Siirry pääsisältöön

Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen




Kokemusasiantuntijuutta, kokemustietoa ja osaamista yli rajojen! 


Taiteen Sulattamossa on jo pitkään tehty eurooppalaista asiantuntijatiedon vaihtamista yli
valtakunnan rajojen. Yhteistyötä on tehty Keski-Euroopan, Baltian maiden sekä erityisesti
Viron toimijoiden kanssa.

Koronapandemia pääsi katkaisemaan yhteiskehittämisen ja hiljensi suunnitelmat kansainvälisestä asiantuntijayhteistyöstä. Nyt Taiteen Sulattamo on kuitenkin päässyt aloittamaan yhteistyön virolaisen Kogemusnõustajate Kodan kanssa. Valmistelut yhteiselle kehittämishankkeelle on käynnistetty ja tavoitteena on aloittaa vuonna 2022 tulevaisuuteen katsova hankeyhteistyö.

Virossa ja Suomessa on asiantuntijuutta kummallakin puolella Suomenlahtea, jonka jakaminen on
tärkeää ja hyödyllistä. Erityisesti toimintamallien yhteisessä kehittämisessä, sekä asiantuntijuuden
vaihdossa on paljon, mitä voimme oppia toisiltamme. 

Virossa kokemusasiantuntijatoiminta on kehittynyt nopeasti. Toiminnan ja koulutuksen taso on korkealaatuista sekä tulevaisuusorientoitunutta. Rajat ylittävällä kehittämishankkeella pääsemme jakamaan toisillemme hyviä käytänteitä, toimintamalleja sekä tietoa. Tutkimustiedon tuottaminen on yksi tärkeä tehtävä tässä hankkeessa.

Taiteen Sulattamossa uskomme kokemustoiminnan yhteiskehittämiseen, yhdessä oppimiseen ja
uuden luomiseen. On kiinnostavaa päästä luomaan uusia toimintamalleja ja kehittämään kokemustoimintaa tulevaisuudessa myös kansainvälisesti.

Tällä hetkellä kokemusasijantuntijatoiminta ja sen vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhteiskunnallisessa elpymisessä mielenterveyden haasteiden kanssa elävien ihmisten tukeminen ja yhteiset ponnistukset ovat tärkeässä roolissa. Laadukas ja vahva kokemusasiantuntijatoiminta voi parhaimmillaan vastata tähän osana elpymisprosessia yhteiskunnissa. 

Ilmiö on globaali, eikä se tunne maarajoja. Tämän vuoksi juuri nyt on oikea hetki laittaa panoksia kansainväliseen kehittämistyöhön kokemusasiantuntijatyön saralla.

Pidimme yhteiskehittämispäivän Taiteen Sulattamolla virolaisten asiantuntijoiden Kairit Lindmäe
ja Urme Punson kanssa. Päivän antina oli uusia ajatuksia - hyvänä esimerkkinä taloudellisesta näkökulmasta terveydenhuollon rakenteisiin tuotettava kokemusasiantuntijatyö ja -tieto. 

Millaisia positiivisia ratkaisuja talouden näkökulmasta kokemusasiantuntijatyö voisi yhteiskunnalle tuottaa? Miten kokemusasiantuntijaosaamista voidaan hyödyntää terapiaan pääsyä jonottavien tukemisessa? Miten kokemusasiantuntija voisi omalla tiedollaan olla vahvemmin terveyden- ja sosiaalikentän rakenteiden, sekä toimintojen asiantuntijana? 

Saimme yhden päivän aikana luotua monia kehittämisideoita, joita lähdemme yhdessä kehittämään ja tutkimaan. Olemme iloisia ja kiitollisia alkaneesta kehittämisyhteistyöstä upeiden kumppaneiden kanssa!

Yhteinen ajatuksemme on, että asiat eivät ole koskaan valmiita, vaan laadukkaan kokemustoiminnan ja kokemusasiantuntijuuden tae on jatkuva pitkäkestoinen kehittämis- ja tutkimustyö.

Hankkeen etenemisestä tulemme julkaisemaan tietoa ja materiaalia niin Taiteen Sulattamon, kuin Kogemusnõustajate Koda nettisivuilla.

Suomeksi:
www.taiteensulattamo.fi

Viroksi:
https://www.kogemuskoda.ee/

Helsinki 9.9.2021
Toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani




 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulevaisuuden kokemusasiantuntijuus

Kokemusasiantuntijuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on ollut läsnä jo pitkään. Ammattilaisten rinnalla toimivat kokemusasiantuntijat tuovat laatua ja lisäävät ymmärrystä monin eri tavoin. Kokemusasiantuntijuuden juuret ovat vertaistoimijuudessa ja kumpuavat vertaisten toisilleen antamasta tuesta. Viimeisten 20-vuoden aikana kokemuksen käyttäminen osana päihde- ja mielenterveyspalveluita on tullut jäädäkseen, siltikään meillä ei ole olemassa selkeää näkemystä siitä miten erilaisia kokemukseen perustuvia toimintoja tai työtä määritellään. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistoimijuuden rajat ovat häilyviä ja määritelmät epäselviä. Kokemukseen perustuvan tiedon ja osaamisen käyttämistä on yritetty selkeyttää palvelurakenteissa erilaisilla nimikkeillä ja jakamalla kokemusasiantuntijoita koulutettuihin ja kouluttamattomiin. Koulutuksen perusteella jaottelu ei toimi täysin sekään koska meillä ei ole olemassa yhtenäistä laatuun perustuvaa kokemusasiantuntijakoulutusta. KA-koulutuste

Lähtötervehdys kouluttajalta

Päädyin raskain mielin lopettamaan oman kouluttajan polkuni Taiteen Sulattamolla syyskuussa 2022. Vajaassa kahdessa vuodessa koulutin Taiteen keinoin esiintyviä kokemusasiantuntijoita neljä ryhmää sekä kokosin Kotkassa yhden häpeää käsittelevän työpajan. Kouluttajan polku oli antoisa, vaikka korona-pandemia sitä kovin yrittikin koetella.  Ensimmäisenä haluan kiittää Taiteen Sulattamoa siitä luottamuksesta, jolla sain omaa kouluttajuuttani rakentaa. Vaikka koulutusrakenteessa oli eheät raamit työlle, pystyin vapaasti soveltamaan taiteen tekemistä jokaiselle ryhmäkokonaisuudelle sopivaksi. Lisäksi sain liittää koulutukseen häpeää käsitteleviä tehtäväkokonaisuuksia ja toteuttaa niitä yhdessä koulutettavien kanssa. Oma taiteellinen näkemykseni myös vahvistui, kun sitä ei koskaan kyseenalaistettu mistään suunnasta. Luottamus Sulattamolta päin antoi mahdollisuuden tehdä työtä juuri sillä palolla, jota minulla on sitä kohtaan ollut.  Toisena kiitän yhteistyötahoja, joiden kanssa olen työskenn

Pois pulpetista! Osaamisperusteinen kokemusasiantuntijakoulutus

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava