Siirry pääsisältöön

Yksin ei tarvitse pärjätä - Friends-ryhmät nuorten mielen hyvinvoinnin tukena

Maaliskuussa on kulunut vuosi siitä, kun Nuorten Sulattamon toiminta käynnistyi. Merkittävä osa Nuorten Sulattamon toimintaa ovat mielenterveyden haasteista kärsiville nuorille ja nuorille aikuisille tarjottavat ryhmät, jotka perustuvat Friends-ohjelmaan. Friends-ohjelman on kehittänyt australialainen psykologian professori Paula Barrett, ja se perustuu kattavaan tieteelliseen tutkimukseen, arviointiin ja käytännön kokemuksiin. Ohjelma on maailmanlaajuisesti tutkittu ja käytetty, erityisesti ahdistuksen ja masennuksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Lisätietoa Friends-ohjelmasta löydät Aseman Lapset -järjestön verkkosivuilta sekä Friends-ohjelman kansainvälisiltä verkkosivuilta.

Ryhmiä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin Nuorten erityisvastaanottojen (ent. Nuorisoasema) sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nuorten psykososiaalisen tuen ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tiimien kanssa. Ryhmään osallistuminen ei kuitenkaan edellytä diagnoosia tai hoitokontaktia, pelkkä kokemus avun tarpeesta riittää. Kasvavat hoitojonot julkisessa terveydenhuollossa lisäävät yhteistyön ja kehittämisen tarvetta järjestöjen ja julkisen sektorin välillä. Järjestökentältä löytyykin valtava määrä sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista, mikä mahdollistaa julkisen sektorin toiminnan täydentämisen ja nuorille tarjottavien palveluiden monipuolistamisen. Lisäksi järjestöt pystyvät reagoimaan nopeasti ja joustavasti muuttuviin tilanteisiin.

Ryhmässä oppiminen on tehokasta, koska ihmiset oppivat parhaiten havainnoimalla ja toisistaan peilaten, etenkin tosielämän tilanteissa.

Nuorten Sulattamon ryhmissä harjoitellaan tärkeitä taitoja mielen hyvinvoinnin tukemiseksi ja oman pärjäävyyden lisäämiseksi. Tapaamisissa käsitellään monia samoja teemoja kuin yksilövastaanotoilla, mutta yhdessä pohtien ja nuorten omiin kokemuksiin perustuen. Ryhmässä oppiminen on tehokasta, koska ihmiset oppivat parhaiten havainnoimalla ja toisistaan peilaten, etenkin tosielämän tilanteissa. Lisäksi Friends-ohjelma kannustaa osallistujia ottamaan aktiivisesti osaa oppimiseen jakamalla kokemuksia ja kehittelemällä yhdessä uusia ideoita. Moni nuori onkin kokenut tärkeäksi, että on saanut rehellisesti pohtia ääneen omaa oloaan luottamuksellisessa ympäristössä.

Ryhmässä mahdollistuvat myös vertaistuki, osallisuuden kokemus, myönteiset ryhmäkokemukset ja vuorovaikutustaitojen harjaantuminen.

Nuorten ahdistuneisuus erityisesti sosiaalisissa tilanteissa on lisääntynyt, ja monella on voimakkaita erilaisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia. Tällöin pieni, suljettu ryhmä on turvallinen paikka harjoitella altistumista, tulla kohdatuksi sellaisena kuin on ja saada onnistumisen kokemuksia. Ryhmässä mahdollistuvat myös vertaistuki, osallisuuden kokemus, myönteiset ryhmäkokemukset ja vuorovaikutustaitojen harjaantuminen. Usein nuorille onkin helpottavaa huomata, ettei ole kokemustensa kanssa yksin.


Suurin haaste on ollut saada nuoria ryhmään, koska uudet tilanteet ja ihmiset jännittävät todella paljon. Nuorten Sulattamon tiimi on kuitenkin jaksanut tehdä sen eteen hartiavoimin töitä, koska lähes poikkeuksetta nuoret ovat kokeneet hyötyneensä ryhmästä, ja sinne on ollut aina kiva tulla. Myös nuorten sitoutuminen ryhmään erilaisista yksilöllisistä haasteista huolimatta on ollut ihailtavaa. Kun ahdistuneisuus on alkanut lievittymään ja koulupoissaolotkin vähenemään, ollaan jo saavutettu todella merkittäviä edistysaskeleita nuoren elämässä. Onpa jopa uusia ystävyyksiäkin syntynyt ryhmäläisten välillä.




Kirjoittanut Pia Raippalinna

Nuorten Sulattamo




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erään koulutuksen tarina - Kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistuja kertoo

Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Hengittäkää sisään ajatuksia, joita koette tarvitsevanne tänään. Puhaltakaa ulos ajatuksia, joista haluatte päästää irti. Päästän mielessäni irti häpeästä, liiallisesta analysoimisesta ja itsekriittisyydestä. Sisään hengitän lempeyttä, rauhaa sekä kykyä keskittyä hetkeen. Tämän maadoittumisharjoituksen myötä palaan mielessäni muistelemaan sitä, kuinka tällaisen maadoittumisharjoituksen ja fiilisringin jälkeen tuntui luontevalta sukeltaa omaan kokemukseen taiteen keinoin. Taidemenetelmät olivat todella monipuolisia ja oli erityisen tärkeää, että ryhmässä vallitsi lempeä ilmapiiri, jossa oli turvallista kokeilla omien rajojen mukaan myös sellaisia taidemenetelmiä, jotka tuntuivat itselle vaikeilta tai joissa koki olevansa huono. Usein taidemenetelmiä varten piti päättää joku tietty tapahtuma omasta tarinasta. Tapahtuman valitseminen tuntui itselle usein haasteelliselta, mutta lopulta se toi näkyväksi, mitkä tapahtumat omassa tarinassa ovat niitä ...

Toipujien oma Mielekäs Muutos - erään itseopiskelukurssin tarina

“Taiteen Sulattamon toiminta on todella tehnyt uusia aluevaltauksia”, huomasin ajattelevani, kun kirjauduin ensimmäistä kertaa valkoiseen, suorastaan askeettiseen oppimisympäristöön internetissä. Kaikki oli saanut alkunsa paria vuotta aikaisemmin erään kokemusasiantuntija Tim Saarisen ajatuksesta ja tässä sitä oltiin; luomassa jotain uutta jossain uudessa paikassa.  Käsillä oli Mielekäs Muutos -itseopiskelukurssi, jonka sisältöjä olimme kehittäneet yli vuoden ryhmiimme osallistuvien toipujien kanssa. Sisällöistä oli tullut niin hyviä, että halusimme kertoa niistä ja niiden tuomista hyödyistä koko maailmalle! Päädyimme aloittamaan kuitenkin koti-Suomesta ja kutsuimme mukaan ennakkoluulottomia testaajia. Materiaali ja tehtävät kannustivat oman elämän reflektointiin ja motivoivat tekemään muutoksia itsensä hyväksi. Testaajilla oli kaksi viikkoa aikaa tutustua kurssiin ja vastata palautekyselyyn. Kyselyssä kartoitettiin kokemuksia kurssin käytettävyydestä, rakenteesta, visuaalisesta il...

Taide on kuin paras ystävä

Läheisyys on yksi keskeisistä ihmisyyden perustarpeista. Samalla se on myös tunne ja kokemus, jonka taustalla vaikuttavat ilmiöt ja osatekijät ovat monisyisiä ja siksi niin ihmeellisen mielenkiintoisia. Ryhmätoiminnoissamme Sulattamolla, kun keskustelemme läheisyyden tarpeesta, usein esiin nousee yksinäisyys. Yksinäisyys koetaankin ainakin jossain määrin läheisyyden vastakohdaksi, vaikka kirjallisuudessa puhutaan useimmin yhteenkuuluvudesta ja yhteisöllisyydestä yksinäisyyden vastakohtana. Läheisyys ja yksinäisyys ilmiöinä, kokemuksina, tunteina, ovat varsin samankaltaiset, jos niitä tarkastelee esimerkiksi kysymysten “missä”, “milloin” ja “miksi” kautta. Kumpaakin tunnetta koetaan yksin ja yhdessä muiden kanssa hetkittäin, kausittain, satunnaisesti tai jatkuvasti.  Taide on mainio läheisyyden kokemuksen lähde. Puhuttelevan musiikin, hyvän kirjan, lempikomedian tai vaikuttavan näyttelyn parissa voi kokea olonsa hyvinkin läheiseksi itsensä, taiteilijan, hahmojen tai niiden kymmenien...