Siirry pääsisältöön

KokemusX:ät kehittämässä

 Mitä saadaan aikaan, kun lähes kolmekymmentä kokemusasiantuntijaa kokoontuu iltapäiväksi yhteisen tärkeän asian äärelle etäyhteydellä? Ainakin paljon keskustelua, kolme sivua Padlet-kommentteja ja tietenkin sitä jo perinteistä teknistä säätöä.

Kuvakaappaus hankkeen yhteiskehittämisalustalta Mirosta.

Kokemuksesi on arvokas -hanke on halunnut kuulla ja toteuttaa koko kokemustoiminnan kentän toiveita. Erityisen tärkeänä on pidetty sitä, että myös kokemusasiantuntijat pääsevät ääneen ja kertomaan kokemuksiaan sekä näkemyksiään koulutuksesta. Maaliskuussa pidetyn kehittämisiltapäivän voidaan ajatella toisaalta olleen jatkoa ensimmäiselle organisaatioille suunnatulle kehittämistilaisudelle, kuin kokemusasiantuntijoiden oman kahden iltapäivätuokion ensimmäinen osa. On ilahduttavaa, että tilaisuuksissamme näkyy jo nyt vanhoja tuttuja aktiiveja, jotka toimivat usein kaksoisroolissa sekä kokemusasiantuntijana, että oman organisaationsa edustajana, niin kouluttajana, koordinoijana kuin hanketyöntekijänä tai asiantuntijavieraanakin.

Erityisen tärkeänä on pidetty sitä, että myös kokemusasiantuntijat pääsevät ääneen ja kertomaan kokemuksiaan sekä näkemyksiään koulutuksesta.

Tapahtuman rakenne oli suhteellisen perinteinen ja simppeli: orientoiva lämmittelytehtävä, kertaus päivän ohjelmasta ja toivotuista toimintatavoista, pieni hankeinfo ja sen jälkeen jakaantuminen pienryhmiin Teamsin automatisoidulla toiminnolla kehittämistehtävän pariin. Kehittämishetken jälkeen kävimme läpi tuotokset ryhmittäin. Iltapäivän lopussa oli mahdollisuus antaa pikapalautetta iltapäivän tunnelmista Mentimeterillä ja sitten aikaa olikin enää loppusanoille.

Järjestäjän näkökulmasta palautteen lukeminen oli antoisaa, sillä etäalustalla toimiessa emme voi olla varmoja, tippuuko joku linjoilta ja pienryhmistä, tai onko etukäteen hyvin suunniteltu kysymyspatteristo kuitenkaan toimiva, tarpeeksi (vai peräti liikaa) keskustelua herättävä ja miten aika ylipäätään suhteutuu annettuun tehtävään.

Yksityiskohta kokemusasiantuntijoiden kehittämisiltapäivän Padlet-koosteesta.

Tärkeimmäksi palautteen mukaan koettiin ylipäätään yhteen kokoontuminen, verkostoituminen, yhdessä työskentely sekä toisten kokemusten kuuleminen ja sitä kautta oman ajattelun avartuminen. Osa olisi tosin toivonut lisää aikaa keskusteluun ja ryhmätehtävän koosteen tekoon, minkä lisäksi jo nyt toivottiin syvempää pohtimista kehittämiseen. Palautteesta nousi myös toive, että aiheita pääsisi pohtimaan etukäteen ennen työpajaa. Tämä on varteenotettava idea ja seuraavassa tapahtumassa voimmekin ottaa mukaan myös orientoivan, etukäteen ilmoittautuneille lähetettävän ennakkotehtävän.

Palautteesta nousi myös toive, että aiheita pääsisi pohtimaan etukäteen ennen työpajaa.

Seuraava kokemusasiantuntijoiden tilaisuus järjestetään toukokuun puolessa välissä. Tässä tapahtumassa pääsemme varmasti jo syvemmälle aiheeseen, jatkojalostamaan Padlet-koosteesta nousseita kehityskelpoisia ideoita ja ihan oikeasti yhteiskehittämään koulutussisältöjä. Kuten yksi osallistuja summasi, yhteiset pohdinnat ja aivoriihet ovat hyviä, sillä niissä me kokemusasiantuntijat olemme parhaimmillamme! Tervetuloa mukaan!








Lumisin kevätterveisin,

hankekoordinaattori Iiramaria



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kulttuuripajat kulttuurihyvinvointitoiminnan ytimessä mielenterveyskentällä

  Mitä eroa on Taiteen Sulattamo ry:n ja kulttuuripajojen toiminnalla? Tämä kysymys nousee säännöllisesti esiin, mutta näkökulman voisi tällä kertaa kääntää myös siihen, mitä yhteistä niillä on. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti. Toimintamalli on saavuttanut pitkäjänteisellä menestyksekkäällä työllä vankan aseman ja kehittyy reagoiden kentän muutostarpeisiin. Kulttuuripajamalli on levinnyt ja juurtunut valtakunnalliseksi toimintamuodoksi. Taiteen Sulattamon tausta taas on vahvasti taiteen, erityisesti näyttämötaiteen, menetelmin tehtävässä mielenterveystyössä – taide edellä. Sulattamo tietää, miten taideprosessit edistävät mielenterveyttä. Työmme pureutuu aina taiteen kautta toimintaan ja taiteeseen toimintamme ytimessä. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti Vuosi 2023 on Taiteen Sulattamon kymmenes toimintavuosi. Taiteen Sulattamo sai alkunsa ammattitaiteilijoiden ja helsinkiläisten m

Lähtötervehdys kouluttajalta

Päädyin raskain mielin lopettamaan oman kouluttajan polkuni Taiteen Sulattamolla syyskuussa 2022. Vajaassa kahdessa vuodessa koulutin Taiteen keinoin esiintyviä kokemusasiantuntijoita neljä ryhmää sekä kokosin Kotkassa yhden häpeää käsittelevän työpajan. Kouluttajan polku oli antoisa, vaikka korona-pandemia sitä kovin yrittikin koetella.  Ensimmäisenä haluan kiittää Taiteen Sulattamoa siitä luottamuksesta, jolla sain omaa kouluttajuuttani rakentaa. Vaikka koulutusrakenteessa oli eheät raamit työlle, pystyin vapaasti soveltamaan taiteen tekemistä jokaiselle ryhmäkokonaisuudelle sopivaksi. Lisäksi sain liittää koulutukseen häpeää käsitteleviä tehtäväkokonaisuuksia ja toteuttaa niitä yhdessä koulutettavien kanssa. Oma taiteellinen näkemykseni myös vahvistui, kun sitä ei koskaan kyseenalaistettu mistään suunnasta. Luottamus Sulattamolta päin antoi mahdollisuuden tehdä työtä juuri sillä palolla, jota minulla on sitä kohtaan ollut.  Toisena kiitän yhteistyötahoja, joiden kanssa olen työskenn

Pois pulpetista! Osaamisperusteinen kokemusasiantuntijakoulutus

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava