Siirry pääsisältöön

Kesä





Muistan sen lapsuuden kesän, kun naapuriin tuli kesävieraita. Sillä perheellä oli minun ikäiseni tytär. Hän otti minut mukaan leikkeihinsä. Pitkän kesän kirmasimme pitkin metsiä, rakensimme majaa, hyppäsimme takapihalla korkeutta. Satoi tai paistoi, heräsin innostuneena jokaiseen aamuun. Kun syksy tuli ja hän lähti, olin yksinäisempi kuin koskaan.

Mietin kuinka Sulattamosta ja sulattamolaisista on tullut iso ja tärkeä osa elämääni. Kuinka taiteen ja teatterin tekeminen on tuonut elämään uudenlaisia ulottuvuuksia.

Olen ensimmäistä kertaa tekemässä jotain tärkeää. Jaan itsestäni kappaleen maailmalle taiteen avulla. Tulen näkyväksi, olen osana isompaa kokonaisuutta. Olen saannut tämän kevään ja talven olla mukana jossakin mitä ei ole aikaisemmin ollut, tällaisesta en ole koskaan päässyt osalliseksi. Tunne on hieno: en ole kuntoutuja tai mielisairas tai muuten vain lokeroitu. Olen tekijänä osana kokonaisuutta, olen päättäjänä, vaikuttajana.

Odotan sitä päivää, kun Sulattamo saa oman paikan, tilan, tukikohdan, jossa taidetta ja luovuutta saa toteuttaa. Se odotus on valopilkku elämässäni. Haaveilen, kuinka kokoonnumme tukikohtaan, suunnittelemme, kehittelemme, toteuttamme. Se haave on kaunis ja kirkas minulle, joka olen tekijänä mukana.

Mutta se ei ole välttämättä kaikkien haave. Ymmärtävätkö päättäjät, mitä olemme tekemässä? Kiinnostaako se todellisuudessa ketään? Luemme kauniita sanoja, että kuinka tärkeää on mahdollistaa kulttuurin ja taiteen tekeminen kaikille, myös mielenterveyskuntoutujille. Mutta jääkö se vain virkamiesten kauniiksi sanoiksi?

Kun tulemme taiteen tekijöinä näkyviksi ja kuuluviksi uudelleen ja uudelleen, uskon että koittaa vielä se päivä, jolloin meidän tekemistämme ei voi enää ohittaa. Siksi ajattelen, että minun ei tarvitse pelätä tämän loppumista. Saan kääntää katseeni aurinkoon, hymyillä ja olla vain. Sulattamolaiset eivät nimittäin anna periksi.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Työkokeilu on selvästi kohentanut sosiaalista itsetuntoani

Millaisia kokemuksia Taiteen Sulattamon työkokeilijoilla on työkokeilustaan? Mitkä asiat motivoivat heitä ja millaisia heidän työpäivänsä ovat? Tässä blogitekstissä pääset lukemaan Luovan taidetoiminnan työkokeilijoiden Vilman ja Sateen kokemuksista. Sade (vas.) ja Vilma taidetoiminnassa tekemiensä teosten kanssa. Kuva: Taiteen Sulattamo 4/2025. Työkokeilun tyypillisiä päätavoitteita on saada työkokemusta ja kartoittaa tulevaisuuden uravaihtoehtoja. Toisille työkokeilun tavoitteena on saada arkeen rutiinia ja rakennetta. Työkokeilussa Taiteen Sulattamolla pääsee myös tutustumaan laajasti järjestötoimintaan. Myös työkokeilijat Vilma ja Sade allekirjoittavat nämä tavoitteet. He kokevat tavoitteensa myös toteutuneen erinomaisesti ja uskovat työkokeilusta olevan hyötyä tulevaisuudessa. Vilma kertoo työkokeilustaan näin: “Halusin juuri Taiteen Sulattamolle työkokeiluun, koska huomasin viihtyväni täällä. Taide on minulle tärkeää, joten tuntui luonnolliselta hakeutua työkokeilupaikkaan, jossa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Erään koulutuksen tarina - Kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistuja kertoo

Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Hengittäkää sisään ajatuksia, joita koette tarvitsevanne tänään. Puhaltakaa ulos ajatuksia, joista haluatte päästää irti. Päästän mielessäni irti häpeästä, liiallisesta analysoimisesta ja itsekriittisyydestä. Sisään hengitän lempeyttä, rauhaa sekä kykyä keskittyä hetkeen. Tämän maadoittumisharjoituksen myötä palaan mielessäni muistelemaan sitä, kuinka tällaisen maadoittumisharjoituksen ja fiilisringin jälkeen tuntui luontevalta sukeltaa omaan kokemukseen taiteen keinoin. Taidemenetelmät olivat todella monipuolisia ja oli erityisen tärkeää, että ryhmässä vallitsi lempeä ilmapiiri, jossa oli turvallista kokeilla omien rajojen mukaan myös sellaisia taidemenetelmiä, jotka tuntuivat itselle vaikeilta tai joissa koki olevansa huono. Usein taidemenetelmiä varten piti päättää joku tietty tapahtuma omasta tarinasta. Tapahtuman valitseminen tuntui itselle usein haasteelliselta, mutta lopulta se toi näkyväksi, mitkä tapahtumat omassa tarinassa ovat niitä ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Nuorten kokemuksia taidetoiminnasta

Toivoa ja turvaa taiteen kautta - Nuorten kokemuksia Sulattamolta Taide voi tukea nuoren mielenterveyttä monin tavoin, erityisesti silloin, kun se mahdollistaa kohdatuksi tulemisen, turvallisuuden tunteen ja yhteyden muihin. Tätä vaikutusta vahvistavat Nuorten Sulattamon palautekyselyt, joihin vastasi kymmeniä nuoria kevään ja kesän 2025 aikana. Vastausten perusteella on selvää: taide ei ole vain tekemistä, se on väylä itsetuntemukseen, yhteyteen ja toipumiseen. Turvallinen tila rakentuu kohtaamisesta Valtaosa nuorista koki taidetoiminnan ilmapiirin turvalliseksi ja avoimeksi. Ohjatut ryhmät, kesäleirit ja vierailupäivät tarjosivat mahdollisuuden tulla nähdyksi sellaisena kuin on, ilman suorituspaineita tai diagnooseja. Taiteen tekeminen toimi paitsi itseilmaisun välineenä, myös tunteiden käsittelyn ja ilon lähteenä. Nuoret sanoittivat kokemuksiaan näin: "Se oli kivaa, että minua kuunneltiin." "Tuli tunne, että mua oikeasti autetaan." "Sain olla oma itseni il...
Lähetä kommentti
Lue lisää