kasvaa paradoksaalisesti sekä paine koulutusten yhdenmukaisuuteen että monimuotoisuuteen. Erilaisia kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestetään ansiokkaasti sekä järjestöissä, hyvinvointialueilla että oppilaitoksissa. Järjestökoulutusten vahvuuksia ovat esimerkiksi kohderyhmän tunteminen, mahdollisuus pieniin opetusryhmiin, tuttuun toimintaympäristöön ja yksilöllisiin oppimispolkuihin. Järjestöissä ja hyvinvointialueilla on mahdollista luoda myös saumaton polku kokemusasiantuntijalle koulutuksesta kokemustoimintaan – ja sen yli.  Järjestöissä kuitenkaan harvoin on resurssia oppilaitostasoiseen koulutuksen laadunhallintaan. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat myös STEA:n rahoituksella, jota ei ole tarkoitettu tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen (tai edes sen oppimisympäristönä toimimisen) tukemiseen. Harvat järjestöt ovat myöskään vieneet koulutustaan Koski-järjestelmään opintokeskusten kanssa kanssa tehtävän yhteistyön kautta