Taiteen Sulattamo ry

Uusi teatteri proggis sai hienon alun! Teemme tänä vuonna esitystä Teatteri Museon lavalle. Paikalle olis saapunut runsain mitoin uusia ja vanhoja kasvoja. Kaikkien kasvoilta pystyi lukemaan samat ajatukset, kuin mitä minullakin: Jännitystä, intoa, iloa, odotusta! Kaikki kiinnostuneina siitä, mitä tuleman pitää. Millainen tämä esitys tulee olemaan. Mitä kukakin tekee ja missä ja miten. Kaikkiin noihin saamme pian vastauksen! Ensimmäinen intensiivi viikko sisältää kolme tapaamiskertaa. Maanantai, tiistai ja huominen keskiviikko. Ajattelin aluksi kirjoittaa tämän huomenna, mutta päädyin sitten tähän päivään. Miten tiivistäisin omat ajatukseni muutenkin, kuin miten jo aluksi hivenen vihjasinkin. No ehkä siten, että todella mahtava fiilis. Todella lämmin olotila. Näiden Sulattamolaisten kanssa kun tekee produktioita, ne todella tuntuu jossakin. Henkilökohtaisella tasolla. Se tarjoaa niin paljon. Saa kuulua johonkin hienoon ryhmään, joka toimii saumattomasti yhteen. Tekee kaiken t

Tein päätöksen ennen ensimmäisiä lukuharjoituksia, että jätän käsikirjoituksen lepäämään muutamaksi päiväksi. Olin lukenut tekstiä, jollain tavoin yli annokseen saakka. Tuntui että, ajatukset pyörivät samoissa kohtauksissa ja en saanut uutta kulmaa tekstiin. Alku viikosta maanantaina käsikirjoittaja Asta Honkamaa jätti tekstin lopulliseen muotoonsa minulle, muutoksineen ja pienillä lisäyksillä. Luin tekstin kerran ja jätin sen hautomaan mieleeni. Nainen 100 harjoitellaan Q-teatterilla puoli-q näyttämöllä. Aamulla päätin ajoissa mennä teatterille ja hengittää tilaa ajatellen, että pääsen parempaan työ vireeseen. Menin tilaan, ihastelin tilan rouheutta samalla tajusin unohtaneeni millaiset olivat näyttämöllä olevat pylvään. Jotenkin tyrmistyin vaikka tiesin tilassa olevat pylväät, olin unohtanut kuinka massiivisen rakenteen ne tilaan luovat. Istuin ja yritin luoda tilaan toisenlaisen tilan tunnun. Näyttelijät ja tuottaja saapui paikalle, keskustelu käynnistyi tuotannollisilla aik

Nainen 100 on Taiteen Sulattamon teos Suomi 100 ohjelmistoon, syksyn mittaan voit seurata teoksen valmistumisen vaiheita, ohjaajan näkövinkkelistä Sulattamo blogissa. Nainen 100 on ensi-illassa 15.10.2017 Savoy teatterissa. Kello tikittää, harjoitukset lähestyvät. Tasan kuukauden kuluttua starttaa puoli-q näyttämöllä Nainen 100 harjoitukset. Ohjaajan tuskailua ennakko työskentelyn parissa. Mietin miten se on mahdollista, että aina on samassa tilanteessa vaikka kuinka hyvin valmistautuu on valtava määrä liikkuvia osia, palasia jotka eivät ole loksahtaneet paikalleen. Budjetti on suurta ilmaa kuin ilmalaiva. Tuotannolla on niin kiire, ettei vuorkaudessa riitä tunnit työhön. Jännitys momentit saavat ohjaajan mielessä välillä megalomaaniset mittasuhteet. Mikä, millainen, miksi Nainen 100 Nainen 100 on 100 naisen haastatteluihin perustuva teos naisesta, elämästä, ilosta, surusta elämän kaaresta mitä naisen elämään voi mahtua. Se on tarina, erilaisista elämän tapahtumista tarino

Sulattamo Orjan Työpäiväkirja 3.2 Mitä ihmettä täällä tapahtuu? Olen ollut orjana jo yli kolme kuukautta! Aivan uskomatonta. Suorastaan käsittämätöntä. Mihin tämä aika oikein valuu? Jos numeroa ihmettelette, yksi työpäiväkirja jäi tekstinä välistä. Koska se löytyy videona. En suosittele katsomaan sitä, sillä se on järkyttävää tekotaiteellista paskaa. Tosin ilman taiteellisuutta. Viime viikko oli ja meni. Silloin ei ollut ihmeitä. Tosin suurin ihme oli juhannus, joka luonnollisesti tuotti paljonkin kaikenlaista jännää. Vähintäänkin jänniä olotiloja. Varmaan johtui erilaisista juomista. Olin siis selvä, mutta epäselvä. En siis ainakaan humalassa. Tai jos olin, älkää pomolle siitä mitään mainitko! Ja eihän kuntoutujat alkoholiin saa muutenkaan koskea. Vaikuttaisivat vain turhan normaaleilta! Aika siis palaa johonkin. Pahemmin kuin minä auringossa. En siis ole järjestysnumeroista tai muistakaan enää täysin varma. Kun en ole varma koska viimeksi mitään olen kirjoitta

Sarastavan Sairaasti Sairastavasti Sairaalloisen Sairas... Typerä viikko. Typerämpi olo. On se ikävää, että just kun tapahtuu jotakin coolia, sitten siittä saa maksaa perkeleen kalliisti. Sunnuntaina tein vähän mainostöitä. Mainokset kesän workshopeista. Meni tunteja, kun ei meinannut järki pelata, eikä kaikki kerrasta koskaan onnistu. Lopputulos kai sit tarpeeksi hyvä, kun kaikki laittoivat ne mainokset jakoon. Maanantai meni opiskellessa. Harjoittelin sen softan käyttöä lisää, millä tein ne mainoksetkin. Mukava ohjelma. Paljon mahdollisuuksia, mutta ilmaiset osat toki aika suhteellisen vähissä. Enkä todella ala makselemaan siitä huvista, että voin liittää kuvan kuvan päälle, tai lisätä siihen typerähköä tekstiä. Tiistaina oli sitten muuttopäivä. Saatiin vihdoinkin omat tilat Taiteen Sulattamolle! Aivan loistavaa. Vihdoinkin oma toimistotila, missä myös kokoustila! Siellä menikin sitten mukavasti koko tiistai iltapäivä ja ilta. Vasta myöhään yöllä takas kotona. Rankkaa se

Työ, yö, töttöröö, yökkö, pyökkö, pyöveli, peikkaaja, feikkaaja, pelimies! Onpahan taas viikko takana. 6 päivän sellainen. Mitääh? Pitäisi olla vain 4 päivää. Mutisen taas. Ainakin itekseni. Sunnuntaina alotin työviikon. Korjasin kannatusjäsenhaku lomakkeen. Tein lisäksi laskun, jolla halukkaat kannatusjäsenet voivat maksaa pitkät penninsä Taiteen Sulattamon hyväksi! Oleppa siis ystävällinen, sekä tule meidän kannatusjäseneksi. En ole niin pahassa jamassa, jos saan meille edes yhden (tuhat) kannattajajäsenen. Tue Sulattamoa tukemaan muita kaltaisiani pipipäitä. Samalla tuet mahtavaa taidetta. Tai siis mahdollisuutta tehdä taidetta. 20 € / vuosi. Come on... Sä pystyt siihen... (pakko lopettaa ruinaaminen tähän, menee maine. Mut ainaki pomo on happy...) Maanantaina oli poikkeuksellisesti improtyöpaja. Normaalisti se olisi siis torstaisin. Olin siellä kokonaiset 30 minuuttia ennenkuin piti lähteä hoitamaan joitakin suhde juttuja (Sulattamon suhteita, ei omia...) Tiistaina kirjoi

Taiteen Sulattamo tarjoaa taidetta. Se ei kai ole asiasta tietävälle ongelma tai mikään kysymys. On kuitenkin eri asia mitä taide ja kulttuuri on, sekä kuka sitä tekee ja kenelle. Ajattelin tässä vuosia orjana väsänneenä pohtia hivenen tätä kompinaatiota. Sulattamo + toipujat + taide + katsojat + + + + jotakin... Ensiksi esitetään kysymys. Mitä taide on? Jotta voin vastata tähän yksinkertaisesti, lainaan vastauksen netin syövereistä: “ T arkoittaa yleisesti kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia. Se koostuu erilaisten elementtien tarkoituksellisen järjestelyn tuloksista ja prosesseista, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin tai ajatteluun. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Se, onko jokin teos taidetta, riippuu paljolti tarkastelijan omaksumasta taidekäsityksestä”. Jos taide siis on tuota, mitä internetti minulle tuossa sel