Sulattamo "Orjan" Työpäiväkirja 1.4

Viikko 4. Olen puoliksi rikki, katki, poikki, hajalla, muusina, ei niin ehjä, kuollut.
Koko viikko on mennyt Luukku esityksen harjoitusten parissa. Tai siis päivät ovat menneet sen parissa. Muut tunnit päivissä ovat menneet festareiden STRESSAAMISEEN. Jäsenten ongelmien ratkomiseen. Jäsenten tukemiseen. Kirjoittamiseen. Pohtimiseen. Vitutukseen. Väsymykseen. PROTESTOINTIIN!
Oli hyvinkin odotettavissa, että tämä viikko tulee olemaan poikkeuksellisen erilainen, sekä siltä pohjin myös stressaavampi. Olisin silti toivonut, että olisin edes hivenen pikkaisen vähemmällä päässyt. Jopa maanantai ja huominen lauantai on työpäiviä. Vaikka eivät sitä virallisesti ole. Virallinen työaikakin on vain kello 10-14. Vaikka olenkin tällä viikolla tehnyt lähes 8-10 tuntisia päiviä. Palkatta ;) (ellei kahvituksia lasketa mukaan)
Vitutusta ei helpota se, että ensimmäistä kertaa koskaan, löydän itseni tilanteesta, jossa VIHAAN jo ennakkoon esiintymistä. Itsetunto kateissa. Itseluottamus kateissa. Olen koko viikon rämpinyt harjoitukset läpi. Milloin unohdan vuorosanat, milloin unohdan itseni. Pitäisi kuitenkin muistaa, että esiintymisen tärkeimpiä sääntöjä on OMA HALU ESIINTYÄ. Ja juuri nyt tuota halua ei ole. Pelkään huomista. Pelkään sitä todella.
Edellisistä lauseista huolimatta. Jotta voisin koskaan edes yrittää tukea ketään toista ihmistä. Minun tulee noudattaa yleisiä ohjeita... Luota siihen, että tilanteet menevät omalla painollaan. Luota siihen, että muut pelastavat sinut dorkasta mokastasi kun unohdat edes saapua lavalle oikeaan aikaan. Luota siihen, että kun sinä mokaat, mokaavat varmasti kaikki muutkin! ;)
Jos sinä hyvä lukija ymmärrät yhtään mistään, yhtään mitään. Ymmärrät varmaan ensimmäisen rivin ensimmäisen kohdan. Viikko 4. Tarkoittaa, että olen ollut siis näissä hommissa täyden kuukauden. Voi veljet. Kokonainen kuukausi jo takana. Ja loppu elämä edessä. Voin vuodattaa teille lukijoille aivan mitä tahansa roskaa ja paskaa. Siitä huolimatta on täydellisen varmaa, että rakastan tätä matkaa, sekä näitä haasteita. Olen oppinut niin paljon. Olen löytänyt niin paljon. Olen myös menestynyt paljon.
Minun loistava suunnitelmani Sulattamo Orjan päiväkirja extrasta ei tule onnistumaan tähän hätään. Koska keinot tehdä se on toistaiseksi hukassa. Mutta älkää peljätkö! Minä olen sen luvannut, joten sen tulen vielä tekemään. Olen kuitenkin saanut taustalle henkilöitä, jotka siinä myöhemmin voivat jopa auttaa. Lämmin kiitos heille kaikille.
Koska fiilikset ovat odottavat, stressaavat, jännittyneet yms jne yms jne, en kykene nyt tuottamaan tämän parempaakaan tekstiä. Olen siitä pahoillani. Lupaan ja vannon silti, että vaikka kaikki huomenna menisi persiilleen, me kaikki selviydymme siitä silti kunnialla, voittoisina, menestyjinä. Koska mikään sen huonompi ei minulle, saati Taiteen Sulattamolle kelpaa. Me kaikki olemme taivaallisen ammattitaitoisia. Jopa silloin, kun emme tiedä tai ymmärrä yhtään mistään yhtään mitään. Olemmehan voittajia.
Tapaamme siis huomenna festareilla. Gloriassa. Kello 15 alkaen. Yhteistyössä nuorten tuottajien kanssa. Tule siis paikalle katsomaan mitä olemme saaneet aikaiseksi. Tule ihmeessä myös moikkaamaan minua. Pääset tapaamaan legendaarisen duunarin ihan livenä. Nimmareita en jaa, koska en ole stara. Mutta mahdollisesti pääset pompottamaan minua tekemään avustavia tehtäviä. Kuten avaamaan sinulle oven! TULE SIIS PAIKALLE! (tapahtuma on maksuton ja tarkoitettu kaiken ikäisille. tapahtuma on alkoholiton)
PRÖÖTS SIIS VAAN SULLEKKI. PÄIVÄKIRJA JATKUU ENSI VIIKOLLA. TAI JO SUNNUNTAINA JOS TARPEEKS OTTAA PÄÄHÄN! :P
Ps. Päiväkirjan tapahtumat ovat todellisia. Joskin hivenen fiktiolla höystettyjä. Minua ei ole pakotettu tekemään mitään, teen sitä omasta halustani. Taiteen Sulattamo ry on siis todellinen yhdistys, jossa olen tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taiteen ja mielenterveystyön yhdyspinnoilla

Taide ja kulttuuri ovat tärkeä koronakevään exit-väylä.

Mielenterveysbarometri on julkaistu 25.3.2021