Taiteen Sulattamo ry

Kirjoittaminen ryhmässä. Mitähän siitäkin tulee? Menen kuitenkin rohkeasti mukaan antamatta omien ajatusteni muodostua korkeaksi kynnykseksi.   Ala-asteella aloin kirjoittaa tarinoita, ja minua pidettiin hyvänä ainekirjoittajana. Jo silloin lauseiden muodostaminen oli kuitenkin työlästä, kun koetin hioa niistä päässäni täydellisiä. Tai edes kelvollisia niin että kehtaisin näyttää tuotokseni opettajalle. Saati että kestäisin sen kun tarinani luettaisiin ääneen. Vertailin itseäni kovasti toisiin, ja kirjoittamisesta puuttuikin ilo sekä vapaus.   Olen käyttänyt sanoja paljon itseni peittämiseen, enemmän kuin paljastamiseen. Entä jos paljastaisin kirjoitustyöpajassa liikaa? Mitä me siellä edes teemme? Heittäydyin työpajan tehtäviin kuitenkin ennakkoluulottomasti, tavoittelematta mitään. Oli mielenkiintoista huomata, miten erilaisia ajatuksia esimerkiksi sana "punainen" tai "kesä" herätti. Kun luimme ääneen toisillemme jopa lämmittelyharjoituksetkin, se ava

Sulattamon vertaisohjaajan työ päiväkirja Vappu, Vappen, Vapaa, Vaihtoehto, Vapaapäivä... Tuo päivä tulossa. Ja sekin juuri vapaapäivänä. Eli en siis saa siitä ylimääräistä vapaapäivää. (epämääräistä mutinaa) Toinen viikko “töitä” on kohta puoliin naputeltu. Kello 14 tänään mikäli tarkkoja ollaan. Kuten viimeksi todettu, tämä viikko oli tautisesti rankempi. Mikäli tälläinen tautisuus jatkuu, en tiedä mitä kaikkea tartuntaa tästä vielä seuraa. Viikko alkoi sopparista poiketen jo maanantaina. Oli sellanen 4:n tunnin kokous. Tai noh, 1:n tunnin kokous ja heti perään 3:n tunnin kokous. Ensimmäinen tunti koski minun “työtäni” ja “työtehtäviäni”. Olivatpa keksineetkin minulle aivan mahtavan läjän työtä. Niin paljon, etten tule tästä selviämään edes 30 vuoden kakulla. Jälkimmäinen kokous olikin sitten jo tärkeämpiä asioita. Jotka valuivat aivoihini sulana massana. (vaikka maanantai ei ole virallisesti työpäiväni, tämä kuitattakoon harrastustoimintana. näin kukaan ei voi valitta

3-4 vuotta. 3-4 pitkää vuotta. Tuo aika on tapeltu, jotta saataisiin jotakin hienompaa, fiksumpaa, järkevämpää ja ihmisyyttä arvostavampaa maailmalle. Tapeltu, taisteltu. Hetkittäin jotakin voitettu. Hetkittäin liikaakin hävitty. Kun on itse mielenterveyskuntoutuja ja osallistuu tälläiseen hienoon juttuun, se todella voimistaa. Antaa luottamusta, uskoa, voimaa, sekä jopa sitä kuuluisaa päivärytmiä ja sisältöä niihin päiviin. Tärkeämpää silti, mitä itse olen siitä saanut, on se... Mitä niin lukuisat muutkin siitä ovat saaneet. He saavat sitä samaa, kukin omalla tavallaan omille tarpeilleen. Kun jäsen tulee suoraan suljetulta osastolta harjoituksiin. Takoo ne läpi vaikka ei jaksaisi. Sitten kun projekti on valmis, se kyseinen jäsen ei enää edes tarvitse osastoa. Se todella tuntuu jossakin. Se todella on muuttanut jotakin. Vähentänyt stressiä, masennusta, muiden mt-ongelmien vaikutuksia. Antanut sitä luottamusta, sekä yhtä parasta lääkettä koskaan: osallisuutta ja kuuluvuuden

Ah tuo niin ihana ja odotettu tapahtuma. Pitäisi kaikki mahdolliset pölyt, lika, tavarat yms muut hoitaa kerrasta. Imurointia, pyyhintää, järjestelyä, roskia... Miksei elämässä  voisi siis pyyhkiä roskiin myös murheita ja ongelmia. Veikkaan että se voisi jopa toimia. Joka kerta kun laitan jotakin imuriin tai roskiin, taidan samalla ajatella jotakin ikävää minkä siivoan elämästäni. Eli taidanpa tällä kertaa nauttia siivouspäivästä.

Ajatuksia luovasta kirjoittamisesta. Kirjoittamisen taito on luomisen taitoa. Luova kirjoittaminen on sanoilla luomisen taito. Sanoilla on maailmoja luova voima. Sanoilla voit luoda mielikuvituksen maailmoja, ja koskettaa ihmisten tunteita. Sanoilla voit vaikuttaa ihmisiin, ja muuttaa maailmaa. Kirjoittamisen taito on sanojen käyttämisen taitoa. Kirjoittamisessa vain mielikuvitus on rajana. Voit luoda kirjoittamalla kokonaisia maailmoja seikkailuineen ja ihmiskohtaloineen. Sanoilla voit opastaa ja viihdyttää, naurattaa ja saattaa kyyneliin. Paperilla voit herättää menneisyyden ja muistot taas henkiin, tai ennustaa tulevaa. Kirjoittamalla voit kuvata suuria tunteita, ja maalata ihmeellisiä mielikuvituksen maisemia.  Kirjoittamisen taito on niin kuin mikä tahansa taito. Harjoittelemalla sen voi oppia jokainen. Myös sinä voit oppia kirjoittamaan luovasti ja vapaasti. Voit oppia ilmaisemaan ajatuksiasi ja ideoitasi omin sanoin. Voit oppia luomaan mielikuvituksen maailmoja. Voit op

Eka bussi, toinen bussi, kolmas bussi. Mutta missä on minun bussini? Ei näy ei kuulu, ei tule bussia. Odottavan aika on pitkä, niin sitä aina sanotaan.  Tänään silti odottavan aika kääntyi aivan omituiseksi.  Kun myöhästyy bussista ja seuraava tulee 20:n minuutin kuluttua, sitä hivenen kiroaa. Kulmat menee kurttuun, saattaa potkaista bussipysäkkiä jos kukaan ei ole näkemässä. Niin,  että isovarvas taittuu 90 asteen kulmaan. Sen jälkeen huomio kiinnittyy vain sattuvaan varpaaseen ja tuska bussista myöhästymisestä helpottaa. Tänään kuitenkin eräs vanhempi rouva lähestyi minua. Aloitti suoraan näin: Hei, olen 90 vuotias vanha rouva, kun tässä näin sinut yksin odottamassa, ajattelin tulla tervehtimään. Tuosta se alkoi. Ja päätyi siihen, että tarkoituksella missasin kaksi seuraavaakin bussia. Siinä sai kuulla asuinalueestani pitkät pätkät mielenkiintoista historiaa. Lopuksi selvästi yksinäinen rouva melkein purskahti kyyneliin, kun lopulta hyppäsin bu

Yhdessä olemme enemmän, ja meistä versoo uutta. On aivan sama, millaisista lähtökohdista kukin on, tai millainen elämäntilanne tällä hetkellä on, jokainen on tervetullut omana itsenään ja jokainen voi löytää itsestään uusia puolia. Jotakin sellaista mihin ei kenties koskaan uskonut yltävänsä. Sulattamon harjoituspäivä on yksi viikon parhaita, tietää pääsevänsä ihanien ihmisten keskelle jakamaan kokemuksia, ajatuksia, heittäytymään impron maailmaan. Olemaan yhdessä toisten kanssa niin ettei ketään suljeta ulos, sekään ei arkielämässä ole itsestäänselvyys. Saa olla sellainen kuin on, vikoineen ja puutteineen, lahjoineen. Yksi meistä.   Yhteisöllisyys, yksilöllisyys, tasa-arvoisuus on Sulattamossa kulmakivi. Vertaisuus ja kokemus sen jakaminen on todella tärkeä ja merkityksellinen. Vertaisuus luo tasa-arvoisuutta ja antaa mahdollisuuden siihen, että voi tehdä yhdessä saman henkisten ihmisten kanssa olla luova ja luoda uusia taiteellisia kohtauksia, elämyksiä ja kokemuksia.   Esit