Siirry pääsisältöön

KokemusX:ät kehittämässä

 Mitä saadaan aikaan, kun lähes kolmekymmentä kokemusasiantuntijaa kokoontuu iltapäiväksi yhteisen tärkeän asian äärelle etäyhteydellä? Ainakin paljon keskustelua, kolme sivua Padlet-kommentteja ja tietenkin sitä jo perinteistä teknistä säätöä.

Kuvakaappaus hankkeen yhteiskehittämisalustalta Mirosta.

Kokemuksesi on arvokas -hanke on halunnut kuulla ja toteuttaa koko kokemustoiminnan kentän toiveita. Erityisen tärkeänä on pidetty sitä, että myös kokemusasiantuntijat pääsevät ääneen ja kertomaan kokemuksiaan sekä näkemyksiään koulutuksesta. Maaliskuussa pidetyn kehittämisiltapäivän voidaan ajatella toisaalta olleen jatkoa ensimmäiselle organisaatioille suunnatulle kehittämistilaisudelle, kuin kokemusasiantuntijoiden oman kahden iltapäivätuokion ensimmäinen osa. On ilahduttavaa, että tilaisuuksissamme näkyy jo nyt vanhoja tuttuja aktiiveja, jotka toimivat usein kaksoisroolissa sekä kokemusasiantuntijana, että oman organisaationsa edustajana, niin kouluttajana, koordinoijana kuin hanketyöntekijänä tai asiantuntijavieraanakin.

Erityisen tärkeänä on pidetty sitä, että myös kokemusasiantuntijat pääsevät ääneen ja kertomaan kokemuksiaan sekä näkemyksiään koulutuksesta.

Tapahtuman rakenne oli suhteellisen perinteinen ja simppeli: orientoiva lämmittelytehtävä, kertaus päivän ohjelmasta ja toivotuista toimintatavoista, pieni hankeinfo ja sen jälkeen jakaantuminen pienryhmiin Teamsin automatisoidulla toiminnolla kehittämistehtävän pariin. Kehittämishetken jälkeen kävimme läpi tuotokset ryhmittäin. Iltapäivän lopussa oli mahdollisuus antaa pikapalautetta iltapäivän tunnelmista Mentimeterillä ja sitten aikaa olikin enää loppusanoille.

Järjestäjän näkökulmasta palautteen lukeminen oli antoisaa, sillä etäalustalla toimiessa emme voi olla varmoja, tippuuko joku linjoilta ja pienryhmistä, tai onko etukäteen hyvin suunniteltu kysymyspatteristo kuitenkaan toimiva, tarpeeksi (vai peräti liikaa) keskustelua herättävä ja miten aika ylipäätään suhteutuu annettuun tehtävään.

Yksityiskohta kokemusasiantuntijoiden kehittämisiltapäivän Padlet-koosteesta.

Tärkeimmäksi palautteen mukaan koettiin ylipäätään yhteen kokoontuminen, verkostoituminen, yhdessä työskentely sekä toisten kokemusten kuuleminen ja sitä kautta oman ajattelun avartuminen. Osa olisi tosin toivonut lisää aikaa keskusteluun ja ryhmätehtävän koosteen tekoon, minkä lisäksi jo nyt toivottiin syvempää pohtimista kehittämiseen. Palautteesta nousi myös toive, että aiheita pääsisi pohtimaan etukäteen ennen työpajaa. Tämä on varteenotettava idea ja seuraavassa tapahtumassa voimmekin ottaa mukaan myös orientoivan, etukäteen ilmoittautuneille lähetettävän ennakkotehtävän.

Palautteesta nousi myös toive, että aiheita pääsisi pohtimaan etukäteen ennen työpajaa.

Seuraava kokemusasiantuntijoiden tilaisuus järjestetään toukokuun puolessa välissä. Tässä tapahtumassa pääsemme varmasti jo syvemmälle aiheeseen, jatkojalostamaan Padlet-koosteesta nousseita kehityskelpoisia ideoita ja ihan oikeasti yhteiskehittämään koulutussisältöjä. Kuten yksi osallistuja summasi, yhteiset pohdinnat ja aivoriihet ovat hyviä, sillä niissä me kokemusasiantuntijat olemme parhaimmillamme! Tervetuloa mukaan!








Lumisin kevätterveisin,

hankekoordinaattori Iiramaria



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kokemustoiminnan monet kasvot: Surevan kohtaaminen

  Kokemuksesi on arvokas - hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin, kuinka monissa organisaatioissa ja monimuotoisena erilaista kokemustoimintaa järjestetään. Tässä ensimmäisessä osassa esittelemme Surevan kohtaaminen -toiminnassa vaikuttavan Tuijan.  Olen Tuija Udd-Manninen. Olen 37 vuotta ja teen kokemuspuheenvuoroja edustaen niin Nuoret Lesket kuin Surunauha -järjestöäkin. Olen toiminut kokemusasiantuntijana vuodesta 2022 lähtien. Mielestäni tärkein ja arvokkain oppi käymästäni kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli, että puheenvuoroa tehdessä saa ja pitääkin olla oma itsensä.  Kokemuskentällä olen tehnyt puheenvuoroja liittyen työelämään, lasten surusta sekä mitä läheisen itsemurhan kokeminen vie ja tuo omasta elämästä. Olen ollut mukana muutamassa projektissa, jossa on kehitetty tiedon ja avun löytymistä surun keskellä. Puheenvuoropyynnöt olen usein

Kokemustoiminnan monet kasvot: Virike ry

Kokemuksesi on arvokas -hankkeen blogisarjassa “Kokemustoiminnan monet kasvot” esitellään eri organisaatioissa toimivia kokemusasiantuntijoita ja vertaisia. Seuravaaksi esittelemme Virike ry :n kokemusasiantuntijan, Heidin. "Olen Heidi, iältäni 46v, ja olen käynyt kokemusasiatuntijakoulutuksen Virike Ry:llä vuonna 2020 Mikkelissä. Olen koulutukseltani päihde- ja mielenterveystyön lähihoitaja, mutta ollut työkyvyttömyyseläkkeellä jo useita vuosia kroonisten kipujen, masennuksen, ja Ehlers-Danlosin syndrooman takia. Arvokkain oppi, jonka sain kokemusasiantuntijakoulutuksesta oli se, että olen ihmisenä tärkeä. Omalla sairastumiskokemuksella on merkitystä, se ei ole mennyt hukkaan. Sain siitä hyvän työkalun, jolla voin auttaa esim. terveydenhuollon ammattilaisia ja opiskelijoita laajentamaan ajattelutapojaan koskien meitä sairastuneita. Lisäksi koulutus poisti sitä valtavan suurta häpeää, jota koin todella pitkään sairastumisestani.  Olen käynyt kertomassa tarinaani kouluilla opiskel

Best of Both Worlds – Kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestäminen yhteistyössä oppilaitosten kanssa

Kokemusasiantuntijuuden laajentuessa kasvaa paradoksaalisesti sekä paine koulutusten yhdenmukaisuuteen että monimuotoisuuteen. Erilaisia kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestetään ansiokkaasti sekä järjestöissä, hyvinvointialueilla että oppilaitoksissa. Järjestökoulutusten vahvuuksia ovat esimerkiksi kohderyhmän tunteminen, mahdollisuus pieniin opetusryhmiin, tuttuun toimintaympäristöön ja yksilöllisiin oppimispolkuihin. Järjestöissä ja hyvinvointialueilla on mahdollista luoda myös saumaton polku kokemusasiantuntijalle koulutuksesta kokemustoimintaan – ja sen yli.  Järjestöissä kuitenkaan harvoin on resurssia oppilaitostasoiseen koulutuksen laadunhallintaan. Useat sosiaali- ja terveysalan järjestöt toimivat myös STEA:n rahoituksella, jota ei ole tarkoitettu tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisen (tai edes sen oppimisympäristönä toimimisen) tukemiseen. Harvat järjestöt ovat myöskään vieneet koulutustaan Koski-järjestelmään opintokeskusten kanssa kanssa tehtävän yhteistyön kautta