Taiteen Sulattamo ry

  Helmikuussa 2023 istun Taiteen Sulattamon koulutustilassa seuraamassa Kokemustarinailtamia. Takana on kolmen ja puolen kuukauden matka, jonka aikana olemme ihanan ryhmän kanssa jakaneet monia hetkiä.  Matkan varrella olen saanut seurata heidän kehittymistään ja puhkeamistaan kukkaan. Käynnissä olevissa kokemuspuheenvuoroissa tämä todentuu ja katselen ihaillen uusien kokemusasiantuntjioidemme taitavaa tekemistä. Miten hieno kokemus meillä onkaan takana! Samalla rintaan hiipii jo haikeus: pian tämä yhteinen matkamme on väistämättä takana! Aloittaessani Taiteen Sulattamolla huhtikuun alussa 2022 perin edeltäjiltäni Sulattamon edellisen Kaunis mieli -hankkeen aikaisen koulutusmallin. Tätä koulutusmallia lähdin kehittämään ja uusimaan. Onnekseni sain paljon apua toiminnanjohtajaltamme, Kokemuksesi on arvokas -hankkeen väeltä, taitavilta kouluttajiltamme sekä ennen kaikkea kokemusasiantuntijoilta, jotka ihanalla tavalla kertoivat omia näkemyksiään. Uusi koulutusmalli alkoi syntyä. Uusi kou

  Mitä eroa on Taiteen Sulattamo ry:n ja kulttuuripajojen toiminnalla? Tämä kysymys nousee säännöllisesti esiin, mutta näkökulman voisi tällä kertaa kääntää myös siihen, mitä yhteistä niillä on. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti. Toimintamalli on saavuttanut pitkäjänteisellä menestyksekkäällä työllä vankan aseman ja kehittyy reagoiden kentän muutostarpeisiin. Kulttuuripajamalli on levinnyt ja juurtunut valtakunnalliseksi toimintamuodoksi. Taiteen Sulattamon tausta taas on vahvasti taiteen, erityisesti näyttämötaiteen, menetelmin tehtävässä mielenterveystyössä – taide edellä. Sulattamo tietää, miten taideprosessit edistävät mielenterveyttä. Työmme pureutuu aina taiteen kautta toimintaan ja taiteeseen toimintamme ytimessä. Kulttuuripajatoiminta on kulttuurimenetelmiä hyödyntävän mielenterveystyön johtotähti Vuosi 2023 on Taiteen Sulattamon kymmenes toimintavuosi. Taiteen Sulattamo sai alkunsa ammattitaiteilijoiden ja helsinkiläisten m

  Kokemusasiantuntijatoiminta on laajentunut ja vakiintumassa arvokkaaksi osaksi sosiaali- ja terveysalan kenttää. Toiminta on ollut jo pitkään myös lähellä Taiteen Sulattamon sydäntä: Kaunis mieli -hanke (STEA/2018–2020) kehitti kokemusasiantuntijakoulutusta soveltavan taiteen menetelmin toteutettavaksi. Mallia on jalostettu ja hyödynnetään Sulattamon koulutuksissa tälläkin hetkellä. Nyt Sulattamo hallinnoi Kokemuksesi on arvokas -hanketta (STEA/2022–2024), joka yhtenäistää ja kehittää kokemusasiantuntijakoulutusten – ja muiden eri tavoin nimettyjen vastaavien koulutusten – kenttää valtakunnallisesti. Vuoden lopussa minulla oli mahdollisuus fasilitoida Sulattamossa parhaillaan toteutettavan kokemusasiantuntijakoulutuksen ryhmän reflektiopäivää. Keskustelimme koulutettavien kanssa laajasti koulutuksesta ja kokemusosaamisen hyödyntämisestä. Kokemusasiantuntijoita toimii monenlaisissa tehtävissä, mutta selkeitä yhtenäisiä linjoja ja käsitteitä ei kentällä ole. Toiminnan monimuotoisuus

  Olisipa joku keino saada kokemusosaamista jalostavista koulutuksista yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia, vaikka koulutusten sisällöt, laajuudet ja menetelmät vaihtelisivat. Voitaisiinpa koulutuksista laatia yhdenmukaisia osaamistodistuksia huolimatta koulutusten eroavaisuuksista. Pystyttäisiinpä nykyisten laadukkaiden koulutusten laatu todentamaan ja laadunhallintaan tarjoamaan matalan kynnyksen välineitä. On, voidaan ja pystytään: Kokemuksesi on arvokas -hanke on saattanut löytää ratkaisevan puuttuvan palasen: PAIKKO! Paikko on suomalainen osaamisen tunnistamisen järjestelmä, joka juhli juuri 10-vuotissyntymäpäiväänsä. Paikon avulla havainnoidaan toiminnan (kuten esimerkiksi koulutusten tai ohjaustyön) sisältämiä oppimisen mahdollisuuksia ja osaamista järjestelmällisesti. Paikko perustuu valtakunnallisten tutkintojen perusteisiin ja se sisältää työkalut niin oppimisympäristöjen tunnistamiseen kuin osaamistodistusten laatimiseenkin. Paikko-järjestelmään saatiin vuoden

Alkaneena vuonna 2023 juhlitaan Taiteen Sulattamon kymmenettä toimintavuotta. On aika pysähtyä ja katsoa ilolla niin menneeseen kuin tulevaankin: miten kaikki alkoi, miten tähän on tultu ja mitä tästä eteenpäin?  ...ensimmäistä kertaa Suomessa 10 mielenterveystoipujaa nousi näyttämölle Taiteen Sulattamon lähtölaukaus oli Lilinkotisäätiön ja KokoTeatterin yhteistuotantona toteutettu teatteriproduktio Peili , jossa ensimmäistä kertaa Suomessa 10 mielenterveystoipujaa nousi näyttämölle kokoillan esityksessä. Produktion menestyksen myötä helsinkiläiset mielenterveystoipujat ja ammattitaiteilijat ryhtyivät pohtimaan, miten yhteistyötä voitaisiin jatkaa ja jalostaa. Pohdinta herätti haaveen taidetalosta, tukikohdasta, jossa jokainen saisi mahdollisuuden luoda taidetta, toteuttaa itseään ja olla mukana juuri sellaisena kuin on. Ajatus Taiteen Sulattamosta oli syntynyt: yhdistys perustettiin ja virallistettiin 11.10.2013. Peili 2012. KokoTeatteri. Kuva: Miikka Pirinen. Taiteen Sulattamon muodo

Päädyin raskain mielin lopettamaan oman kouluttajan polkuni Taiteen Sulattamolla syyskuussa 2022. Vajaassa kahdessa vuodessa koulutin Taiteen keinoin esiintyviä kokemusasiantuntijoita neljä ryhmää sekä kokosin Kotkassa yhden häpeää käsittelevän työpajan. Kouluttajan polku oli antoisa, vaikka korona-pandemia sitä kovin yrittikin koetella.  Ensimmäisenä haluan kiittää Taiteen Sulattamoa siitä luottamuksesta, jolla sain omaa kouluttajuuttani rakentaa. Vaikka koulutusrakenteessa oli eheät raamit työlle, pystyin vapaasti soveltamaan taiteen tekemistä jokaiselle ryhmäkokonaisuudelle sopivaksi. Lisäksi sain liittää koulutukseen häpeää käsitteleviä tehtäväkokonaisuuksia ja toteuttaa niitä yhdessä koulutettavien kanssa. Oma taiteellinen näkemykseni myös vahvistui, kun sitä ei koskaan kyseenalaistettu mistään suunnasta. Luottamus Sulattamolta päin antoi mahdollisuuden tehdä työtä juuri sillä palolla, jota minulla on sitä kohtaan ollut.  Toisena kiitän yhteistyötahoja, joiden kanssa olen työskenn

Uskallan väittää, että lähes kaikilla on synkkä muisto tylsästä luentomuotoisesta opetuksesta, johon osallistuessa ajatus harhaili, keho puutui eikä mitään aiheeseen liittyvää oppimista tapahtunut. Aina ei edes muistanut luennon aihetta luokkatilasta poistuessa. Ennen varsinkin lukiot ja yliopistot nojasivat vahvasti perinteiseen opettajajohtoiseen tyyliin ja mekaanisten fakta-listojen pänttäykseen. Vanhempi sukupolvi kertoo myös kauhutarinoita kansakouluajoiltaan, kun Euroopan jokia – tai muuta (työ)elämässä välttämätöntä tietoa – opeteltiin ulkoa häpeän uhan motivoidessa suorituksia.  Vanhan liiton opetusmenetelmät herkistivät kouluallergialle. Tyyli suosi tietynlaista oppijaa, joka mukautui, käyttäytyi ja oppi lukemalla. 2020-luvun työelämän vaatimukset suosivat toisenlaista tyyppiä: energistä ja rohkeaa touhukasta tekijää. Toki akateemisella (humanistisellakin!) osaamisella on yhä tärkeä arvonsa, mikä vallitsevassa arvoilmapiirissä on taloudellisten hyötylaskelmien alla valitettava