Siirry pääsisältöön

Luovaa kirjoittamista ryhmässä, ajatuksia, tunteita ja kokemuksia

Kirjoittaminen ryhmässä. Mitähän siitäkin tulee? Menen kuitenkin rohkeasti mukaan antamatta omien ajatusteni muodostua korkeaksi kynnykseksi.
 
Ala-asteella aloin kirjoittaa tarinoita, ja minua pidettiin hyvänä ainekirjoittajana. Jo silloin lauseiden muodostaminen oli kuitenkin työlästä, kun koetin hioa niistä päässäni täydellisiä. Tai edes kelvollisia niin että kehtaisin näyttää tuotokseni opettajalle. Saati että kestäisin sen kun tarinani luettaisiin ääneen. Vertailin itseäni kovasti toisiin, ja kirjoittamisesta puuttuikin ilo sekä vapaus.
 
Olen käyttänyt sanoja paljon itseni peittämiseen, enemmän kuin paljastamiseen. Entä jos paljastaisin kirjoitustyöpajassa liikaa? Mitä me siellä edes teemme? Heittäydyin työpajan tehtäviin kuitenkin ennakkoluulottomasti, tavoittelematta mitään. Oli mielenkiintoista huomata, miten erilaisia ajatuksia esimerkiksi sana "punainen" tai "kesä" herätti. Kun luimme ääneen toisillemme jopa lämmittelyharjoituksetkin, se avasi uusia polkuja mieleen ja joskus pois kävellessä tuntui kuin pää olisi pursuillut erilaisia näkökulmia, sanoja, hetkiä, tapoja toimia ja ajatella. Läkähdyttävä luomisen ilo sekä villi vapaus kuplivat askelissa. Tuntuu ihanalta heittäytyä kirjoittamiseen, antaa yhden lauseen johtaa seuraavaan ajattelematta, mikä on lopputulos. Kirjoitan satunnaisia mielikuviani paperille, luen toisille enkä mieti että miltä tämä kuulostaa. Kun jokainen kertoo ainakin vähän itsestään, minun ei tarvitse pelätä että paljastanko liikaa.
 
 Olemme saman pöydän ääressä tasavertaisina. En vertaa itseäni toisiin, vaan annan mielikuvien tulvia itsestäni ja kirjoitan ne paperille sekä kuuntelen mielenkiinnolla, mitä tehtävänanto herätti toisissa. Kaikkien tuottama teksti on arvokasta ja tärkeää, vaikka se olisi kuinka lyhyttä ja tulisi ulos millaisessa muodossa tahansa. Kirjoittamisen ei tarvitse olla yksinäistä puurtamista, vaan se voi olla myös antoisaa yhdessä heittäytymistä. Tarinani saa olla absurdi, hassu, hauska, tunteellinen, eikä sen tarvitse olla edes tarina. Muutamia sanoja, joku ajatus. Mitä tehtävänannosta kulloinkin mieleen tulee. Kukaan ei sano että se mitä teen on väärin, ei ole odotuksia eikä pettymyksiä. Yhdessä kirjoittaminen on antoisaa. Vapauttavaa. Ihanaa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuorten Sulattamon kesän taideleirin kuulumisia

Nuorten Sulattamon ensimmäinen taideleiri 13-17 -vuotiaille nuorille pidettiin kesäkuussa ja onneksi pidettiinkin!   Aloitimme taideleirin pohtimalla yhdessä nuorten kanssa kesää ja siihen liitettyjä suuria odotuksia ja isoja tunteita. Maalasimme canvakselle kesän tunnemaisemaa. Teoksissa näkyi monia värejä kuin tunteitakin ja teokset löytyvät meidän instagramista (@nuortensulattamo) taidenäyttelyn muodossa. Nuoret olivat valinneet teoksiinsa esimerkiksi monia sinisen sävyjä, jotka kertoivat kesällä koetusta yksinäisyydestä. Taiteen tekeminen voi parhaimmillaan tarjota sopivaa erillisyyttä omiin kokemuksiin ja tunteisiin, jolloin niitä voi olla myös helpompi sanallistaa itselleen sekä muille.  Nuorten yksinäisyys ja sosiaalinen ahdistuneisuus on kasvanut, minkä takia on tärkeää, että meillä on tarjota nuorille sellaisia turvallisia yhteisen tekemisen tiloja, joihin voisi tulla omana itsenään, ja joissa tekisi mieli käydä alun jännityksestä huolimatta jatkossakin.   Jaetun...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Erään koulutuksen tarina - Kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistuja kertoo

Hengittäkää rauhallisesti sisään ja ulos. Hengittäkää sisään ajatuksia, joita koette tarvitsevanne tänään. Puhaltakaa ulos ajatuksia, joista haluatte päästää irti. Päästän mielessäni irti häpeästä, liiallisesta analysoimisesta ja itsekriittisyydestä. Sisään hengitän lempeyttä, rauhaa sekä kykyä keskittyä hetkeen. Tämän maadoittumisharjoituksen myötä palaan mielessäni muistelemaan sitä, kuinka tällaisen maadoittumisharjoituksen ja fiilisringin jälkeen tuntui luontevalta sukeltaa omaan kokemukseen taiteen keinoin. Taidemenetelmät olivat todella monipuolisia ja oli erityisen tärkeää, että ryhmässä vallitsi lempeä ilmapiiri, jossa oli turvallista kokeilla omien rajojen mukaan myös sellaisia taidemenetelmiä, jotka tuntuivat itselle vaikeilta tai joissa koki olevansa huono. Usein taidemenetelmiä varten piti päättää joku tietty tapahtuma omasta tarinasta. Tapahtuman valitseminen tuntui itselle usein haasteelliselta, mutta lopulta se toi näkyväksi, mitkä tapahtumat omassa tarinassa ovat niitä ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vastuullista kokemustoimintaa Pirkanmaalla

Pirkanmaan hyvinvointialue vastaanotti ensimmäisenä hyvinvointialueena vastuullisuuden sydän -merkin Pirkanmaan hyvinvointialueen Asiakaskokemuksen ja osallistumisen vastuualueen tiimi sai ”Kokemuksesi on arvokas”-hankkeelta yhteydenoton, johon tartuimme mielenkiinnolla. Ensimmäisessä tapaamisessa kuulimme tärkeää tietoa kokemusasiantuntijakoulutuksesta ja millä tavoin kokemusasiantuntijatoiminnan vastuullisuutta edistetään hankkeen suomin mahdollisuuksin. Olimme vaikuttuneita ja vakuuttuneita, että laatimamme toimintamalli hyvinvointialueemme käyttöön on vastuullinen ja joustava sekä edistää kokemusasiantuntijuuden käyttöönottamista laajemmin kaikilla tehtävä-alueilla. Pirkanmaan hyvinvointialue ei kouluta kokemusasiantuntijoita, mutta koulutus- tai valmennuskokonaisuus olisi varteenotettava mahdollisuus järjestää erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin räätälöityjä asiantuntijoita tukemaan toimintaa yhdessä ammattilaisten kanssa.  Olimme ilahtuneita, kun meille myönnettiin Vastuulli...
Lähetä kommentti
Lue lisää