Siirry pääsisältöön

Q:lla





Kun kääntyy maanantaiaamuna Runeberginkadulta Tunturikadulle, Sulattamon teatteriväen tunnistaa jo kaukaa: isokokoinen nuorimies pipo silmillä, 20-luvun pikkuruinen dramaattinen diiva, Prinssi Kultakutri, jolta puuttuu vain kruunu. Sakean tupakansavun ja kahvimukeista nousevan höyryn läpi näkyy hymyileviä kasvoja, kaikki tervehtivät samaan aikaan, sormet harovat toisiaan tervehdykseksi.



Kahvi on tärkeää. Siitä aloitetaan, siihen palataan tauolla. Termoskannu on kiivaassa käytössä, joku konttaa tiskin takana etsimässä lusikoita. Ryhmän älykkö on saanut pahvimukinsa, asettunut rentoon asentoon sohvan nurkkaan ja kommentoi nyt sieltä maailman menoa kielitieteestä päivänpolitiikkaan, piirtää laajoja kaaria, poraa aukkoja todellisuudesta toiseen. Joku näyttää huonolta, kokoaa itseään syrjässä takki auki silmät suljettuina.



Puolikuun sali on hämärä ja karu, tuolit on koottu sekalaisiin pinoihin seinien viereen. Jaana aloittaa lämmittelyn: tunnustellaan, mitä oma kroppa sanoo tänä maanantaina. Nitisee ja natisee, sanoo toinen ohjaaja mutta jatkaa hartioiden pyörittelyä niin kuin muutkin. Pariharjoituksessa kosketetaan toisen nenää, niskaa, pohjetta. Aluksi kosketus aiheuttaa vain pienen väkinäisen värähdyksen, lopulta jotkut parit intoutuvat outoon tanssiin, jossa toinen yllyttää, toinen kertoo tarinaa.



Siirrytään häpeäkohtauksiin. Niitä on tahkottu koko kevät, häpeämielentilaan pääseminen sujuu ryhmältä helposti. Jonkun kohtauksessa on pitkä yksinpuhelu tai kuviteltu dialogi, joku ei sano sanaakaan. Mies tunnustaa puhelimessa tyttöystävälleen lähteneensä illalla ravintolasta toisen naisen matkaan. Katsojat eivät ole uskoa silmiään: hän itkee oikeasti, saa pakit ja lysähtää häpeänsä voimasta betonilattiaan. Nainen värjää tukkansa liilaksi ja tuskailee sitten miten voi lähteä tämän näköisenä psykoterapiaan, siihen minää korjaavaan. Kolmas esiintyjä tulee pälyillen näyttämölle, tuikkaa talon nurkan palamaan ja pakenee juosten paikalta. Mustatukkainen diiva käärii paitansa ja heittäytyy Shakiran rooliin. Kun yksi palaa paikalleen, toinen on jo valmiina omaan kohtaukseensa. Yleisö vastaa.



Nuori nainen istuu hiukan etäämmällä muista. Hän ei osallistu nilkanpyöritykseen eikä pariharjoitukseen eikä astu kohtauksineen toisten eteen, hymyilee vain joskus sisäänpäin. Pieneen muistikirjaan syntyy merkintöjä. Kotiin päästyään hän lähettää käsikirjoittajalle 19 sivua tekstiä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Äidit – kiitos teille hoivasta, rajoista ja rakkaudesta!"

ADHD-liitto on tehnyt vahvaa yhteistyötä Taiteen Sulattamon Kokemuksesi on arvokas -hankkeen kanssa. Liitto on tunnistanut kokemus- ja vertaiskoulutustensa oppimisympäristön PAIKKO-järjestelmän avulla. Liitolle on myös juuri myönnetty Kokemustoiminnan vastuullisuuden sydän. ADHD-liiton kokemustoimijan, Leevin, sanoin haluamme toivottaa hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja äidinmielisille! "Äidit – kiitos teille hoivasta, rajoista ja rakkaudesta!  HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ Hei, luet ajatusvirtaani, joten pahoittelen mahdollisia sekoiluja ja ylipitkiä virkkeitä. Ajatus tämän tekstin kirjoittamiseen lähti alun perin kokemustoiminnan kautta. Luodessani omaa tarinaani esitettäväksi ja sitä esittäessäni ADHD-liiton kokemustoimijakoulutuksessa, kouluttajani nosti erään huomion puheestani, joka poiki lopulta idean tämän tekstin kirjoittamiseen. Tuo huomio oli samaan aikaan hyvin pieni asia, jonka itsekin olin naurahtaen ohimennen maininnut huomioimatta sitä kuitenkaan sen enempää, mutta kuten...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kokemustoiminnan monet kasvot: Virike ry

Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Seuravaaksi esittelemme Virike ry :n kokemusasiantuntijan, Heidin. "Olen Heidi, iältäni 46v, ja olen käynyt kokemusasiatuntijakoulutuksen Virike Ry:llä vuonna 2020 Mikkelissä. Olen koulutukseltani päihde- ja mielenterveystyön lähihoitaja, mutta ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo useita vuosia kroonisten kipujen, masennuksen, ja Ehlers-Danlosin syndrooman takia. Arvokkain oppi, jonka sain kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli se, että olen ihmisenä tärkeä. Omalla sairastumiskokemuksella on merkitystä, se ei ole mennyt hukkaan. Sain siitä hyvän työkalun, jolla voin auttaa esim. terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita laajentamaan ajattelutapojaan koskien meitä sairastuneita. Lisäksi koulutus poisti sitä valtavan suurta häpeää, jota koin todella pitkään sairastumisestani.  Olen käynyt kertomassa tarinaani kouluilla opiskel...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vastuullista kokemustoimintaa Pirkanmaalla

Pirkanmaan hyvinvointialue vastaanotti ensimmäisenä hyvinvointialueena vastuullisuuden sydän -merkin Pirkanmaan hyvinvointialueen Asiakaskokemuksen ja osallistumisen vastuualueen tiimi sai ”Kokemuksesi on arvokas”-hankkeelta yhteydenoton, johon tartuimme mielenkiinnolla. Ensimmäisessä tapaamisessa kuulimme tärkeää tietoa kokemusasiantuntijakoulutuksesta ja millä tavoin kokemusasiantuntijatoiminnan vastuullisuutta edistetään hankkeen suomin mahdollisuuksin. Olimme vaikuttuneita ja vakuuttuneita, että laatimamme toimintamalli hyvinvointialueemme käyttöön on vastuullinen ja joustava sekä edistää kokemusasiantuntijuuden käyttöönottamista laajemmin kaikilla tehtävä-alueilla. Pirkanmaan hyvinvointialue ei kouluta kokemusasiantuntijoita, mutta koulutus- tai valmennuskokonaisuus olisi varteenotettava mahdollisuus järjestää erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin räätälöityjä asiantuntijoita tukemaan toimintaa yhdessä ammattilaisten kanssa.  Olimme ilahtuneita, kun meille myönnettiin Vastuulli...
Lähetä kommentti
Lue lisää