Herään aamulla ajatukseen muista kastelukannu! Maanantaina alkoi vihdoin harjoituskausi ja sadan naisen tarinoita on alkanut elää näyttämöllä tekstinä, liikkeinä tunteina. Kuva:Anssi Taavitsainen Ohjaajana tajunut käsikirjoituksen muodon olevan haastava, sisälloltä merkittävä, erittäin vaikeasti draamallisesti käsiteltävä. Koska draaman kaarta ei ole, eikä ole valmista farssia mitä harjoitella. Ensimäisen päivän tunteet olivat, pelon sekaisia, epävarmoja ohjaajana olenko ottanut tekstiin oikeanlaisen suunnan. Osaanko käsitellä tarinaa niin että, siihen puhalletaan niiden tarinoiden naisten henki joka taustalla on. Ehkä se on jollain tavalla teoksen ydin, miten kolme naista saa hengittämään näiden sadan naisen tarinaa. Harjoituksissa teksti on kuin sipuli, jossa ohuita, paksuja kerroksia joita kuoritaan auki jotta saadaan näyttämölle teksitin sydän ja se henkki joka sieltä, ytimestä puhaltuu eloon. Teksti käsittelee koko ihmis elämän erilaisia tapahtumia, tunteita ja viva
Blogissa jaetaan havaintoja ja pohdintoja mielenterveydestä, kulttuurihyvinvoinnista ja yhteisöllisen taiteen voimasta.