Taiteen Sulattamo ry

Rakkauden hulluus ja hulluna rakkaudesta. Tai ainakin todella hulluna harjoituksista. Tulevan produktion harjoitukset hyvässä vauhdissa. Harvinaisen fyysistä tällä kertaa. Pitää liikkua paljon ja hakea hankalia asentoja. Ainakin  vaihtelu virkistää. Tai niin ainakin sanotaan. Oletan, että tästä projektista ja esityksestä tulee jälleen kerran jotakin legendaarisen mahtavaa. Sais ainaki olla jotakin mahtavaa, sen verran lujille ottaa tämä homma. Porukka on energistä ja onnellista. Ainakin siltä osin voisi sanoa, että meillä pyyhkii tooooodeeellaaaa hyvin. Jään innolla odottamaan seuraavia harjoituksia, sekä sitä mihin suuntaan tämä tästä lähtee kehittymään! Toivottavasti ihmiset tulevat sitten aikoinaan katselemaan!

Huhhuh, sanon minä. En muistanutkaan mitä oli tehdä produktiota lähes täydellä teholla. Vaikka ensimmäinen viikko on aina ehkä rajuin, siinä mielessä, että vaikka miten siihen on varautunut ajatuksissa, niin todellisuudessa arjen raakuus lyö vasten kasvoja. Yhtäkkiä oletkin tilanteessa, missä sinä et ainoastaan ole läsnä siinä hetkessä, hereillä, valppaana ja valmiina hyppäämään tunteesta toiseen yrittäen siinä samalla "plarin" tukemana sopertaa vuorosanojasi. Vaan lisäksi sinun on oltava tosi kärsivällinen, koska aina ei ole niin että pääsisit harjoittelemaan omia osuuksiasi kuin kerran päivän aikana.  Toisella harjoitusviikolla oli jo hieman enemmän sisällä touhussa ja koska muutamana päivänä tultiin harjoituksiin vasta puoliltapäivin tai jälkeen, niin osasi ehkä hieman paremmin säännöstellä jaksamistaan. Hieman. Ja siitäkin huolimatta olin perjantain koittaessa niin puhki, että päässä ei tapahtunut mitään. Ja kun sänkyyn rojahti, niin ylös ei enää päässyt.  ...

Herään aamulla ajatukseen muista kastelukannu!  Maanantaina  alkoi vihdoin  harjoituskausi ja sadan naisen tarinoita on alkanut elää näyttämöllä tekstinä, liikkeinä tunteina. Kuva:Anssi Taavitsainen Ohjaajana tajunut käsikirjoituksen muodon olevan haastava, sisälloltä merkittävä, erittäin vaikeasti draamallisesti käsiteltävä. Koska draaman kaarta ei ole, eikä ole valmista farssia mitä harjoitella. Ensimäisen päivän tunteet olivat, pelon sekaisia, epävarmoja ohjaajana olenko ottanut tekstiin oikeanlaisen suunnan. Osaanko käsitellä tarinaa niin että, siihen puhalletaan niiden tarinoiden naisten henki joka taustalla on. Ehkä se on jollain tavalla teoksen ydin, miten kolme naista saa hengittämään näiden sadan naisen tarinaa. Harjoituksissa teksti on kuin sipuli, jossa ohuita, paksuja kerroksia joita kuoritaan auki jotta saadaan näyttämölle teksitin sydän ja se henkki joka sieltä, ytimestä puhaltuu eloon. Teksti käsittelee koko ihmis elämän erilaisia tapahtumia, tu...

Uusi teatteri proggis sai hienon alun! Teemme tänä vuonna esitystä Teatteri Museon lavalle. Paikalle olis saapunut runsain mitoin uusia ja vanhoja kasvoja. Kaikkien kasvoilta pystyi lukemaan samat ajatukset, kuin mitä minullakin: Jännitystä, intoa, iloa, odotusta! Kaikki kiinnostuneina siitä, mitä tuleman pitää. Millainen tämä esitys tulee olemaan. Mitä kukakin tekee ja missä ja miten. Kaikkiin noihin saamme pian vastauksen! Ensimmäinen intensiivi viikko sisältää kolme tapaamiskertaa. Maanantai, tiistai ja huominen keskiviikko. Ajattelin aluksi kirjoittaa tämän huomenna, mutta päädyin sitten tähän päivään. Miten tiivistäisin omat ajatukseni muutenkin, kuin miten jo aluksi hivenen vihjasinkin. No ehkä siten, että todella mahtava fiilis. Todella lämmin olotila. Näiden Sulattamolaisten kanssa kun tekee produktioita, ne todella tuntuu jossakin. Henkilökohtaisella tasolla. Se tarjoaa niin paljon. Saa kuulua johonkin hienoon ryhmään, joka toimii saumattomasti yhteen. Tekee kaiken t...

Tein päätöksen ennen ensimmäisiä lukuharjoituksia, että jätän käsikirjoituksen lepäämään muutamaksi päiväksi. Olin lukenut tekstiä, jollain tavoin yli annokseen saakka. Tuntui että, ajatukset pyörivät samoissa kohtauksissa ja en saanut uutta kulmaa tekstiin. Alku viikosta maanantaina käsikirjoittaja Asta Honkamaa jätti tekstin lopulliseen muotoonsa minulle, muutoksineen ja pienillä lisäyksillä. Luin tekstin kerran ja jätin sen hautomaan mieleeni. Nainen 100 harjoitellaan Q-teatterilla puoli-q näyttämöllä. Aamulla päätin ajoissa mennä teatterille ja hengittää tilaa ajatellen, että pääsen parempaan työ vireeseen. Menin tilaan, ihastelin tilan rouheutta samalla tajusin unohtaneeni millaiset olivat näyttämöllä olevat pylvään. Jotenkin tyrmistyin vaikka tiesin tilassa olevat pylväät, olin unohtanut kuinka massiivisen rakenteen ne tilaan luovat. Istuin ja yritin luoda tilaan toisenlaisen tilan tunnun. Näyttelijät ja tuottaja saapui paikalle, keskustelu käynnistyi tuotannollisilla aik...

Nainen 100 on Taiteen Sulattamon teos Suomi 100 ohjelmistoon, syksyn mittaan voit seurata teoksen valmistumisen vaiheita, ohjaajan näkövinkkelistä Sulattamo blogissa. Nainen 100 on ensi-illassa 15.10.2017 Savoy teatterissa. Kello tikittää, harjoitukset lähestyvät. Tasan kuukauden kuluttua starttaa puoli-q näyttämöllä Nainen 100 harjoitukset. Ohjaajan tuskailua ennakko työskentelyn parissa. Mietin miten se on mahdollista, että aina on samassa tilanteessa vaikka kuinka hyvin valmistautuu on valtava määrä liikkuvia osia, palasia jotka eivät ole loksahtaneet paikalleen. Budjetti on suurta ilmaa kuin ilmalaiva. Tuotannolla on niin kiire, ettei vuorkaudessa riitä tunnit työhön. Jännitys momentit saavat ohjaajan mielessä välillä megalomaaniset mittasuhteet. Mikä, millainen, miksi Nainen 100 Nainen 100 on 100 naisen haastatteluihin perustuva teos naisesta, elämästä, ilosta, surusta elämän kaaresta mitä naisen elämään voi mahtua. Se on tarina, erilaisista elämän tapahtumista tarino...

Sulattamo Orjan Työpäiväkirja 3.2 Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Olen ollut orjana jo yli kolme kuukautta! Aivan uskomatonta. Suorastaan käsittämätöntä. Mihin tämä aika oikein valuu? Jos numeroa ihmettelette, yksi työpäiväkirja jäi tekstinä välistä. Koska se löytyy videona. En suosittele katsomaan sitä, sillä se on järkyttävää tekotaiteellista paskaa. Tosin ilman taiteellisuutta. Viime viikko oli ja meni. Silloin ei ollut ihmeitä. Tosin suurin ihme oli juhannus, joka luonnollisesti tuotti paljonkin kaikenlaista jännää. Vähintäänkin jänniä olotiloja. Varmaan johtui erilaisista juomista. Olin siis selvä, mutta epäselvä. En siis ainakaan humalassa. Tai jos olin, älkää pomolle siitä mitään mainitko! Ja eihän kuntoutujat alkoholiin saa muutenkaan koskea. Vaikuttaisivat vain turhan normaaleilta! Aika siis palaa johonkin. Pahemmin kuin minä auringossa. En siis ole järjestysnumeroista tai muistakaan enää täysin varma. Kun en ole varma koska viimeksi mitään olen kirjoitta...